perjantai 13. marraskuuta 2015

Ärtyneen suolen rauhoitus

  • Ärtyvän suolen oireyhtymä (IBS)
  • FODMAP -ruokavalio ärtyvän suolen oireyhtymässä


Karsi ärsyttäjät!


Ärtyneen suolen oireyhtymä on yleinen vaiva. Lue asiantuntijan kirjoitus siitä, mikä esimerkiksi voi laukaista oireet ja miten oireita saa helpotettua.
Sinikka Piippo/Huippukuntoon.fi
Kirjoittaja on professori, kasvitieteilijä ja kasvilääkinnän asiantuntija.

Ärtyvän suolen oireyhtymästä arvioidaan kärsivän jopa puolen miljoonan suomalaisen. Oireet ovat moninaisia vaihdellen lievistä ja ajoittaisista jokapäiväiseen kiusaan.

Suolistossa ei yleensä ilmene elimellistä vikaa, vaan vaiva on toiminnallinen. Suolistokaasua syntyy tavallista enemmän tai suolisto kouristelee herkemmin.
Tyypillistä ärtyvälle suolistolle on turvotus, kivut, ilmavaivat, ripuli- ja ummetusjaksojen vaihtelu, syömisen ja stressin pahentava vaikutus.
Olo tyypillisesti pahenee iltaa kohden.
Oireyhtymä on naisilla miehiä yleisempää. Stressi, riidat ja hormonaaliset vaihtelut vaikuttavat oireisiin. Usein koko oireyhtymä on aikoinaan alkanut stressin laukaisemana. 

Mikrobien epätasapaino

Oireyhtymässä on tyypillistä suolistomikrobien epätasapaino. Antibioottikuurit, happolääkkeet ja ulostuslääkkeet ovat suoliston mikrobikannalle erittäin haitallisia ja ovat saattaneet olla mikrobiflooran epätasapainon ja suoliston toimintahäiriön eräs alkusyy. Stressi pahentaa suolistokouristuksia.

Ärtyvän suolen oireyhtymän hoito ei ole helppoa. Oireettomia ajanjaksoja esiintyy, kun noudattaa itselle sopivaa ruokavaliota ja elämäntapoja. Stressi ja unettomuus voivat palauttaa tilanteen huonoksi jo päivässä.


Laukaisevia ruoka-aineita
  • Monille haitallisia ruoka-aineita ovat vehnä, maissi, lehmänmaito, kahvi, tee, suklaa, alkoholi ja sitrushedelmät.
  • Suuri määrä kuitua voi aiheuttaa oireita.
  • Rasvainen ruoka saa lähes kaikkien mahan sekaisin, sillä rasva aiheuttaa suolistokouristuksia. 
  • Herkkämahaisen kannattaa ainakin pahimpina kausina minimoida hiilihappoisten juomien nauttiminen, raakaruoan, kuivahedelmien, sipulien, papujen, tomaatin, paprikan, parsa-, kerä- ja kukkakaalin syöminen.
  • Jalostettu ruoka, sokeri, makeutusaineet, arominvahventeet, hyvin mausteiset ruoat, paistettu ruoka, margariini ja punainen liha yleensä ärsyttävät.
  • Jotkut eivät siedä hedelmiä, hedelmämehuja, pähkinöitä, sieniä, jäätelöä tai monissa ruokavalmisteissa käytettävää sorbitolia.

Mitä syödä?

Ihmiset ovat yksilöllisiä, joten yleispätevien ohjeiden antaminen on mahdotonta. Vaivasta kärsivän kannattaa akuutissa vaiheessa karsia ravinnostaan tyypillisimmät ärsyttäjät ja lisätä ruoka-aineita varovasti takaisin, kun elimistö sen sallii.
Liian yksipuolinen ravinto ei kannata pitkän päälle, vaan aiheuttaa aliravitsemusta.
Suoliston ja elimistön sietokyky voi myös vähentyä liikaa ja oireita tulee helpommin.
Yleensä sopivin on vähärasvainen ruoka ja ravinto, jossa on paljon proteiinia. Kerralla ei kannata syödä suuria aterioita ja ruoka kannattaa pureskella hyvin.
Huonoja hiilihydraatteja ei pidä missään vaiheessa suosia, sillä ne ravitsevat suoliston muun muassa epämukavuutta pahentavaa hiivaa. Jos kärsii ripulista, tarvitaan limakalvoja supistavaa ruokaa ja juomaa. Esimerkiksi mustikat ovat hyviä suolistolle.

Jos stressi on ollut todella paha ja suolisto reagoi hallitsemattomalla ripulilla, on hyvä pitää mukanaan kuivattuja mustikoita. Niitä voi pureksia sellaisenaan tai liottaa veteen.

Myös banaanit auttavat ripuliin.
Keitetty riisi banaanilla tehoaa lähes aina. Riisi kannattaa valmistaa tähän tarkoitukseen puuroriisin ja täysjyväriisin sekoituksesta ja hauduttaa hyvin.
Katkeroaineita tarvitaan, jotta ruoansulatus toimii paremmin, eikä kaasua synny liikaa. Tähän auttavat esimerkiksi voikukka ja artisokka.

Monet kasvit ovat erinomaisia kaasunmuodostuksen hillitsijöitä: kumina, anis, fenkoli ja tilli muun muassa. Monet mausteet kohtuullisina määrinä parantavat suoliston tervettä toimintaa. Näitä ovat kurkuma, inkivääri ja meirami.
Tulehduksia ehkäiseviä kasveja tarvitaan vähentämään limaneritystä suolistossa. Erinomaisia ovat kehäkukka ja kamomilla. Kamomilla myös rauhoittaa niin suolistoa kuin mieltäkin. Kouristuksia helpottaa minttu. Ummetusvaiheessa voi käyttää lempeitä liotettuja luumuja ja viikunoita. Puhdas jalostamaton ruoka on suolistolle parasta.

Hyvät mikrobit

Hoidolle erittäin tärkeää on saada suoliston mikrobikanta kuntoon. Hyvien suolistobakteerien kantaa voi lisätä hyvälaatuinen jogurtti. Probiootteja eli maitohappobakteereja on syytä käyttää päivittäin. Esimerkiksi Lepicol-tuote tasapainottaa suoliston toimintaa ehkäisten sekä ripuli- että ummetusvaiheita.
Suolistomikrobeja hyödyttäviä ovat misokeitto, hapankaali ja klorofyllipitoinen ruoka kuten tummanvihreät lehtivihannekset. Nokkonen on erinomainen suoliston toiminnan tasapainottaja. B-vitamiinit rauhoittavat mieltä ja parantavat suoliston kuntoa. B12-vitamiini edesauttaa hyvien suolistobakteerien lisääntymistä.
Ruoansulatusentsyymejä sisältävä ravinto tai lisäravinteet ovat hyödyksi. Papaija tai siitä tehdyt tuotteet auttavat ruoan pilkkoutumisessa. Vihannesmehuista saa vitamiineja ja entsyymejä.
Omenaviinietikka ennen ateriaa parantaa mahan toimintaa. Magnesium ja sitä sisältävät ruoka-aineet estävät suoliston liiallisia kouristuksia. Liotetut tai jauhetut mantelit tai auringonkukansiemenet antavat paljon magnesiumia.

Kuidut ja rasvahapot

Valkoinen leipä ja pulla on syytä vähentää minimiin.
Niistä puuttuvat suojaravinteet kuten kuidut ja ne ruokkivat hiivaa.
Täysjyvillä suolisto pysyy hieman laajentuneena jolloin äkillisiä kouristuksia ei ilmaannu yhtä helposti. Kuitujen määrää lisätään vähitellen ravintoon riittävän veden kera.
Veteen liukenevat kuidut tuottavat ruoansulatuskanavassa geelimäistä ainetta joka suojelee ruoansulatuskanavaa ja ehkäisee ärtymystä ja kramppeja.

Liukenemattomat kuidut puolestaan imevät vettä ja pehmittävät kuivaa ulostetta. 

Omenissa on kuituja jotka tasapainottavat suoliston toimintaa ja torjuvat haitallisia mikrobeja.

Omenien syönti on parasta aloittaa varovasti jos se tuntuu aluksi hankalalta. Marjoissa on paljon sekä liukenevia että liukenemattomia kuituja.
Hyvät rasvahapot auttavat suolistoa kuntoutumaan.
Näitä on muun muassa chian, pellavan ja hampun siemenissä.

Liikunta, rentoutusmenetelmät ja meditaatio auttavat stressin hallinnassa ja suoliston liikkeiden normalisoitumisessa. Apuna voi käyttää rauhoittavia yrttejä.
Usein oireissa ei ole kyse varsinaisesta ärtyvän suolen oireyhtymästä vaan laktoosi-intoleranssista tai keliakiasta. Toisen saadessa oireita viljoista ja maitotaloustuotteista, joku toinen saa suolistonsa rauhoittumaan kaurapuurolla ja jäätelöllä. 

_
http://www.huippukuntoon.fi/ravitsemus/%C3%A4rtyneen-suolen-rauhoitus



____________


Impolan Hamppuöljy, kotimainen kylmäpuristettu. Omega-3, -6 ja -9 -rasvahappoja.

------
Hemp Seed Oil+ (THC-CBD), 100 ml

------
Hemp Seed Oil + Capsules








Ärtyvän suolen oireyhtymä (IBS)

Lääkärikirja Duodecim
27.4.2015
sisätautien erikoislääkäri Pertti Mustajoki
Ärtyvän suolen oireyhtymä on yleinen vaiva, suomalaisilla sitä esiintyy ainakin yhdellä kymmenestä. Se on naisilla kaksi kertaa yleisempi kuin miehillä. Vaiva on monelle kiusallinen, mutta ei onneksi vaarallinen. Siihen ei liity vaikeita sairauksia, eikä se lyhennä elinikää. Aikaisemmin tilaa kutsuttiin ärtyneeksi paksusuoleksi, mutta nimi on muutettu, koska myös ohutsuolen on todettu olevan osallisena oireisiin.
Englanniksi ärtyvän suolen oireyhtymä on "irritable bowel syndrome", minkä vuoksi siitä käytetään usein lyhennettä IBS.

Oireet

Ärtyvän suolen oireyhtymä ilmenee vatsan turvotteluna ja eri puolilla vatsaa tuntuvana kipuna. Suolen toiminnassa on yleensä muutoksia: joillakin löysät ulosteet useita kertoja päivässä ja ummetus vuorottelevat eri päivinä, toisilla on pääasiassa jompaakumpaa. Ulosteet voivat olla papanamaisia tai pieniä ja limamaisia. Usein tuntuu siltä, että suoli ei tyhjene kunnolla ulostaessa. Vatsakivut voivat helpottua ulostamisen yhteydessä. Suurelle osalle potilaita häiritsevimmät oireet ovat iltaa kohti pahenevat vatsan turvotus ja ilmavaivat.
Oireille on tyypillistä vaihtelu. Ne voivat olla välillä poissa, välillä vaivaavat tavallista enemmän. Joinakin viikkoina vaivat saattavat olla kiusallisia, muina aikoina niitä on huomattavasti vähemmän.
Vatsaoireiden lisäksi ärtyvästä suolesta kärsivillä esiintyy tavallista enemmän muita oireita, kuten fibromyalgiaa, unihäiriöitä ja masentuneisuutta.

Syyt

Ärtyneen suolen oireyhtymä on niin sanottu toiminnallinen suolistovaiva. Perusteellisissakaan tutkimuksissa suolessa ei löydy mitään nähtävää vikaa, mutta sen toiminta on häiriintynyt. Häiriintyneen toiminnan syytä ei tarkoin tiedetä. On kuitenkin todettu, että vaivasta kärsivillä osalla suolikaasua muodostuu tavallista enemmän. Osalla taas kaasunmuodostus ei ole tavallista suurempi, mutta suoli on herkempi supistelemaan ja reagoi tavallista voimakkaammin suolen seinämän venytykseen.
Ravinnon laatu vaikuttaa selvästi oireiden syntyyn. Siksi niitä voidaan vähentää sopivin ruokavalion muutoksin, ks. alla. Myös psyykkisillä tekijöillä on vaikutusta oireisiin. Suoli reagoi jännittyneisyyteen ja hermostuneisuuteen. Myös masennus vaikuttaa suolen toimintaan.

Itsehoito

Ärtyvä suoli on pikemminkin ominaisuus kuin sairaus, siihen ei ole parantavaa hoitoa. Hoidon tavoitteena on vähentää vaivoja siinä määrin, että elämä tulee siedettävämmäksi. Omin konstein on mahdollista vaikuttaa paljon oireisiin. Hoidon kulmakivi on itselle sopivan ruokavalion etsiminen.

FODMAP-ruokavalio ärtyvän suolen oireyhtymässä

Aivan viime vuosina ärtyvän suolen oireyhtymään liittyvien ilmavaivojen on todettu olevan yhteydessä ravinnon tiettyihin imeytymättömiin hiilihydraatteihin, jotka kulkeutuvat ohutsuolesta paksusuoleen. Siellä suolibakteerit käyttävät niitä ravinnokseen, jolloin syntyy runsaasti suolikaasuja. Oireita aiheuttavia hiilihydraatteja ovat etenkin muutaman sokeriyksikön kokoiset fruktaanit, raffinoosi ja monet sokerialkoholit (ksylitoli, laktiloli, sorbitoli, mannitoli jne.). Näitä hiilihydraatteja kutsutaan yhteisellä nimellä FODMAP-hiilihydraateiksi. Niitä on hyvin monissa kasvikunnan tuotteissa eikä niiden täydellinen välttäminen ole mahdollista eikä tarpeellista. Niiden vähentäminen ruokavalion muutoksin lievittää useimpien ärtyvästä suolesta kärsivän oireita.
Yksinkertainen keino vähentää FODMAP-hiilihydraatteja on välttää seuraavia elintarvikkeita:
  • Palkokasveja (linssit, pavut, herneet)
  • Sipulikasveja
  • Kaaleja
  • Makeisia ja muita tuotteita, joissa on ksylitolia, sorbitolia, mannitolia tai maltitolia
  • "Vatsajugurtit" ja "terveysjuomat", jotka sisältävät lisättyjä kuituja, inuliinia ja frukto-oligosakkarideja (FOS)
  • Laktoosia eli maitosokeria (siirtyä laktoosittomiin maitotuotteisiin)
Jos edellä mainittujen ruokien välttäminen ei vähennä oireita, voi kokeilla ruokavalion tiukentamista. FODMAP-hiilihydraatteja on melko runsaasti myös seuraavissa ruoka-aineissa: vehnästä, rukiista ja ohrasta valmistetut viljatuotteet (leivät, hiutaleet, murot, puurot, leivonnaiset), omena, päärynä, kirsikka, luumu, vesimeloni, parsa, artisokka, sienet. Jos tarvitaan näin suuria muutoksia ruokavaliossa, on syytä kääntyä ravitsemusterapeutin puoleen, jolloin varmistetaan ruokavalion turvallisuus.
Kuvia FODMAP-periaatteen mukaan kootuista ruuista, ks. Potilaan lääkärilehti.

Muu itsehoito

Ummetusvoittoisiin oireisiin voi kokeilla suolen sisältöä lisääviä apteekista saatavia valmisteita, esimerkiksi pellavansiemeniä tai muita ns. liukoisia kuituja. Sen sijaan vehnäleseitä ja muita liukenemattomia kuituja ei pidä käyttää.
Probioottien eli maitohappobakteeerita tai muita mikrobeja sisältävien ruoka-aineiden tehoa ärtyvän suolen oireyhtymässä ei tutkimuksissa varmuudella ole osoitettu. Niitä on mahdollista kokeilla, sillä mitään haittoja käytöstä ei ole todettu.
Jos ruokavalio ei riittävästi auta, turvotteluun ja ilmavaivoihin voi kokeilla ilman reseptiä saatavaa dimetikoni- tai simetikonilääkettä. Ne alentavat suolen nesteiden pintajännitystä, minkä seurauksen isot kaasukuplat pilkkoutuvat pienemmiksi. Ripulia hillitsemään voi käyttää väliaikaisesti loperamidi-lääkettä, jota saa pieniä määriä ilman reseptiä.

Milloin tutkimuksiin

Tarkkoja ohjeita ei ole mahdollista antaa, mutta seuraavissa tilanteissa on syytä hakeutua tutkimuksiin:
  • Esiintyy myös muita oireita, esimerkiksi laihtumista ja väsymystä.
  • Ulosteessa on verta
  • Suolen toiminta on hiljan muuttunut (ripulitaipumusta tai ummetusta) ja jatkunut muutamia viikkoja
  • Suvussa esiintyy paksusuolen tai munasarjojen syöpää
  • Vaivat jatkuvat hankalina omahoidosta huolimatta.

Sairauden toteaminen

Ärtyneen suolen oireyhtymän toteamiseksi ei ole olemassa mitään laboratoriokoetta tai muuta tutkimusta. Diagnoosi tehdään sen jälkeen, kun on varmistettu, että oireiden syynä ei ole muita sairauksia. Kun lääkäri haastattelee ja tutkii vatsavaivoja valittavan potilaan, hän käy mielessään läpi lukuisan joukon sairauksia, jotka voisivat aiheuttaa samantapaisia oireita. Ärtyvän suolen oireyhtymän diagnoosi voidaan tehdä ilman tähystys- tai ultraäänitutkimuksia. Epäselvissä tapauksissa tehdään laboratorio- tai muita tutkimuksia. Jos muuhun sairauteen viittaavaa ei todeta, ja oireet sopivat ärtyvän suolen oireyhtymään, tämä jää diagnoosiksi.

Lääkehoito

Lääkärillä on käytössä joitakin keinoja ärtyvän suolen hoitoon, mikäli omahoito ei tuo riittävää apua. Ummetuksen hoitoa voidaan tehostaa lääkärin antamilla lääkkeillä (ks. «Ummetus»1). Suoliston kouristelutaipumukseen voidaan kokeilla niin sanottuja antikolinergisiä lääkkeitä, joilla valitettavasti on haittavaikutuksina ummetusta ja suun kuivumista.
Ärtyvän suolen oireisiin vaikuttavat samat lääkkeet, joita käytetään masennuksen hoitoon. Amitriptyliinin on todettu monilla potilailla vähentävän etenkin kipuja ja ripulitaipumusta. Myös uudemmilla masennuslääkkeet voivat auttaa. Psykologisilla hoidoilla (esimerkiksi ns. kognitiivinen oppimisterapia) on voitu oireita merkittävästi lievittää. Myös oikein suunnattu hypnoosihoito saattaa tuoda lievitystä.
Refleksologia-hoitojen (eräänlaisia vyöhyketerapioita), akupunktuurin tai aloe vera -tuotteiden ei ole todettu vaikuttavan oireisiin.

Ehkäisy

Ärtyneen suolen oireiden ehkäisyyn käytetään samoja toimenpiteitä kuin itsehoidossa.

Muita suolistovaivoihin liittyviä artikkeleita

Lääkärikirja Duodecimin artikkelit:

Käytettyjä lähteitä

Voutilainen M. Toiminnalliset suolistovaivat ja ärtyvä suoli -oireyhtymä (IBS). Lääkärin tietokannat/Lääkärin käsikirja [online]. Päivitys 16.2.2015. Helsinki. Kustannus Oy Duodecim.
Dalrymple J, Bullock I. Diagnosis and management of irritable bowel syndrome in adults in primary care: summary of NICE guidance. BMJ 2008;336:556-559.
Hayee B, Forgacs I. Psychological approach to managing irritable bowel syndrome. BMJ 2007;334:1105-1109.
Laatikainen R, Hillilä M. Onko ärtyvän suolen oireyhtymän ruokavalio selkiytymässä? Fermentoituvien hiilihydraattien rajoituksella lupaavia tuloksia. Suomen Lääkärilehti 2012;67: s. 2377-2382.
Halmos EP, Power VA, Shepherd SJ ym. A diet low in FODMAPs reduces symptoms of irritable bowel syndrome Gastroenterology. 2014 Jan;146(1):67-75.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

You are welcome to show your opinion here!