Maitohappobakteerit
Päivitetty 13.8.2013
Hyvät probioottiset maitohappobakteerit ja prebioottiset fruktaanit (inuliini ja frukto-oligosakkaridit) edistävät terveyttä monin tavoin. Pro- ja prebioottien yhdistelmää kutsutaan synbiootiksi. Niiden yhdistäminen ravintokuituihin tuottaa usein parhaan mahdollisen vaikutuksen. Uusimpien tutkimusten mukaan probiootit edistävät myös mielenterveyttä.
Mitä "probioottinen" merkitsee?
Probiootti on antibiootin vastakohta. Kreikan kielestä peräisin oleva termi "probioottinen" on ollut käytössä vuodesta 1965, ja se tarkoittaa "elämää varten". Probioottisella valmisteella tarkoitetaan tuotetta, joka sisältää 
riittävän paljon sellaisia hyödyllisiä eläviä mikro-organismeja, jotka muuttavat ihmisen (isännän) suoliston bakteerikantaa, tasapainottavat hänen immuunijärjestelmänsä toimintaa ja edistävät siten hänen terveyttään.
Pro- ja prebioottien tieteellinen tutkimus kroonisissa sairauksissa on nykyisin vilkasta.
Uusia tutkimuksia julkaistaan enemmän kuin kukaan ennättää lukea.
Turun yliopiston lastenlääkärit raportoivat ensimmäisinä maailmassa, että maitohappobakteerien avulla voidaan ehkäistä jopa puolet lasten maitoruvesta eli atooppisesta (allergisesta) ihottumasta.
British Medical Journalkin viittaa juuri tähän suomalaistutkimukseen (BMJ 2002;324:1364).
Suomalaiset tutkijat ovat muutoinkin julkaisseet runsaasti uutta kiinnostavaa tietoa maitohappobakteerien vaikutuksista etupäässä lasten allergisiin tauteihin, hengitystieinfektioihin ja ripuliin, kuten kirjallisuusluettelosta (linkki tämän artikkelin lopussa) ilmenee.
Probiooteista näyttää olevan hyötyä lasten suolisto- ja hengitystie-elinten sairauksissa, ilmenee uudesta tutkimuksesta, jonka Rooman yliopiston professori Mario Cazzola esittää 18–22.9. Barcelonassa kongressissa nimeltään European Respiratory Society (ERS) Annual Congress. Asiasta kertoo Nutraingredients.com.
Hyvien bakteerien vaikutus perustuu siihen, että ne tarttuvat suolen limakalvolle ja muodostavat siinä pesäkkeitä (kolonioita). Ne edistävät hyvien geenien ilmentymistä ja hoitavat siten suolen limakalvon toimintaa, mikä on tärkeää ihmisen immuunijärjestelmän toiminnassa. Suolen limakalvo on osoittautunut ihmisen tärkeimmäksi immunologiseksi elimeksi, jonka merkitystä on alettu ymmärtää vasta viime vuosina. Sillä on suuri merkitys kroonisten tautien ehkäisyssä ja jarruttamisessa ja koko ihmisen hyvinvoinnissa.
Vanhastaan tiedämme, että maitohappobakteerit ehkäisevät ripulia matkoilla ja antibioottikuurin aikana. Viime aikoina niillä on havaittu tärkeä merkitys laihduttamisessa ja allergioissa sekä monissa tulehdustaudeissa, kuten nivelreumassa, paksusuolen tulehduksessa, Crohnin taudissa, toistuvissa virtsatietulehduksissa, ns. hiivasyndroomassa ja jopa sydän- ja verisuonitaudeissa sekä täydentävänä hoitona syöpätaudeissa.
Ruotsalaistutkimuksen mukaan maitohappobakteerien säännöllinen käyttö vähentää jopa työstä poissaoloja. Ruotsalaisen, englantilaisen ja kanadalaisen tutkimuksen mukaan probiootit lievittävät myös ahdistusta ja kroonista väsymystä.
Maitohappobakteerien käyttötarkoituksia:
- antibioottikuurin aikana suojaamaan suolistoa
- muiden lääkekuurien aikana
- ummetuksen ehkäisyyn ja hoitoon
- ripulin ehkäisyyn ja hoitoon syystä riippumatta
- ärtyneen ja haavaisen paksusuolen hoitoon
- divertikuliitin (umpipussitaudin) hoitoon
- mahahaavaan (helicobacterium pylorin aiheuttamaan)
- ruuansulatushäiriöihin
- ruoka-allergioiden ehkäisyyn ja hoitoon
- toistuvien virtsatietulehdusten ehkäisyyn
- laktoosi-intoleranssin ehkäisyyn ja hoitoon
- leikkausinfektioiden ehkäisyyn
- maitoruven (allergisen ihottuman) ehkäisyyn ja hoitoon
- astman ehkäisyyn ja hoitoon
- kohonneen kolesterolin alentamiseen
- sydämen ja verisuonten suojaamiseen
- syöpätautien tukihoitoon
- yleisen vastustuskyvyn lisäämiseen mm. virusinfektioita vastaan
- laihduttamiseen
- multippeli skleroosin eli MS-taudin täydentävään hoitoon
- nivelreuman ja muiden kroonisten tulehdustilojen täydentävään hoitoon
- autistisen tautikirjon täydentävään hoitoon
- emätintulehdukseen
- ahdistuksen ja masennuksen hoitoon
Mitä "prebioottinen" merkitsee?
Prebiooteiksi alettiin vuonna 1995 kutsua sellaisia sulamattomia ravintoaineita, jotka hyödyttävät ihmistä (tai eläintä) edistämällä hyvien (probioottisten) bakteerien kiinnittymistä, lisääntymistä ja toimintaa paksusuolessa.
Inuliini ja oligosakkaridit ovat tällaisia prebiootteja. Niitä esiintyy luonnossa monissa kasveissa, muun muassa vehnässä, sipulissa, banaanissa ja sikurissa. Ravinnossa ja luontaistuotteissa olevat fruktaanit (inuliinit ja oligosakkaridit) saadaan joko uuttamalla ruoka-aineista tai syntetisoimalla ruokosokerista (liittämällä fruktoosimonomeerejä sakkaroosiin ß-fruktofuranosidaasi-entsyymin avulla). Useimmiten valmisteissa käytetyt fruktaanit ovat peräisin sikurinjuuresta tai Jerusalemin artisokasta.
Inuliiniksi kutsutaan ryhmää fruktaaneja eli fruktoosipolymeerejä, joita ruuansulatuskanavan entsyymit eivät pysty pilkkomaan. Silloin ne eivät imeydy suolesta verenkiertoon. Inuliiniketjussa voi olla 30 hiilihydraattia.
Oligofruktoosit eli frukto-oligosakkaridit (FOS) ovat 2–10 monosakkaridin yksiköstä muodostuvia hiilihydraatteja, jotka eivät sula mahalaukussa eivätkä ohutsuolessa, vaan kulkeutuvat paksusuoleen ja fermentoituvat siellä. Edellä oli jo puhetta niiden vaikutuksesta maitohappobakteereiden ravitsemiseen suolessa. Lisäksi oligosakkarideilla on monia samankaltaisia vaikutuksia kuin ravintokuiduilla.
Suoliston limakalvon merkitys selviämässä
Suoliston limakalvo on pinta-alaltaan 250–400 neliömetriä, joka vastaa levitettynä tenniskentän kokoista aluetta. Limakalvo joutuu tekemisiin valtavan suuren ruokamäärän kanssa: päivittäin suoleen menee 1,2–2 kg ja ihmisen elinaikana keskimäärin 60 tonnia (60 000 kg) ruokaa. Suolen limakalvoilla on jatkuvasti käynnissä erittäin vilkasta toimintaa. Niiden kaikki solut uusiutuvat kokonaan joka 3. –4. päivä. Toisin sanoen noin 220 grammaa soluja uusiutuu joka päivä ja joka minuutti uusiutuu noin 55 miljoonaa solua!
Vasta viimeisen kymmenen vuoden aikana on alettu ymmärtää, että ihmisen suolen limakalvo on ehkä tärkein immuunijärjestelmämme elin. Arviolta 70–80 % vastustuskyvystämme perustuu suoliston limakalvon moitteettomaan toimintaan. Suolen limakalvo säätelee paitsi ruuansulatusta ja paikallisia suolen reaktioita (kuten ummetusta ja ripulia) myös muun elimistön, kuten ihon ja keuhkojen, reagointia ympäristön ärsykkeitä vastaan. Suolistossa sijaitsee suurin osa ihmisen lymfajärjestelmästä (GALT eli Gut Associated Lymphoid Tissue). Se selittää, miksi juuri suoliston limakalvon kunto vaikuttaa niin ratkaisevalla tavalla atooppiseen ihottumaan, astmaan, nivelreumaan ja muihin autoimmuunitauteihin.
Pitkä historiallinen tausta
Nykyajan ihminen saa ravinnossaan vähemmän hyviä probioottisia bakteereita kuin kivikaudella eläneet esi-isämme. Silloin ei kärsitty allergioista, sydän- ja verisuonitaudeista, diabeteksesta, liikalihavuudesta eikä muistakaan elintasosairauksista. [Kivikaudella saimme ravinnosta yhtä paljon omega-6- ja omega-3-rasvahappoja. Nykyravinnon omega-6/omega-3-suhde on keskimäärin 15–17:1, mikä lisää suuresti kaikkien kroonisten tautien vaaraa ja pahentaa niiden kulkua. Lue lisää]
Eläviä maitohappobakteereja on käytetty vuosituhansia elintarvikkeiden säilömiseen. Vanhan testamentin persialaisen version (1. Mooseksen kirja 18:8) mukaan Abrahamin pitkän iän salaisuus oli runsas piimän juonti. Roomalainen historioitsija Plinius suositteli vuonna 76 eKr hapatettuja maitotuotteita maha- ja suolistotulehdusten hoitoon. Nykyaikaisen mikrobiologian alkutaipaleelta saakka (1800-luvun lopulta) on korostettu maitohappobakteerien terveellisiä vaikutuksia suoliston toiminnalle.
Probioottisen hoidon isänä pidetään venäläissyntyistä Ilja Iljitš Metšnikovia(1845–1916). Hän työskenteli Pasteur-instituutissa Pariisissa ja sai vuonna 1908 Nobelin lääketieteen palkinnon. Hän tosin suositteli Lactobacillus bulgaricus -bakteeria, joka ei ole ominaisuuksiltaan aivan niin hyvä kuin eräät myöhemmin käyttöön tulleet bakteerikannat (kuten L. rhamnosus), joilla on kliinisissä kokeissa saatu hyviä tuloksia muun muassa lasten allergioissa ja hengitystieinfektioissa.
Maitohappobakteerit ovat suoliston omia, luonnollisia bakteereita. Terveessä aikuisessa niitä on noin 1,8 kiloa (10 triljoonaa)! Nämä hyvät bakteerit ovat tärkeitä ruuansulatuksessa, ravinnon imeytymisessä ja suolen limakalvon toiminnassa.
Jos bakteerien tasapaino järkkyy, voi seurauksena olla monenlaisia vatsavaivoja, kuten kipuja, pahoinvointia, ummetusta tai ripulia. Maitohappobakteerit suojaavat meitä tauteja aiheuttavilta "pahoilta" bakteereilta.
Millainen on hyvä valmiste?
Probioottisiin bakteereihin lasketaan monia bakteerikantoja. Usein bakteerien lukumäärää (esimerkiksi grammassa jauhetta tai kapselissa) pidetään tärkeänä, mutta bakteerin ja niitä sisältävien valmisteiden muut ominaisuudet ovat vähintään yhtä merkittäviä.
- Ensinnäkin bakteereiden pitää päästä kulkeutumaan mahalaukun läpi ilman, että vatsahapot, ruuansulatusentsyymit ja sappihapot tuhoavat niitä.
- Bakteerien pitää kyetä asettumaan pysyvästi suolilimaan ja suolen limakalvon epiteelisoluihin ja muodostamaan pesäkkeitä.
- Bakteerien pitää kyetä kiinnittymään suolen seinämään. Tieteellisessä kirjallisuudessa puhutaankin bakteerien adheesiosta (kiinnittymisestä). Tehokkaiden bakteerien pinnalla on hapsu-fimbrioita, joiden avulla bakteerit kiinnittyvät limaiseen suolen (ja myös virtsarakon) pintasolukkoon. Hapsujen erittämät kemialliset yhdisteet, adhesiinit, tarttuvat halukkaasti suolen pintasolukossa oleviin reseptoreihin ja näin bakteeri asettuu limakalvolle. Probioottisten bakteerien adheroituminen lyhentää todistetusti ripulin kestoa ja parantaa bakteerien positiivisia immunologisia vaikutuksia. Nykyään adheroitumiskykyä testataan soluviljelmissä, kuten limaa muodostavilla HT29-MTX-soluilla.
- Hyvien probioottisten bakteerien tulisi kyetä muodostamaan yhdisteitä, jotka estävät patogeenisia (sairautta aiheuttavia) bakteerikantoja lisääntymästä. Tällaisia yhdisteitä ovat bakteerien kasvua estävät aineet, orgaaniset hapot, vetyperoksidi, bakterisidit, adheesion estäjät ja koko joukko antimikrobisia yhdisteitä.
Edellä mainitut kriteerit täyttäviä, hyviä probioottisia bakteerikantoja ovat ainakin:Bifidobacterium longum BB 536, Lactobacillus rhamnosus (kanta GG), Lactobacillus casei rhamnosus LB 21, Lactococcus lactis L1A ja Lactobacillus plantarum 299v.
Miten ihmisen probioottinen bakteerikanta kehittyy?
Kulkiessaan synnytyskanavan läpi syntyvä lapsi saa äidiltään ensimmäisen probioottisen bakteerikannan, josta sittemmin kehittyy lapsen suoliston bakteerifloora. Keisarinleikkauksella syntyvät lapset jäävät tätä kokemusta paitsi ja niinpä heidän suolistoflooransa kehitys viivästyy. Heille kehittyy muita useammin ripulia varhaislapsuudessa.
Tutkimuksissa on keskosille ja täysiaikaisille vastasyntyneille annettu maitohappobakteereita ja niitä on todettu olevan lapsen ulosteessa vielä 2–4 viikon kuluttua annostuksen loputtua. Pysyvä bakteerikannan muodostus lienee mahdollista näin ulkoapäin tuotunakin.
Terveen aikuisen ruuansulatuskanavassa (suusta peräaukkoon) on kilon verran probioottisia bakteereita. Probioottisia bakteereja on myös muualla kuin suolistossa. Hyviä probioottisia bakteereja on ihossa noin 200 g, keuhkoissa ja emättimessä kummassakin 20 g, nenässä 10 g ja silmissä noin 1 g. Siitä huolimatta nykyajan lasten ja nuorten on usein vaikea saada riittävä hyvien bakteerien kanta itseensä – syynä on liiallinen hygienia. Esihistoriallisella ajalla ihmisen probioottinen bakteerikanta paljon suurempi kuin nykyään. Allergioiden lisääntyminen selitetäänkin nykyisin yhä useammin liiallisen hygienian lisääntymisellä ja ravinnon omega-6/omega-3-rasvahappojen epätasapainolla.
Maha- ja suolistotautien ehkäisy ja hoito
Probioottiset bakteerit ehkäisevät ja hoitavat monia ripulitauteja ja muita tiloja
- rotaviruksen aiheuttamaa lasten ripulia
- turistiripulia
- antibioottien aiheuttamaa ripulia
- HIV-tautiin liittyvää ripulia
- toistuvaa paksusuolentulehdusta (aiheuttajana Clostridium difficile)
- ärtyneen paksusuolen ripulia
- haavaista paksusuolitulehdusta (Colitis ulcerosaa)
- divertikuliittia (suolen umpipussitautia)
- paksusuolen syöpään liittyvää ripulia
- haimatulehdukseen liittyvää ripulia
- ruoka-aineallergioita
- laktoosi-intoleranssiin liittyvää ripulia
Suoliston bakteerikannan häiriö näyttää liittyvän moniin muihinkin sairaustiloihin, sillä - kuten edellä jo todettiin - suolen limakalvo on tärkeä immunologinen elin. Probioottisten bakteerien myönteinen vaikutus allergioihin ja suoliston tulehdustauteihin perustunee niiden positiiviseen vaikutukseen GALT-järjestelmään.
Ennestään tiedetään, että allergisten vanhempien lapset ovat herkkiä sairastumaan allergioihin. Turun yliopistossa havaittiin, että riskialttiilla lapsilla on usein koliikkia ja muita vatsavaivoja, jotka ilmeisesti johtuvat suoliston mikroflooran muutoksista (lue alkuperäinen raportti). Turkulaiset tutkijat uskovat, että maitohappobakteereista saattaa olla hyötyä lasten suolistovaivoissa.
Allergiset taudit
Allergiat ovat lisääntyneet viimeisten 35–50 vuoden aikana länsimaissa räjähdysmäisesti. Hygieniaoletus saa yhä enemmän kannatusta: sen mukaan liiallinen hygienia lisää allergioita. Toisin sanoen nykyihmisellä on puutetta suojaavista probioottisista bakteereista. Myös vääristynyt omega-6/omega-3-rasvahappojen suhde on lisännyt allergioita. Ja kääntäen, esimerkiksi raskauden aikana nautittu omega-3 vähentää syntyvän lapsen allergia- ja astmariskejä.
Hygieniateoriaa tukee lääketieteen johtavassa lehdessä Lancetissa julkaistu 5–13-vuotiaiden lasten tutkimus (Alm 1999). Siinä verrattiin 295 antroposofista koulua käynyttä lasta 380 lapseen, jotka kävivät tavallista koulua. Antroposofinen elämäntapa näytti ehkäisevän allergioita. Suurin osa (63 %) näistä lapsista söi hapatettuja kasviksia, verrokeista vain 5 %.
Myös antibioottien käytössä oli eroja: antibiootit eivät yleensä kuulu antroposofiseen elämäntapaan.
Alle 2-vuotiaiden ruotsalaisten ja virolaisten allergisten lasten tutkimuksessa ilmeni, että allergisilla lapsilla oli suolistossaan liian vähän hyviä bakteereita (Björksten ym. 1999). Allergiat ovat yleisempiä Ruotsissa kuin Virossa, koska Ruotsissa on liian siistiä, sanovat tutkijat.
Turun yliopiston tutkijaryhmä julkaisi huhtikuussa 2001 Lancetissa varsinaisen uutispommin:
Lactobacillus rhamnosuksen käyttö raskauden lopulla ja lapsen ensimmäisinä elinkuukausina vähensi atooppisen ihottuman puoleen. Tutkimukseen oli valittu äitejä ja lapsia, joilla oli suuri atopian sukuhistoria. Toisessa, British Medical Journalissa julkaistussa suomalaistutkimuksessa bakteereilla täydennetty (probioottinen) maito vähensi lasten yskää, kurkkutulehduksia ja ripulia.
Kun raskaana oleva nainen ottaa maitohappobakteereita ruuan lisänä, vähenee lapsen riski sairastua allegioihin kahden ensimmäisen elinvuoden aikana. Samoin käy, kun allergiaperheen vauvalle annetaan maitohappobakteereita maidossa (Rautava ym. 2002). Turkulaiset lastenlääkärit ovat osoittaneet, että vauvana otetut maitohappobakteerit suojaavat useimpia lapsia allergiselta ihottumalta ainakin 4. ikävuoteen asti (lue raportti).
Maitohappobakteerien antaminen allergisille vauvoille muuttaa suoliston bakteerikantaa sellaiseksi, että allergiataipumus vähenee (Kirjavainen ym. 2002).
Lasten hengitystieinfektiot
Turun yliopiston tutkijat ovat osoittaneet, että maitohappobakteerit ehkäisevät lasten hengitystieinfektioita.
Lue British Medical Journalissa julkaistu suomalainen tutkimus alkuperäisenä klikkaamalla tähän.
Naisten virtsatietulehdukset
Naisen virtsateissä on normaalisti noin 50 eri bakteerikantaa, muun muassa probioottisia laktobasilleja. Aina vaihdevuosiin asti naisen virtsateissä on maitohappoa tuottavia bakteereita, joilla on kyky kiinnittyä, tuottaa happoja ja vetyperoksidia, toisin sanoen bakteereita, jotka ehkäisevät virtsatietulehduksia. Vaihdevuosien jälkeen näiden hyvien bakteerien määrä vähenee, jolloin samalla emätintulehdusten riski kasvaa. Antibioottien käyttö hoitona vähentää probioottisia bakteereja, mikä voi johtaa infektiokierteeseen. Viime aikoina on raportoitu hyviä tuloksia, kun naisille antibioottien sijasta on annettu probioottisia maitohappobakteereja.
Rakkotulehdusten tavallisin aiheuttaja on kolibakteeri (E. coli), joka helposti siirtyy naisen peräaukosta virtsatiehyeisiin.
Siellä se aloittaa hyökkäyksensä kiinnittymällä hapsu-fimbrioillaan virtsarakon limaiseen pintasolukkoon.Maitohappobakteerien nauttiminen ruoan lisänä vähentää E. coli -bakteerien määrää, jolloin virtsatieinfektion vaara vähenee. Riskiä pienentää myös karpalo, joka sisältää parkkihappoja ja proantosyanidiineja. Ne estävät kolibakteerin kiinnittymisen rakon ja virtsateiden seinämiin.
Akuuttia virtsatieinfektiota hoidetaan tavallisesti antibioottikuurilla. Antibiootit kuitenkin tappavat sekä pahoja bakteereita että hyviä, elimistölle välttämättömiä maitohappobakteereita (lactobacilli). Silloin emättimessä alkaa kasvaa ylimäärin hiivoja ja kolibakteereja. Monet tutkijat ovat sitä mieltä, että antibioottikuurit itse asiassa lisäävät toistuvien virtsatieinfektioiden vaaraa.
Maitohappobakteerit vähentävät siis virtsatieinfektion riskiä, joten niitä kannattaa ottaa antibioottikuurin aikana ja muulloinkin, jos on taipumusta infektioihin.
Probioottisten bakteerien vaikutuksista virtsatietulehduksiin on MEDLINE:ssa lukuisia julkaisuja. Jos haluat lukea niiden tiivistelmiä, kirjoita hakuruutuun esim. "probiotics; urinary infection" ja klikkaa sitten "Go". Yksi näistä julkaisuista, Hootonin katsaus, on kirjallisuusluettelossamme. Sen tiivistelmään voit klikata sieltä.
Laktoosi -intoleranssi, "maitosokerin huono sietokyky"
Laktoosi-intoleranssia potevan ihmisen suolen seinämässä on liian vähän maitosokeria hajottavaa entsyymiä, beta-galaktosidaasia.
Silloin laktoosi ei hajoa, eikä se imeydy vereen. Tila voi aiheuttaa mahaoireita, kuten röyhtäyksiä, kaasun muodostusta, turvotusta, mahakipuja ja vatsan löystymistä. Vaivat pahenevat usein iän myötä.
Laktoosi-intoleranssia esiintyy 70-95 %:lla ihmiskunnasta, mutta sen esiintymistiheys vaihtelee suuresti eri maissa. Mustalla ja keltaisella rodulla vaiva on erittäin yleinen, suomalaisilla sitä on 17 %:lla, muissa Pohjoismaissa vain 3-5 %:lla ja Iso-Britanniassa 5-15 %:lla.
Laktaasientsyymivalmisteet ja maitohappobakteerit voivat lisätä laktoosin, eli maitosokerin sietokykyä ja siten lievittää tai poistaa kokonaan laktoosi-intoleranssin oireet. Selitys piilee siinä, että monet probioottiset bakteerit tuottavat laktoosia hajottavaa entsyymiä.
Maitohappobakteerit ovat hinnaltaan edullisempia kuin varsinaiset entsyymivalmisteet.
Mahalaukkukirurgian ymmärtämiseksi on tärkeää tuntea maha-suolikanavan toiminta. Maha-suolikanavassa ruokaan sekoittuu erilaisia nesteitä, jotka vaihe vaiheelta pilkkovat ruoan ja auttavat siten ravintoaineita imeytymään elimistöön. Lopuksi ruoka-aineiden imeytymätön osa siirtyy poistettavaksi maha-suolikanavasta.
Eniten ja vähiten laktoosia, eli maitosokeria sisältävät elintarvikkeet
Laktoosi
Matkailijan ripuli
Etelän matkoilla ilmenevä ripuli johtuu suolistolle vieraasta bakteerikannasta, jonka matkailija saa ruuan ja juoman mukana. Vatsavaivoja voidaan ehkäistä ennalta aloittamalla maitohappobakteereiden käyttö muutamia päiviä ennen matkalle lähtöä ja jatkamalla sitä koko matkan ajan. Näin vahvistetaan vatsan hyvää bakteeriflooraa, joka vastustaa vieraiden bakteerien hyökkäystä.
Antibioottikuurit
Antibiootit tuhoavat tulehdustauteja aiheuttavia pahoja bakteereita, mutta samalla ne hävittävät suolistomme "hyviä" bakteereita. Silloin voi ilmetä vatsavaivoja. Samalla ihmisen vastustuskyky heikkenee, sillä suoliston limakalvon immuunijärjestelmä horjuu. Tuoreet tutkimukset ovat osoittaneet, että esimerkiksi lasten korvatulehdusten hoitaminen antibioottikuureilla altistaa lapsen uusiville korvatulehduksille. Lapsen vastustuskyky siis heikkenee toistuvan antibioottihoidon vuoksi.
Tukholman Karoliinisen Instituutin tutkimus osoitti, että 1–3-kuukautisten lasten infektioiden hoito antibiooteilla lisää E. coli - ja enterokokkibakteerien määrää ja vähentää bifido- ja laktobasillien määrää suolistossa (Bennet ym. 2002).
Maitohappobakteereita kannattaa antaa vauvoillekin aina antibioottikuurin aikana ja vielä niiden jälkeenkin. Tällöin on otettava huomioon, että koska antibiootit tappavat myös maitohappobakteereita, ne tulisi ottaa 3 tuntia ennen antibiootteja tai 3 tuntia niiden jälkeen. Silloin antibioottit eivät tapa hyviä bakteereita.
Huono bakteerisuoja limakalvon pinnalla voi aiheuttaa yleistauteja
Terveen ihmisen suolen limakalvolla on kilon verran probioottisia bakteereita. Niiden puutteessa patogeeniset bakteerit, kuten E. coli, saavat helposti yliotteen. Ne erittävät myrkyllistä endotoksiinia (lipopolysakkaridia), jota pääsee siirtymään suolen seinämään ja sieltä verenkierron mukana maksaan. Maksaa suojaavat Kupffer-solut kykenevät syömään jossakin määrin endotoksiineja, mutta jos niiden määrä kasvaa, endotoksiineja pääsee verenkiertoon ja sen mukana muualle elimistöön. Endotoksiineilla on suoria myrkkyvaikutuksia soluihin. Lisäksi ne vapauttavat tulehdusta aiheuttavia sytokiineja, kuten TNF-α (tuumorinekroositekijä-α), IL1:a (interleukiini-1:a), IL6:a ja IL8:a, jotka aiheuttavat nivelreumassa kudostuhoa. Maitohappobakteereilla (ja etyyli-EPAlla) voidaan vähentää TNF-α (Agerholm-Larsen ym. 2000), joten niistä voi olla hytötyä nivelreumassa.
Valtimonkovetustauti (ateroskleroosi) kuuluu myös niihin sairauksiin, jotka kehittyvät hiljaisen, kroonisen valtimoiden seinämien tulehdusprosessin seurauksena ja joissa henkilön veren leptiini, TNF-alfa, IL2, IL6 ja IL8 ovat koholla ja ne voivat kiihdyttää tautia. Kohonnutta leptiiniä pidetään nyt ehkä kolesteroliakin tärkeämpänä sydänkohtauksen ennusmerkkinä. Maitohappobakteerit alentavat kohonnutta kokonaiskolesterolia ja erityisesti "pahaa" LDL-kolesterolia ja ehkäisevät ja hoitavat verisuonen seinämän tulehdusta, joten niiden käyttö on perusteltua verisuonitautien ehkäisyssä ja hoidossa. Tanskalaisissa tutkimuksissa kokonaiskolesteroli aleni 4 % ja LDL 5 % (Agerholm-Larsen ym. 2000 a ja b).
Sydämen toiminnanvajaus voi paheta suoliston probioottien puutteessa. Silloin nestettä kertyy elimistöön, muun muassa suolen limakalvoihin. Suolen limakalvon suojaus heikkenee ja kuolleiden patogeenisten bakteerien endotoksiineja pääsee verenkiertoon. TNF-alfan eritys lisääntyy, ja se pahentaa sydämen toiminnanvajavuutta. Nesteenpoistolääkkeet vähentävät turvotusta ja sitä kautta TNF-alfan eritystä (Niebauer ym. 1999). Probioottiset hyvät bakteerit estävät TNF-alfan eritystä ja suojaavat siten sydänpotilaan terveyttä (Agerholm-Larsen ym. 2000 a).
Myös nivelreuma, multippeli skleroosi eli MS, haavainen paksusuolen tulehdus ja monet muut autoimmuunitaudit voivat puhjeta ja pahentua probioottisten bakteerien puutteessa, kun suolen limakalvon suoja on pettänyt ja myrkylliset endotoksiinit pääsevät elimistöön. Alkoholistin maksakirroosikin liitetään nykyisin näihin endotoksiineihin. Näissäkin vakavissa tiloissa pre- ja probiooteista voi olla hyötyä.
Ahdistus ja masennus
Pro- ja prebiootit (synbiootit) vaimentavat tulehdussytokiineja ja hapetusstressiä, jotka ovat mukana kaikissa kroonisissa sairauksissa, myös masennuksessa. Synbioottien käyttö voi lisätä aivojen neurotrooppista tekijää (brain derived neurotrophic factor, BDNF). Synbiootit tulisi ottaa aina avuksi hoidettaessa kliinistä masennusta. Tätä asiaa on esitetty lääketieteessä ensi kerran vuonna 1910 (lue lisää).
Syöpätaudit
Maitohappobakteereita ja frukto-oligosakkarideja (FOS) suositellaan syövän täydentävään hoitoon, koska niillä on tutkitusti syöpää ehkäiseviä ja sen kasvua estäviä ominaisuuksia (Tapper ym. 1999; Wollowski ym. 2001, 1999).
Säännöllisesti maitohappobakteereita käyttävillä ihmisillä esiintyy vähemmän virtsarakon syöpää kuin muilla (Ohashi ym. 2002). Ja vielä, maitohappobakteerit, fruktaanit ja omega-3-rasvahapot näyttävät tehostavan syövän käypää hoitoa ja suojaavan sen sivuvaikutuksilta.
Suomalais-kiinalainen tutkimus osoittaa, että maitohappobakteerien käyttö ravintolisänä ehkäisee maksasyöpää (American Journal of Clinical Nutrition 2006;83(5) 1199-1203). HYKSin syöpäklinikan lääkärit osoittivat äskettäin, että sytostaatin (5-FU) lisänä annetut probiootit ehkäisevät lääkkeen sivuvaikutuksia (mm. ripulia), jolloin lääkehoitoa ei tarvitse keskeyttää.
Autismi
Autististen ihmisten paksusuolessa on havaittu tavallista enemmän neurotoksiineja erittäviä bakteereja. Nämä hermomyrkyt imeytyvät vereen ja kulkeutuvat aivoihin, jossa ne haittaavat välittäjäaineiden toimintaa. Tunnettu englantilainen professori Glenn Gibson suosittelee pro- ja prebiootteja autistisille henkilöille (lue lisää).
Myös karnosiinilla on saatu erinomaisia tuloksia lasten autistisen tautikirjon hoidossa (lue lisää).
Probiootit nykytiedon valossa
Probiotics for vaginal infections____
The gut's 'friendly' viruses revealed
Amy Maxmen DNA sequencing reveals a new world of bacterial viruses in our intestines.
In the gut, viruses that normally prey on bacteria seem to live in harmony them.
In the latest exploration into the universe of organisms inhabiting our bodies, microbiologists have discovered new viral genes in faeces. They find that the composition of virus populations inhabiting the tail ends of healthy intestines (as represented in our stools) is unique to each individual and stable over time. Even identical twins — who share many of the same intestinal bacteria — differed in their gut's viral make-up.
More than 80% of the viral genetic sequences found, which included sequences characteristic of both animal and bacterial viruses, have never been reported previously. "This is a largely unexplored world," says Jeffrey Gordon at Washington University in St Louis, Missouri, and an author on the paper, which is published in Nature today1. "We are truly distinct lifeforms — sums of microbial and human parts.
_
http://www.nature.com/news/2010/100714/full/news.2010.353.html
Tällä palvelulla voit seurata pakettisi kulkua.
Postiennakko -numerolla, tai linkistä tilausvahvistus -emailissa.
Täytä tästä helppo Postiennakon tilauslomake.
Vahvistamme tilauksesi emailitse !
//
