torstai 28. heinäkuuta 2016

Hallitus aikoo suitsia hyvä veli -verkostoja – vaikutusvallan väärinkäyttöä ajetaan rikokseksi

  • Ministerin avustaja myymässä vaikutusvaltaansa
  • Suomalainen korruptio piilee hyvä veli -verkostoissa
  • Kansainvälisen kaupan korruptio tuomiolle
  • Suomi hangoitellut korruptiopykälää vastaan

 

Hallitus aikoo suitsia hyvä veli -verkostoja – vaikutusvallan väärinkäyttöä ajetaan rikokseksi

Politiikka 17.12.2015 klo 13.06

Ylen tietojen mukaan hallitus aikoo tehdä vaikutusvallan väärinkäytöstä rikoksen.

Vaikutusvallan väärinkäyttöä voisi olla esimerkiksi yritys vaikuttaa ministerin päätökseen maksamalla palkkio ministerin avustajalle. Tähän asti Suomi on vastustanut uutta korruptiopykälää.

Lahjonta -grafiikka.
Päätökseen yritetään vaikuttaa tarjoamalla lahjusta suoraan päättäjälle. Kuva: Yle Uutisgrafiikka
Suomi ei ole säätänyt vaikutusvallan väärinkäyttöä rikokseksi, vaikka Euroopan neuvoston korruption vastainen elin Greco on kehottanut Suomea siihen jo vuosia sitten.
Nyt vaikutusvallan väärinkäytön kriminalisoimisesta on Ylen tietojen mukaan hallituspuolueiden välillä periaatteellinen sopu.
Oikeusministeri Jari Lindströmillä (ps.) on Ylen tietojen mukaan halua viedä lain valmistelua eteenpäin.


Ministerin avustaja myymässä vaikutusvaltaansa

Mahdollisen uuden lakipykälän sisältö ei ole vielä selvillä. Hallituspuolueiden keskusteluissa on ollut esillä esimerkkejä, joihin uutta pykälää kaivataan. Ministerin tai kansanedustajan avustajalle voidaan tarjota palkkiota tai etua, jotta hän vaikuttaisi esimiehensä päätökseen. Myös puolueen työntekijää voidaan käyttää samanlaisena apurina.
Tyypillisesti vaikutusvallan väärinkäytössä on kolme osapuolta: henkilö, joka haluaa vaikuttaa päätökseen, vaikutusvaltainen välimies ja päättäjä.
Vaikutusvaltainen välimies saa palkkion tai muuta etua, kun hän ajaa toimeksiantajansa etua pyrkimällä vaikuttamaan päättäjään. Esimerkiksi rakennusyrittäjä voi käyttää apunaan jonkin puolueen työntekijää,
kun haluaa saada aikaan mieleisensä kaavapäätöksen.
Vaikutusvaltainen henkilö voi myös kaupata omaa vaikutusvaltaansa: "Minulla on vaikutusvaltaa, voin vaikuttaa ministerin päätökseen."
Todennäköisesti rikokseksi säädettäisiin niin vaikutusvallan osto kuin sen myyntikin.
Jo niiden yritys voisi tulla rangaistavaksi.

Lahjonta -grafiikka.
Vaikutusvallan väärinkäyttöä voi olla esimerkiksi yritys vaikuttaa ministerin päätökseen maksamalla palkkio ministerin avustajalle. Kuva: Yle Uutisgrafiikka


Suomalainen korruptio piilee hyvä veli -verkostoissa

Vaikutusvallan väärinkäytön kriminalisoinnilla halutaan puuttua taustakorruptioon, salaiseen ja
epäasialliseen kabinettivaikuttamiseen. Se ei ole suoraa lahjontaa, jossa lahjusta tarjotaan virkamiehelle
tai poliitikolle. Se ei ole myöskään ammattimaista vaikuttamista, lobbausta, jossa pelataan avoimin kortein.
Uusi rikoslain pykälä koskisi sellaisia tapauksia, joihin nykyisillä pykälillä ei pystytä puuttumaan.
– Kyllä meidän täytyy näitä aukkopaikkoja täyttää, Helsingin yliopiston rikosoikeuden emeritusprofessori Raimo Lahti toteaa.
Suomi luetaan maihin, joissa on vähiten lahjontaa. Korruptio on täällä hienovaraisempaa ja piilee usein sosiaalisissa verkostoissa.  Siksi uudelle pykälälle nähdään tarvetta.
– Se selventäisi käsitettä korruptiosta, koska tällä hetkellä lainsäädännössä tunnetaan vain lahjoma ja virkavelvollisuuden laiminlyönti, virka-aseman väärinkäyttö, korruption vastaisen Transparency International Suomi -järjestön puheenjohtaja Jarmo Mielonen arvioi.


Kansainvälisen kaupan korruptio tuomiolle

Uutta korruptiopykälää on pidetty tarpeettomana muun muassa siksi, että nykyiset lahjus- ja virkarikossäännökset katsotaan riittäviksi. Niissä on nähty kuitenkin myös porsaanreikiä.
Muun muassa keskusrikospoliisi on kaivannut uutta pykälää. Se helpottaisi krp:n mukaan kansainväliseen kaupankäyntiin liittyvän korruption selvittämistä ja tuomiolle saamista. Lahjonnassa käytetään apuna välimiehiä, joiden tarkoitus on hämärtää, mistä on kyse ja kuka on lopullinen edunsaaja.
Myös rikosoikeuden emeritusprofessori Raimo Lahti pitää rajat ylittävää rikollisuutta tärkeänä syynä uuden pykälän säätämiseksi.
– Näen suurimman tarpeen näissä rajat ylittävissä tapauksissa. Jos Suomen rikoslainsäädäntö ei ole tältä osin linjassa yleisen kansainvälisen suuntauksen kanssa, oikeudenkäyntejä tullaan siirtämään niihin maihin, joissa rangaistavuus ulottuu myös vaikutusvallan väärinkäytön tai kaupittelun tapauksiin.


Suomi hangoitellut korruptiopykälää vastaan

Suomi hyväksyi lahjontaa koskevan Euroopan neuvoston rikosoikeudellisen yleissopimuksen vuonna 2002, mutta teki siihen vaikutusvallan väärinkäyttöä koskevan varauman.  Se on säilytetty, vaikka pykälän säätäminen on ollut Suomessa useasti esillä.
Eduskunta antoi vuonna 2010 ponnen, joka edellytti, että vaikutusvallan väärinkäytöstä valmistellaan kiireesti lakiehdotus.
Viime keväänä oikeusministeriön työryhmä päätyi siihen, että vaikutusvallan väärinkäyttöä ei ole tarpeen kriminalisoida.
Uutta lakipykälää on vastustettu erityisesti siksi, että sen kirjoittaminen riittävän tarkaksi on koettu hyvin vaikeaksi. Se ei liene silti ylivoimaista, sillä muun muassa Ruotsissa ja Norjassa vaikutusvallan väärinkäyttö on kriminalisoitu.
Uuden pykälän vastustajat ovat katsoneet, että se voisi vaarantaa ammattimaisen vaikuttamisen, lobbauksen.  Asiallisen ja epäasiallisen vaikuttamisen välillä on kuitenkin selvä pesäero.  Vaikutusvallan väärinkäyttöön kuuluu olennaisesti salassa toiminen ja maksaminen, kun ammattimainen lobbari toimii avoimin kortein.
Uuden pykälän kirjoittamisessa on tehtävä myös tarkkaa rajanvetoa sananvapauden ja poliittisen vaikuttamisen kaltaisten perusoikeuksien kanssa.
– On varmasti mahdollista muotoilla täsmällisyyden vaatimuksen täyttävä säännös. Asiahan menee joka tapauksessa perustuslakivaliokunnan arvioitavaksi, Helsingin yliopiston rikosoikeuden emeritusprofessori Raimo Lahti arvioi.

http://yle.fi/uutiset/hallitus_aikoo_suitsia_hyva_veli_-verkostoja__vaikutusvallan_vaarinkayttoa_ajetaan_rikokseksi/8535658
 
_________

Eh­do­tus lau­sun­nol­le: kor­rup­tio­ta tor­jut­tai­siin kri­mi­na­li­soi­
mal­la vai­ku­tus­val­lan vää­rin­käyt­tö

Jul­kais­tu 31.5.2016







Oi­keus­mi­nis­te­riös­sä on val­mis­tel­tu la­ki­luon­nos, jos­sa kri­mi­na­li­soi­tai­siin vai­ku­tus­val­lan vää­rin­käyt­tö. Ri­kos­ni­mik­kee­nä oli­si vai­ku­tus­val­lan kaup­paa­mis­ri­kos.

Vai­ku­tus­val­lan kaup­paa­mis­ri­kos­ta kos­ki­si myös oi­keus­hen­ki­lön ran­gais­tus­vas­tuu, jol­loin ri­kok­ses­ta vas­tuu­seen voi­si jou­tua myös yri­tys tai yh­tei­sö. Li­säk­si oi­keus­hen­ki­lön ran­gais­tus­vas­tuu ulo­tet­tai­siin myös tör­keään kir­jan­pi­to­ri­kok­seen.
La­ki­luon­nok­sen mu­kaan vai­ku­tus­val­lan kaup­paa­mis­ri­kok­seen syyl­lis­tyi­si se, jo­ka tar­joaa toi­sel­le palk­kion sii­tä, et­tä tä­mä vai­kut­tai­si epäa­sial­li­ses­ti vir­ka­mie­hen tai kan­sa­ne­dus­ta­jan tai hei­hin rin­nas­tet­ta­vien hen­ki­löi­den pää­tök­sen­te­koon. Sa­moin ri­kok­seen syyl­lis­tyi­si palk­kio­ta täl­lai­ses­ta vai­kut­ta­mi­ses­ta pyy­tä­vä. Te­ko voi­si ta­pah­tua niin val­tiol­li­ses­sa, kun­nal­li­ses­sa kuin val­tioi­den ra­jat ylit­tä­väs­sä toi­min­nas­sa.
Uu­del­la ran­gais­tus­sään­nök­sel­lä py­rit­täi­siin tor­ju­maan kor­rup­tio­ri­kol­li­suut­ta ja li­sää­mään luot­ta­mus­ta jul­ki­seen pää­tök­sen­te­koon. La­ki­luon­nok­ses­sa to­de­taan, et­tä kor­rup­tio­ta ja lah­jon­taa voi­daan pi­tää va­ka­va­na uh­ka­na de­mok­ra­tial­le ja pe­ru­soi­keuk­sil­le. Kor­rup­tio myös vaa­ran­taa de­mok­raat­tis­ten ins­ti­tuu­tioi­den ja yh­teis­kun­nan eet­tis­tä pe­rus­taa.
Vai­ku­tus­val­lan kaup­paa­mis­ri­kok­ses­ta eh­do­te­taan ran­gais­tuk­sek­si sak­koa tai van­keut­ta enin­tään kak­si vuot­ta. Yri­tyk­sel­le tai yh­tei­söl­le ran­gais­tus vai­ku­tus­val­lan kaup­paa­mis­ri­kok­ses­ta ja tör­keäs­tä kir­jan­pi­to­ri­kok­ses­ta oli­si yh­tei­sö­sak­ko. Suu­ruu­del­taan yh­tei­sö­sak­ko on ny­ky­lain­sää­dän­nön mu­kaan 850 - 850 000 eu­roa.
Suo­mi on teh­nyt vuon­na 2002 va­rau­man Eu­roo­pan neu­vos­ton lah­jon­taa kos­ke­van ri­ko­soi­keu­del­li­sen yleis­so­pi­muk­sen vai­ku­tus­val­lan vää­rin­käy­tön kri­mi­na­li­soin­tia kos­ke­vaan vel­voit­tee­seen. Vuon­na 2010 edus­kun­ta edel­lyt­ti, et­tä hal­li­tus ryh­tyy kii­reel­li­ses­ti val­mis­te­le­maan la­kieh­do­tus­ta vai­ku­tus­val­lan vää­rin­käy­tön kri­mi­na­li­soi­mi­sek­si.
Vuon­na 2015 asiaa val­mis­tel­lut työ­ryh­mä kat­soi, et­tei ole pe­rus­tel­tua sää­tää ri­kos­la­kiin vai­ku­tus­val­lan vää­rin­käyt­töä kos­ke­vaa sään­nös­tä ei­kä teh­nyt asiaa kos­ke­vaa py­kä­läeh­do­tus­ta. Asiaa on tä­män jäl­keen val­mis­tel­tu vir­ka­työ­nä oi­keus­mi­nis­te­riös­sä.
Luon­nos hal­li­tuk­sen esi­tyk­sek­si lä­he­te­tään lau­sun­to­kier­rok­sel­le. Tar­koi­tus on saa­da eh­do­tet­ta­vas­ta uu­des­ta ran­gais­tus­sään­nök­ses­tä pa­lau­tet­ta, jon­ka poh­jal­ta pää­te­tään mah­dol­li­ses­ta jat­ko­val­mis­te­lus­ta.
Li­sä­tie­dot:
lain­sää­dän­tö­neu­vos, Jus­si Ma­tik­ka­la, puh. 02951 50486
säh­kö­pos­ti: etu­ni­mi.su­ku­ni­mi(at)om.fi

https://www.eduskunta.fi/FI/tietoaeduskunnasta/kirjasto/aineistot/kotimainen_oikeus/LATI/Sivut/Lahjusrikossaannosten-muutostarpeet.aspx

_________



Ylen tietojen mukaan hallitus aikoo tehdä vaikutusvallan väärinkäytöstä rikoksen |
17.12.2015

Tilannekuvaus
Oikeushenkilön rangaistusvastuun laajentamista törkeään kirjanpitorikokseen koskeva uudistus tuli voimaan 1.6.2017. Vaikutusvallan väärinkäytön kriminalisointia koskeva valmistelu jatkuu. (18.9.2020)


Lahjusrikossäännösten muutostarpeet

Lakihanketta varten asetetun työryhmän tehtävänä oli arvioida vaikutusvallan väärinkäytön kriminalisointia koskevia lainsäädäntövaihtoehtoja. Lisäksi työryhmän tuli OECD:n työryhmän suositusten vuoksi arvioida ulkomailla lainsäädännöllistä tehtävää hoitavaa henkilöä koskevaa lahjusrikossääntelyä, lahjusrikosten vanhentumissääntöjä sekä oikeushenkilön rangaistusvastuun ulottamista kirjanpito- ja tilintarkastusrikoksiin.
Eduskunta hyväksyi vuonna 2002 lahjontaa koskevan Euroopan neuvoston rikosoikeudellisen yleissopimuksen. Samalla eduskunta hyväksyi sopimukseen varauman, joka koskee 12 artiklassa edellytetyn vaikutusvallan väärinkäytön kriminalisoinnin laajuutta. Lisäksi Euroopan neuvoston korruptionvastainen toimielin GRECO suositteli vuonna 2007, että Suomi harkitsisi vaikutusvallan väärinkäytön kriminalisointia. Myös OECD:n lahjonnanvastainen työryhmä antoi vuonna 2010 Suomelle suosituksia korruption torjunnan tehostamiseksi. Niistä osa koskee rikoslain muutoksia.
Hallituksen esityksen muotoon laaditussa työryhmän mietinnössä ehdotetaan rikoslain 9 luvussa säädetyn oikeushenkilön rangaistusvastuun soveltamisalan laajentamista rikoslain 30 luvun 9 a §:ssä rangaistavaksi säädettyyn törkeään kirjanpitorikokseen. 
Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle keväällä 2016.

​Valmistelu ennen eduskuntakäsittelyä

Lahjusrikoksia koskevien säännösten eräät muutostarpeet. Oikeusministeriön Mietintöjä ja lausuntoja 9/2015.
Lahjusrikoksia koskevien säännösten muutostarpeita selvittävä työryhmä,OM010:00/2014. Hankkeen toimikausi : 1.5.2014 –
Työryhmän mietinnön lausuntokierros keväällä 2015, määräaika 15.6.2015.
Lahjusrikoksia koskevien säännösten eräät muutostarpeet. Lausuntotiivistelmä
Luonnos: Hallituksen esitys eduskunnalle lahjontaa koskevaan Euroopan neuvoston rikosoikeudelliseen yleissopimukseen tehdyn varauman peruuttamisen hyväksymisestä ja laiksi rikoslain muuttamisesta

Käsittely eduskunnassa

Hallituksen esitys HE 77/2001 eduskunnalle lahjontaa koskevan Euroopan neuvoston rikosoikeudellisen yleissopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä sekä eräiden virkarikoksia ja niihin liittyviä rikoksia koskevien säännösten muuttamisesta (Korruptiosopimus). Hyväksytty 11.06.2002.
Hallituksen esitys HE 220/2005 eduskunnalle lahjontaa koskevaan Euroopan neuvoston rikosoikeudelliseen yleissopimukseen tehtyjen varaumien voimassaolon jatkamisen hyväksymisestä
Hallituksen esitys HE 79/2010 eduskunnalle lahjontaa koskevan Euroopan neuvoston rikosoikeudellisen yleissopimuksen lisäpöytäkirjan ja yleissopimukseen tehdyn varauman peruuttamisen hyväksymisestä sekä laiksi lisäpöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja laiksi rikoslain muuttamisesta (Korruptiosopimus)
Lakialoite LA 45/2010: Laki rikoslain muuttamisesta – (Jacob Söderman /sd)
Lakialoite LA 29/2012: Laki rikoslain 16 luvun muuttamisesta – (Pirkko Ruohonen-Lerner /ps ym.)

​​Oikeusvertailevaa aineistoa

Lahjusrikoksia koskevien säännösten eräät muutostarpeet. Oikeusministeriön Mietintöjä ja lausuntoja 9/2015. Ks. luku Kansainvälinen kehitys ja ulkomaiden ja EU:n lainsäädäntö, s. 37–66


Kansainvälinen sääntely

Euroopan neuvoston rikosoikeudellinen yleissopimus, SopS 107-108/2002, voimaantulopäivä 1.2.2003
Lahjontaa koskevan rikosoikeudellisen yleissopimuksen lisäpöytäkirja, SopS 90/2011, voimaantulopäivä 1.10.2011
Kansainvälisissä liikesuhteissa tapahtuvan ulkomaisiin virkamiehiin kohdistuvan lahjonnan torjuntaa koskeva yleissopimus, SopS 14/1999, voimaantulopäivä 15.2.1999


Euroopan neuvoston GRECO ja OECD

GRECO: Group of States against Corruption. Third Evaluation Round: Evaluation Report on Finland on Incriminations. Greco Eval III Rep (2007) 2 E Theme I, 7.12.2007
GRECO: Group of States against Corruption. Suomea koskeva vaatimustenmukaisuuskertomus. Greco RC‐III (2009) 2E, 4.12.2009
GRECO: Group of States against Corruption. Suomen toinen suositusten täytäntöönpanoa koskeva raportti. Greco RC‐III (2011) 13E, 6.12.2011
Finland - OECD Anti-Bribery Convention – Suomen maaraportit


Finland - Finlande - Evaluation Reports

GRECO Member since / Membre du GRECO depuis: 01.05.1999

https://www.coe.int/en/web/greco/evaluations/finland



Sääntely muissa maissa

Ruotsi

Voimassa oleva lainsäädäntö: Brottsbalk 1962:700, 10 luku
Mutbrott : betänkande av Utredningen om mutor. Stockholm: Fritze, 2010.
Statens offentliga utredningar, SOU 2010:38. Saatavuus Eduskunnan kirjastossa 


Norja

Voimassa oleva lainsäädäntö: Almindelig borgerlig Straffelov (Straffeloven), luku 26


Tanska

 Voimassa oleva lainsäädäntö: Straffeloven, 5 luku 

​​Kirjallisuutta ja aiheeseen liittyvää tutkimusaineistoa

Kansainvälinen rikosoikeus / Minna Kimpimäki. Helsinki, Kauppakamari, 2015. Saatavuus Eduskunnan kirjastossa
Consequences of corruption at the sector level and implications for economic growth and development / Organisation for Economic Co-operation and Development. Paris, OECD, 2015. – Elektroninen julkaisu on käytettävissä Eduskunnan kirjastossa asiakastietokoneilla ja eduskunnan lähiverkossa OECDiLibrary-palvelussa. Saatavuus Eduskunnan kirjastossa
Valtion virkamieseettisen toimikunnan raportti. Helsinki, Valtiovarainministeriö, 2014.
Valtiovarainministeriön julkaisuja, 3/2014
Epäeettisestä tuomittavaan : korruptio ja hyvä veli -verkostot Suomessa / Ari Salminen, Venla Mäntysalo. Vaasa, Vaasan yliopisto, 2013. Vaasan yliopiston julkaisuja. Selvityksiä ja raportteja, 182. Saatavuus Eduskunnan kirjastossa 
Suhdetoiminta harvoin lahjontaa? : lahjusrikokset lainvalmisteluaineiston ja ennakkotapausten valossa / Tanja Mansikka. Defensor legis 94 (2013) : 2 , s. 171-195.
– Elektroninen artikkeli on käytettävissä Eduskunnan kirjastossa asiakastietokoneilla ja eduskunnan lähiverkossa Edilex-palvelussa. Defensor legis -lehden saatavuus Eduskunnan kirjastossa  
OECD arvioi lahjonnan vastaisen yleissopimuksen täytäntöönpanoa Suomessa : muutamia kommentteja syksyllä 2010 valmistuneesta Suomea koskevasta maaraportista / Pekka Viljanen. Defensor legis 92 (2011) : 1, s. 27-36. – Elektroninen artikkeli  on käytettävissä Eduskunnan kirjastossa asiakastietokoneilla ja eduskunnan lähiverkossa Edilex-palvelussa. Defensor legis -lehden saatavuus Eduskunnan kirjastossa 

Kansanedustajien lahjonnan sääntely / Lauri Rautio. Pro gradu -työ : Helsingin yliopisto, 2010
. – Elektroninen artikkeli on käytettävissä Eduskunnan kirjastossa asiakastietokoneilla ja eduskunnan lähiverkossa Edilex-palvelussa. 
Lahjusrikokset / Lahjusrikokset-työryhmä, Helsinki, Oikeusministeriö, 2009. Oikeusministeriön työryhmämietintöjä, 2009:16.

​​Muuta aineistoa

Oikeusministeriö: Korruptio – mitä korruptio on, korruptio Suomessa, lahjusrikokset Suomen lainsäädännössä, kansainvälinen yhteistyö, lisätietoa yhteistyöstä
_____



Evaluations

GRECO evaluation procedures involve the collection of information through questionnaire(s), on-site country visits enabling evaluation teams to solicit further information during high-level discussions with domestic key players, and drafting of evaluation reports. These reports, which are examined and adopted by GRECO, contain recommendations to the evaluated countries in order to improve their level of compliance with the provisions under consideration. Measures taken to implement recommendations are subsequently assessed by GRECO under a separate compliance procedure. (more...)

Evaluation by country

https://www.coe.int/en/web/greco/evaluations#{%2222359946%22:[]}

______

Finland - Finlande

GRECO Member since / Membre du GRECO depuis: 01.05.1999

Evaluation date: 18-22/09/2017

Evaluation Report / Rapport d'Evaluation 

  • Status/Statut **: public (27/03/2018)
  • Version: ENG - FRA - FIN***
  • Adoption (in plenary / en plénière): GRECO 79

Evaluation date: 4-8/06/2012

Evaluation Report / Rapport d'Evaluation 

  • Status/Statut **: public (27/03/2013)
  • Version: ENG - FRA - FIN***
  • Adoption (in plenary / en plénière): GRECO 59

Compliance Report / Rapport de Conformité

  • Status/Statut **: public (01/04/2015)
  • Version: ENG - FRA
  • Adoption (in plenary / en plénière): GRECO 67

Second Compliance Report / Deuxième Rapport de Conformité

  • Status/Statut **: public (23/06/2017)
  • Version: ENG - FRA - FIN***
  • Adoption (in plenary / en plénière): GRECO 76

Evaluation date: 11-15/06/2007

Evaluation Report / Rapport d'Evaluation 

  • Theme: I
  • Status/Statut **: public (12.XII.2007)
  • Version: ENG - FRA
  • Adoption (in plenary / en plénière): GRECO 35
  • Theme: II
  • Status/Statut **: public (12.XII.2007)
  • Version: ENG - FRA - FIN*** - SWE***
  • Adoption (in plenary / en plénière): GRECO 35

Compliance Report / Rapport de Conformité

  • Status/Statut **: public (04.XII.2009)
  • Version: ENG - FRA
  • Adoption (in plenary/en  plénière): GRECO 45

Second Compliance Report / Deuxième Rapport de Conformité

  • Status/Statut **: public (07.XII.2011)
  • Version: ENG - FRA - FIN*** - SWE***
  • Adoption (in plenary/en  plénière): GRECO 53

Evaluation date: 6-10/10/2003

Evaluation Report / Rapport d'Evaluation

GRECO EVAL I/II ou II Rep
  • Status/Statut **: public
  • Version: ENG - FRA - FIN*** - SWE***
  • Adoption (in plenary / en plénière): GRECO 19

Compliance Report / Rapport de Conformité

GRECO RC-I/II ou II
  • Status/Statut **: public
  • Version: ENG - FRA - FIN*** - SWE***
  • Adoption (in plenary / en plénière): GRECO 29

ADDENDUM to Compliance Report / ADDENDUM aux Rapport de Conformité

ADDENDUM GRECO RC-I/II ou II
  • Status/Statut **: public
  • Version: ENG - FRA - FIN***
  • Adoption (in plenary / en plénière): GRECO 38

Evaluation date: 3-5/10/2000

Evaluation Report / Rapport d'Evaluation 

  • Status/Statut **: public
  • Version: ENG - FRA - FIN*** - SWE***
  • Adoption (in plenary / en plénière): GRECO 5

Compliance Report / Rapport de Conformité

  • Status/Statut **: public
  • Version: ENG - FRA - FIN*** - SWE***
  • Adoption (in plenary / en plénière): GRECO 14

ADDENDUM to Compliance Report / ADDENDUM aux Rapport de Conformité

  • Status/Statut **: public
  • Version: ENG - FRA
  • Adoption (in plenary / en plénière): GRECO 23

* Country having joined GRECO after the close of the First Evaluation Round (31 December 2002), subject to a Joint First and Second Round Evaluation / Pays ayant adhéré au GRECO après la fin du Premier Cycle d'Evaluation (31 décembre 2002), soumis à une Evaluation Conjointe des Premier et Deuxième Cycles

** An evaluation report becomes public once the authorities of the country concerned express their agreement to the lifting of the report's confidentiality. /
Un rapport d'évaluation devient public lorsque les autorités du pays concerné expriment leur accord pour lever la confidentialité du rapport.

*** Reports in languages other than English or French (official languages) have been provided by member States; GRECO is not responsible for the content or accuracy of these translations. / 
Les rapports dans une langue autre que le français ou l'anglais (langues officielles) ont été transmis par les Etats membres; le GRECO n'est pas en mesure d'assumer la responsabilité pour ce qui est de l'exactitude de la traduction et du contenu des rapports traduits.

https://www.coe.int/en/web/greco/evaluations/finland


___


Lahjusrikoksia koskevien säännösten muutostarpeet

OM010:00/2014 SÄÄDÖSVALMISTELU


Lausuntokierrokset ja kuuleminen

  1. Lausunto PDF

  2. Lausunto PDF

  3. Lausunto PDF

  4. Lausunto DOCX

  5. Allekirjoitettu lausunto 15.9.2016 PDF

  6. Lausunto DOCX

  7. Lausunto PDF

  8. Lausunto PDF

  9. Lausunto PDF

  10. Lausunto PDF

  11. Lausunto PDF

  12. Lausunto PDF

  13. Lausunto DOCX

  14. Lausunto PDF

  15. Lausunto DOC

  16. Lausunto DOCX

  17. Lausunto DOCX

  18. Lausunto PDF

  19. Lausunto DOCX

  20. Lausunto PDF

  21. Lausunto PDF

  22. Lausunto PDF

  23. Lausunto PDF

  24. Lausunto PDF

  25. Lausunto PDF

  26. Lausunto PDF

  27. Lausunto DOCX

  28. Lausunto PDF

  29. Lausunto PDF

  30. Lausunto PDF

  31. Lausunto DOC

  32. Lausunto DOCX

  33. Lausunto DOCX

  34. Lausunto PDF

  35. Lausunto PDF

  36. Lausunto DOCX

  37. Lausunto PDF

  38. Lausunto PDF

  39. Lausunto DOC

  40. Lausunto PDF

  41. Lausunto PDF

  42. Lausunto DOCX

  43. Lausunto PDF

  44. Lausunto PDF

  45. Lausunto PDF

  46. Lausunto PDF

  47. Lausuntopyyntö vaikutusvallan väärinkäytön kriminalisoinnin osalta PDF

  48. Luonnos hallituksen esitykseksi PDF

  49. Lausunto PDF

  50. Lausunto DOCX

  51. Lausunto PDF

  52. Lausunto DOCX

  53. Lausunto DOC

  54. Lausunto PDF

  55. Lausunto PDF

  56. Lausunto PDF

  57. Lausunto PDF

  58. Lausunto DOCX

  59. Lausunto PDF

  60. Lausunto PDF

  61. Lausunto PDF

  62. Lausunto PDF

  63. Lausunto PDF

  64. Lausunto DOCX

  65. Lausunto PDF

  66. Lausunto PDF

  67. Lausunto DOC

  68. Lausunto DOCX

  69. Lausunto PDF

  70. Lausunto PDF

  71. Lausunto PDF

  72. Lausunto PDF

  73. Lausunto DOCX

  74. Lausunto PDF

  75. Lausunto PDF

  76. Lausunto PDF

  77. Lausunto PDF

  78. Lausunto PDF

  79. Lausunto DOCX

  80. Lausunto PDF

  81. Lausunto PDF

  82. Lausunto DOCX

  83. Lausunto DOC

  84. Lausunto PDF

  85. Lausunto PDF

  86. Lausunto DOC

  87. Lausunto PDF

  88. Lausunto PDF

  89. Lausunto PDF

  90. Lausunto PDF

  91. Lausuntopyyntö työryhmämietinnöstä "Lahjusrikoksia koskevien säännösten eräät muutostarpeet" PDF

  92. Lausunto DOCX

Julkaisut ja raportit

  1. Vaikutusvallan kauppaamisrikos

  2. Lahjusrikoksia koskevien säännösten eräät muutostarpeet. Lausuntotiivistelmä

  3. Lahjusrikoksia koskevien säännösten eräät muutostarpeet

  4. JULKAISU 9/2015 Lahjusrikoksia koskevien säännösten eräät muutostarpeet PDF

Muut asiakirjat ja muistiot

  1. Määräajan pidennys PDF

  2. Lisäaikapyyntö lausunnon antamiselle 18.6.2015 saakka PDF

  3. Kutsu tulla kuultavaksi työryhmän kokoukseen PDF

  4. Taustamuistio DOCX

  5. Työryhmän asettamispäätös DOCX

  6. Edustajan nimeäminen; Riitta Leppiniemi ja Antti Pulkkinen PDF

  7. Edustajan nimeäminen; Tuomo Kare PDF

  8. Edustajan nimeäminen; Katri Junnikkala-Heikkinen, Tuire Tamminiemi ja Timo Kokkomäki PDF

  9. Edustajan nimeäminen; Antti Simanainen PDF

  10. Nimeämispyyntö lahjusrikoksia koskevien säännösten eräitä mahdollisia muutostarpeita selvittävään työryhmään PDF

  11. Luonnos asettamispäätökseksi DOCX

Asettaminen ja organisointi

  1. Asettamispäätös PDF

Lahjusrikos työryhmä

Nimi

Nimike

Organisaatio

Rooli

Toimikausi

Matikkala, Jussi

lainsäädäntöneuvos

oikeusministeriö

Puheenjohtaja

1.9.2014 –

Kare, Tuomo

ma. käräjätuomari

Espoon käräjäoikeus

Jäsen

1.5.2014 –

Leppiniemi, Riitta

asianajaja

Suomen Asianajajaliitto

Jäsen

1.5.2014 –

Mäkipää, Leena

lainsäädäntösihteeri

oikeusministeriö

Jäsen

1.9.2014 –

Simanainen, Antti

poliisitarkastaja

sisäministeriö

Jäsen

1.5.2014 –

Tamminiemi, Tuire

kihlakunnansyyttäjä

Helsingin syyttäjänvirasto

Jäsen

1.5.2014 –

Viljanen, Pekka

professori

Turun yliopisto

Jäsen

1.5.2014 –

Lindstedt, Jukka

lainsäädäntöneuvos

oikeusministeriö

Puheenjohtaja

1.5. – 31.8.2014

Rautio, Lauri

lainsäädäntösihteeri

oikeusministeriö

Jäsen

1.5. – 31.8.2014

Ryhmittelemättömät

Nimi

Nimike

Organisaatio

Rooli

Toimikausi

Matikkala, Jussi

lainsäädäntöneuvos

oikeusministeriö

Vastuuhenkilö

1.9.2014 –


https://oikeusministerio.fi/hanke?id=3648b9dd-4c30-47ee-a516-1aa208673448

__


keskiviikko 27. heinäkuuta 2016

Professori Peter C. Gøtzsche vertaa lääketeollisuutta järjestäytyneeseen rikollisuuteen


Professori vertaa lääketeollisuutta järjestäytyneeseen rikollisuuteen


Professori Peter C. Gøtzsche on kohauttanut kirjallaan Tappavat lääkkeet ja järjestäytynyt rikollisuus. Onko kyse mustamaalauksesta vai parhaasta kirjasta, mitä terveydenhoidosta on kirjoitettu vuosikymmeniin?
Professori Peter C. Gøtzsche puhui alkuviikolla Helsingin yliopistolla pidetyssä seminaarissa ja antoi haastattelun Iltalehdelle. 


Professori Peter C. Gøtzsche puhui alkuviikolla Helsingin yliopistolla pidetyssä seminaarissa ja antoi haastattelun Iltalehdelle. 
Pari vuotta sitten tanskalainen Peter C. Gøtzsche sai kipinän kirjoittaa kirjan lääketeollisuuden korruptiosta ja ja sen vaikutuksista kansanterveyteen.
 Kun googlasin kymmenen suurimman lääketeollisuusyrityksen nimet ja sanan ”fraud” (petos), huomasin, että yhtiöiden bisnesmalli oli Yhdysvaltain lain mukaan luokiteltavissa organisoiduksi rikollisuudeksi, Gøtzsche kertoo kirjansa syntyvaiheista.
– Huomasin myös reseptilääkkeiden olevan kolmanneksi yleisin kuolinsyy sydänsairauksien ja syövän jälkeen, ja että tämä tosiasia liittyy jossain määrin rikollisuuteen.
– Ajattelin, että minun pitäisi kertoa tästä maailmalle.
Englanniksi kirjoitettu teos Tappavat lääkkeet ja järjestäytynyt rikollisuus. Näin lääketeollisuus on turmellut terveydenhoidon (Sitruuna Kustannus) on käännetty tähän mennessä yhdeksälle muullekin kielelle, ja Tanskassa se on noussut jo bestselleriksi.

Rikollisuus

Kirjan nimi tuntuu provokatiiviselta. Gøtzsche kiistää, että tyylilaji olisi yliampuva ja kaupallisesti motivoitu.
– En ole koskaan ollut ”poliittisesti korrekti”. Jos biologina näen norsun, en sano sitä villieläimeksi vaan norsuksi. Jos näen rikollisen, kutsun häntä rikolliseksi.
Kun puhumme järjestäytyneestä rikollisuudesta, ajattelemme tavallisesti gangstereita ja huumeliigoja. Gøtzsche muistuttaa, että farmaseuttinen teollisuus tappaa paljon enemmän ihmisiä kuin rikollisjengit.
– Ihmishenkien pelastamiseksi on siksi paljon tärkeämpää puuttua lääketeollisuuteen kuin rikollisliigoihin.
Hänen mielestään lääketeollisuus, jonka jalo tehtävä on pelastaa meidät, on hämmästyttävän moraalitonta. Yhdysvalloissa on laki nimeltä False Claims Act. Se säädettiin estämään erityisesti sotateollisuuden valtioon kohdistuvia petoksia, mutta 1990-luvun lopulta lähtien terveysalan yritykset ovat saaneet eniten tuomioita sen nojalla.
– Tuomioiden lukumäärän perusteella lääketeollisuus on suurin huijari, mutta myös rikosten vakavuudella arvioiden. Emmehän odottaisi moista terveysalan yrityksiltä?
Järjestäytyneeseen rikollisuuteen viittaa se, että toistuvista tuomioista piittaamatta ja tietoisesti lakia rikkoen laiton toiminta jatkuu.

Valvonta

Mutta lääketeollisuushan on tiukasti viranomaisten säätelemää ja valvomaa. Se ei kuitenkaan estä rikollisuutta, sillä korruptio on laajalle levinnyttä viranomaisissa ja lääkärikunnassa.
– Esimerkiksi Tanskassa tuhannet lääkärit ovat lääketehtaiden palkkalistoilla. He tietävät hyvin, että jos he eivät tee kuten heiltä odotetaan, rahantulo loppuu. Se on yksi korruption muoto.
Yhdysvalloissa on paljon korruptiota myös elintarvike- ja lääkehallinnossa (FDA), joka myöntää uusien lääkkeiden myyntiluvat. Joukko FDA:n tutkijoita jopa kirjoitti presidentti Barack Obamalle ja valitti laajalle levinneestä korruptiosta viraston ylätasolla.
Korruptio selittää ne lukuisat kummalliset päätökset, joita FDA on tehnyt. Se ilmenee myös sisäpiirikauppoina.
– Jos sinulla on huono lääke, jonka markkinoille pääsy näyttää epätodennäköiseltä, ja joku korkea FDA-virkamies lupaa tutkijoiden kannan vastaisesti lääkkeen pääsevän markkinoille, silloin kannatta ostaa etukäteen kyseisen yhtiön osakkeita. Kun myyntilupa heltiää, osakkeenomistajat tekevät tilin.
Gøtzsche on itsekin työskennellyt vuosia lääketeollisuuden palveluksessa.
– Omatuntoni sanoi, etten voi enää jatkaa siellä. Minun oli lähdettävä.

Tutkimus

– En minä väitä, että teollisuus on mätä. Minä dokumentoin sen. 
– En minä väitä, että teollisuus on mätä. Minä dokumentoin sen. KARI PEKONEN
Nykyisin kliinisen tutkimusten suunnittelun ja analyysin professorina Kööpenhaminan yliopistossa toimiva Gøtzsche näkee pahimman ongelman siinä, että lääkeyritykset pyrkivät ja useimmiten myös pystyvät kontrolloimaan lääkkeiden kehitystä ja testausta alusta loppuun.
– Ne tekevät melkein kaikki placebo-kontrollikokeet, ja joskus ne estävät riippumattomia tutkijoita tekemästä omia kokeita. Ne esimerkiksi vaativat niin valtavia hintoja lumelääkkeiden toimittamisesta, etteivät julkisin varoin toimivat tutkijat pysty niitä ostamaan. Näin riippumattomat verrokkikokeet estyvät.
Joskus julkiset ja riippumattomat rinnakkaistestit on saatu tehtyä, ja ne ovat osoittaneet, ettei lääketehtaiden omiin kokeisiin voi luottaa.
Psykiatriassa riippumaton tutkimus osoitti, etteivät hyvin kalliit uudet skitsofrenian hoidossa käytettävät psykoosilääkkeet olleet sen parempia kuin vanhat ja halvat. Teollisuuden omissa kokeissa uudet lääkkeet saatiin näyttämään paremmilta.
– Se on vain yksittäinen esimerkki.

Parannusehdotus

Gøtzschellä on konkreettinen ehdotus, joka toteutuessaan voisi olennaisesti parantaa tilannetta.
– Ensimmäiseksi lainsäädäntöä tulisi tiukentaa siten, etteivät lääketehtaat enää saisi itse testata uutuuslääkkeitään potilailla. Se pitäisi antaa julkisesti omistetulle tutkimuslaitokselle, eikä teollisuudella saisi olla mitään tekemistä tulosten analysoinnin kanssa.
– Nyt lääkeyhtiöt ovat itse ainoa taho, joka näkee koko raakadatan.
Niillä on valtava intressi manipuloida tuloksia niin, että tuotteella voitaisiin osoittaa olevan positiivista vaikutusta tai peitellä uuden lääkkeen sivuvaikutuksia.
Houkutus vilppiin on liian suuri, kun kukaan ulkopuolinen ei pysty tarkistamaan kokeiden tuloksia ja kun pelissä on helposti miljardien voitot.
– Tämä on mieletöntä! Enhän minäkään voi mennä katsastusasemalle vain itse tekemieni papereiden kanssa todistelemaan autoni olevan ajokunnossa. Kyllä minun pitää tuoda auto sinne tarkastettavaksi.
Toimittamalla valvontaviranomaisille kymmenien tuhansien sivujen tutkimusraportteja, ylityöllistetyt viranomaiset helposti tyytyvät lukemaan vain yhteenvedot, jotka usein voivat olla hyvinkin erilaisia, kuin mitä varsinainen raportti kertoo.
Medialla on tärkeä rooli lääkeyhtiöiden bisneksen edistäjänä.
– Liian moni journalisti vain kopioi kritiikittömästi lääkeyhtiöiden lähettämiä tiedotteita yrittämättä edes kysyä joltakin riippumattomalta asiantuntijalta, voivatko yhtiöiden propagoimat tiedot pitää paikkaansa.
Näin kaikenlaiset ihmetutkimukset ja -lääkkeet menevät sellaisenaan läpi mediassa, vaikka ne eivät tarkemmin tarkasteltuna pidä lainkaan paikkaansa.
Myös poliitikot ovat jatkuvan ja massiivisen lääkeyhtiöiden lobbaamisen kohteena. Yhtiöt ovat erittäin vaikutusvaltaisia, koska niillä on paljon rahaa käytettävänä mielipiteiden muokkaamiseen.

Ihmisten vastuu

Gøtzsche kehottaa yleisöluennoillaan ihmisiä menemään internetiin ja katsomaan lääkärin määräämän lääkkeen kaikki sivuvaikutukset, varoitukset ja kontraindikaatiot.
– Jos potilas lukee hyvin huolellisesti lääkepakkauksen mukana tulevat tiedot, hän tuntee lääkkeen vaikutukset ja sivuvaikutukset paremmin kuin lääkäri, joka ei yleensä niitä lue.
Moni varmaan silloin ajattelee vielä kerran, kannattaako lääkettä käyttää ja ottaa riski kaikista luetelluista sivuvaikutuksista. Vai olisiko parempi odottaa jonkin aikaa ja katsoa, selviääkö tilanne itsestään?

Peter C. Gøtzsche

- Tanskalainen lääketieteen tohtori (sisätautioppi) ja biologi.
- Perehtynyt myös tilastotieteeseen ja tutkimusmetodologiaan.
- Toimii Kööpenhaminan yliopiston professorina (tutkimusten suunnittelu ja analytiikka).
- Työskennellyt aiemmin lääkeyhtiöiden myynti- ja markkinointitehtävissä.
- Johtaa nykyisin tutkijoiden ja lääkäreiden maailmanlaajuisen Cochrane-verkoston pohjoismaiden osastoa.
- Kirjoittanut yli 70 artikkelia tärkeimpiin lääketieteellisiin julkaisuihin, useita tieteellisiä kirjoja ja yhden matkakirjan.