Maahantuomme ravintolisiä USA: sta, FDA: n tiukasti valvomilta markkinoilta.
Visionamme on tuottaa oikeaa tietoa terveyden uhkatekijöistä.
Suurimpana ongelmana länsimaissa on jatkuva, yksipuolisesti liian hapan ruokavalio, jota elimistö ei kykene riittävästi puskuroimaan, vaan koko aineenvaihdunta -järjestelmä joutuu tekemään työtä happamuutta vastaan.
Lopulta elimistö alkaa tulehtua ja saavuttaa potilaan huomaamatta, jatkuvan tulehduksellisen tilan.
torstai 28. heinäkuuta 2016
Hallitus aikoo suitsia hyvä veli -verkostoja – vaikutusvallan väärinkäyttöä ajetaan rikokseksi
Ministerin avustaja myymässä vaikutusvaltaansa
Suomalainen korruptio piilee hyvä veli -verkostoissa
Kansainvälisen kaupan korruptio tuomiolle
Suomi hangoitellut korruptiopykälää vastaan
Hallitus aikoo suitsia hyvä veli -verkostoja – vaikutusvallan väärinkäyttöä ajetaan rikokseksi
Politiikka 17.12.2015 klo 13.06
Ylen tietojen mukaan hallitus aikoo tehdä vaikutusvallan väärinkäytöstä rikoksen.
Vaikutusvallan väärinkäyttöä voisi olla esimerkiksi yritys vaikuttaa ministerin päätökseen maksamalla palkkio ministerin avustajalle. Tähän asti Suomi on vastustanut uutta korruptiopykälää.
Suomi ei ole säätänyt vaikutusvallan väärinkäyttöä rikokseksi, vaikka Euroopan neuvoston korruption vastainen elin Greco on kehottanut Suomea siihen jo vuosia sitten.
Nyt vaikutusvallan väärinkäytön kriminalisoimisesta on Ylen tietojen mukaan hallituspuolueiden välillä periaatteellinen sopu.
Oikeusministeri Jari Lindströmillä (ps.) on Ylen tietojen mukaan halua viedä lain valmistelua eteenpäin.
Ministerin avustaja myymässä vaikutusvaltaansa
Mahdollisen uuden lakipykälän sisältö ei ole vielä selvillä. Hallituspuolueiden keskusteluissa on ollut esillä esimerkkejä, joihin uutta pykälää kaivataan. Ministerin tai kansanedustajan avustajalle voidaan tarjota palkkiota tai etua, jotta hän vaikuttaisi esimiehensä päätökseen. Myös puolueen työntekijää voidaan käyttää samanlaisena apurina.
Tyypillisesti vaikutusvallan väärinkäytössä on kolme osapuolta: henkilö, joka haluaa vaikuttaa päätökseen, vaikutusvaltainen välimies ja päättäjä.
Vaikutusvaltainen välimies saa palkkion tai muuta etua, kun hän ajaa toimeksiantajansa etua pyrkimällä vaikuttamaan päättäjään. Esimerkiksi rakennusyrittäjä voi käyttää apunaan jonkin puolueen työntekijää, kun haluaa saada aikaan mieleisensä kaavapäätöksen.
Vaikutusvaltainen henkilö voi myös kaupata omaa vaikutusvaltaansa: "Minulla on vaikutusvaltaa, voin vaikuttaa ministerin päätökseen."
Todennäköisesti rikokseksi säädettäisiin niin vaikutusvallan osto kuin sen myyntikin. Jo niiden yritys voisi tulla rangaistavaksi.
Suomalainen korruptio piilee hyvä veli -verkostoissa
Vaikutusvallan väärinkäytön kriminalisoinnilla halutaan puuttua taustakorruptioon, salaiseen ja epäasialliseen kabinettivaikuttamiseen. Se ei ole suoraa lahjontaa, jossa lahjusta tarjotaan virkamiehelle tai poliitikolle. Se ei ole myöskään ammattimaista vaikuttamista, lobbausta, jossa pelataan avoimin kortein.
Uusi rikoslain pykälä koskisi sellaisia tapauksia, joihin nykyisillä pykälillä ei pystytä puuttumaan.
– Kyllä meidän täytyy näitä aukkopaikkoja täyttää, Helsingin yliopiston rikosoikeuden emeritusprofessori Raimo Lahti toteaa.
Suomi luetaan maihin, joissa on vähiten lahjontaa. Korruptio on täällä hienovaraisempaa ja piilee usein sosiaalisissa verkostoissa. Siksi uudelle pykälälle nähdään tarvetta.
– Se selventäisi käsitettä korruptiosta, koska tällä hetkellä lainsäädännössä tunnetaan vain lahjoma ja virkavelvollisuuden laiminlyönti, virka-aseman väärinkäyttö, korruption vastaisen Transparency International Suomi -järjestön puheenjohtaja Jarmo Mielonen arvioi.
Kansainvälisen kaupan korruptio tuomiolle
Uutta korruptiopykälää on pidetty tarpeettomana muun muassa siksi, että nykyiset lahjus- ja virkarikossäännökset katsotaan riittäviksi. Niissä on nähty kuitenkin myös porsaanreikiä.
Muun muassa keskusrikospoliisi on kaivannut uutta pykälää. Se helpottaisi krp:n mukaan kansainväliseen kaupankäyntiin liittyvän korruption selvittämistä ja tuomiolle saamista. Lahjonnassa käytetään apuna välimiehiä, joiden tarkoitus on hämärtää, mistä on kyse ja kuka on lopullinen edunsaaja.
Myös rikosoikeuden emeritusprofessori Raimo Lahti pitää rajat ylittävää rikollisuutta tärkeänä syynä uuden pykälän säätämiseksi.
– Näen suurimman tarpeen näissä rajat ylittävissä tapauksissa. Jos Suomen rikoslainsäädäntö ei ole tältä osin linjassa yleisen kansainvälisen suuntauksen kanssa, oikeudenkäyntejä tullaan siirtämään niihin maihin, joissa rangaistavuus ulottuu myös vaikutusvallan väärinkäytön tai kaupittelun tapauksiin.
Suomi hangoitellut korruptiopykälää vastaan
Suomi hyväksyi lahjontaa koskevan Euroopan neuvoston rikosoikeudellisen yleissopimuksen vuonna 2002, mutta teki siihen vaikutusvallan väärinkäyttöä koskevan varauman. Se on säilytetty, vaikka pykälän säätäminen on ollut Suomessa useasti esillä.
Eduskunta antoi vuonna 2010 ponnen, joka edellytti, että vaikutusvallan väärinkäytöstä valmistellaan kiireesti lakiehdotus.
Viime keväänä oikeusministeriön työryhmä päätyi siihen, että vaikutusvallan väärinkäyttöä ei ole tarpeen kriminalisoida.
Uutta lakipykälää on vastustettu erityisesti siksi, että sen kirjoittaminen riittävän tarkaksi on koettu hyvin vaikeaksi. Se ei liene silti ylivoimaista, sillä muun muassa Ruotsissa ja Norjassa vaikutusvallan väärinkäyttö on kriminalisoitu.
Uuden pykälän vastustajat ovat katsoneet, että se voisi vaarantaa ammattimaisen vaikuttamisen, lobbauksen. Asiallisen ja epäasiallisen vaikuttamisen välillä on kuitenkin selvä pesäero. Vaikutusvallan väärinkäyttöön kuuluu olennaisesti salassa toiminen ja maksaminen, kun ammattimainen lobbari toimii avoimin kortein.
Uuden pykälän kirjoittamisessa on tehtävä myös tarkkaa rajanvetoa sananvapauden ja poliittisen vaikuttamisen kaltaisten perusoikeuksien kanssa.
– On varmasti mahdollista muotoilla täsmällisyyden vaatimuksen täyttävä säännös. Asiahan menee joka tapauksessa perustuslakivaliokunnan arvioitavaksi, Helsingin yliopiston rikosoikeuden emeritusprofessori Raimo Lahti arvioi.
Ylen tietojen mukaan hallitus aikoo tehdä vaikutusvallan väärinkäytöstä rikoksen | 17.12.2015
Tilannekuvaus
Oikeushenkilön rangaistusvastuun laajentamista törkeään kirjanpitorikokseen koskeva uudistus tuli voimaan 1.6.2017. Vaikutusvallan väärinkäytön kriminalisointia koskeva valmistelu jatkuu. (18.9.2020)
Lakihanketta varten asetetun työryhmän tehtävänä oli arvioida vaikutusvallan väärinkäytön kriminalisointia koskevia lainsäädäntövaihtoehtoja. Lisäksi työryhmän tuli OECD:n työryhmän suositusten vuoksi arvioida ulkomailla lainsäädännöllistä tehtävää hoitavaa henkilöä koskevaa lahjusrikossääntelyä, lahjusrikosten vanhentumissääntöjä sekä oikeushenkilön rangaistusvastuun ulottamista kirjanpito- ja tilintarkastusrikoksiin.
Eduskunta hyväksyi vuonna 2002 lahjontaa koskevan Euroopan neuvoston rikosoikeudellisen yleissopimuksen. Samalla eduskunta hyväksyi sopimukseen varauman, joka koskee 12 artiklassa edellytetyn vaikutusvallan väärinkäytön kriminalisoinnin laajuutta. Lisäksi Euroopan neuvoston korruptionvastainen toimielin GRECO suositteli vuonna 2007, että Suomi harkitsisi vaikutusvallan väärinkäytön kriminalisointia. Myös OECD:n lahjonnanvastainen työryhmä antoi vuonna 2010 Suomelle suosituksia korruption torjunnan tehostamiseksi. Niistä osa koskee rikoslain muutoksia.
Hallituksen esityksen muotoon laaditussa työryhmän mietinnössä ehdotetaan rikoslain 9 luvussa säädetyn oikeushenkilön rangaistusvastuun soveltamisalan laajentamista rikoslain 30 luvun 9 a §:ssä rangaistavaksi säädettyyn törkeään kirjanpitorikokseen.
Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle keväällä 2016.
Luonnos: Hallituksen esitys eduskunnalle lahjontaa koskevaan Euroopan neuvoston rikosoikeudelliseen yleissopimukseen tehdyn varauman peruuttamisen hyväksymisestä ja laiksi rikoslain muuttamisesta
Käsittely eduskunnassa
Hallituksen esitys HE 77/2001 eduskunnalle lahjontaa koskevan Euroopan neuvoston rikosoikeudellisen yleissopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä sekä eräiden virkarikoksia ja niihin liittyviä rikoksia koskevien säännösten muuttamisesta (Korruptiosopimus). Hyväksytty 11.06.2002.
Hallituksen esitys HE 220/2005 eduskunnalle lahjontaa koskevaan Euroopan neuvoston rikosoikeudelliseen yleissopimukseen tehtyjen varaumien voimassaolon jatkamisen hyväksymisestä
Hallituksen esitys HE 79/2010 eduskunnalle lahjontaa koskevan Euroopan neuvoston rikosoikeudellisen yleissopimuksen lisäpöytäkirjan ja yleissopimukseen tehdyn varauman peruuttamisen hyväksymisestä sekä laiksi lisäpöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja laiksi rikoslain muuttamisesta (Korruptiosopimus)
Lakialoite LA 45/2010: Laki rikoslain muuttamisesta – (Jacob Söderman /sd)
Lakialoite LA 29/2012: Laki rikoslain 16 luvun muuttamisesta – (Pirkko Ruohonen-Lerner /ps ym.)
Consequences of corruption at the sector level and implications for economic growth and development / Organisation for Economic Co-operation and Development. Paris, OECD, 2015. – Elektroninen julkaisu on käytettävissä Eduskunnan kirjastossa asiakastietokoneilla ja eduskunnan lähiverkossa OECDiLibrary-palvelussa. Saatavuus Eduskunnan kirjastossa
Epäeettisestä tuomittavaan : korruptio ja hyvä veli -verkostot Suomessa / Ari Salminen, Venla Mäntysalo. Vaasa, Vaasan yliopisto, 2013. Vaasan yliopiston julkaisuja. Selvityksiä ja raportteja, 182. Saatavuus Eduskunnan kirjastossa
Suhdetoiminta harvoin lahjontaa? : lahjusrikokset lainvalmisteluaineiston ja ennakkotapausten valossa / Tanja Mansikka. Defensor legis 94 (2013) : 2 , s. 171-195. – Elektroninen artikkeli on käytettävissä Eduskunnan kirjastossa asiakastietokoneilla ja eduskunnan lähiverkossa Edilex-palvelussa. Defensor legis -lehden saatavuus Eduskunnan kirjastossa
OECD arvioi lahjonnan vastaisen yleissopimuksen täytäntöönpanoa Suomessa : muutamia kommentteja syksyllä 2010 valmistuneesta Suomea koskevasta maaraportista / Pekka Viljanen. Defensor legis 92 (2011) : 1, s. 27-36. – Elektroninen artikkeli on käytettävissä Eduskunnan kirjastossa asiakastietokoneilla ja eduskunnan lähiverkossa Edilex-palvelussa. Defensor legis -lehden saatavuus Eduskunnan kirjastossa
Kansanedustajien lahjonnan sääntely / Lauri Rautio. Pro gradu -työ : Helsingin yliopisto, 2010. – Elektroninen artikkeli on käytettävissä Eduskunnan kirjastossa asiakastietokoneilla ja eduskunnan lähiverkossa Edilex-palvelussa.
Oikeusministeriö: Korruptio – mitä korruptio on, korruptio Suomessa, lahjusrikokset Suomen lainsäädännössä, kansainvälinen yhteistyö, lisätietoa yhteistyöstä
GRECO evaluation procedures involve the collection of information through questionnaire(s), on-site country visits enabling evaluation teams to solicit further information during high-level discussions with domestic key players, and drafting of evaluation reports. These reports, which are examined and adopted by GRECO, contain recommendations to the evaluated countries in order to improve their level of compliance with the provisions under consideration. Measures taken to implement recommendations are subsequently assessed by GRECO under a separate compliance procedure.(more...)
Incriminations provided for in the Criminal Law Convention on Corruption (ETS 173), its Additional Protocol (ETS 191) and Guiding Principle 2 (GPC 2)
Transparency of Party Funding with reference to the Recommendation of the Committee of Ministers to member states on common rules against corruption in the funding of political parties and electoral campaigns (Rec (2003) 4)
Troisième cycle d'évaluation
Thèmes examinés:
Les incriminations prévues par la Convention pénale sur la corruption, son Protocole additionnel et le Principe directeur 2 de la Recommandation (97) 24
La transparence du financement des partis politiques par référence à la Recommandation du Comité des Ministres sur les règles communes contre la corruption dans le financement des partis politiques et des campagnes électorales (Rec (2003) 4)
Independence, specialisation and means available to national bodies engaged in the prevention and fight against corruption
Extent and scope of immunities
Premier cycle d'évaluation
Thèmes examinés:
Indépendance et spécialisation des organes nationaux engagés dans la prévention de la corruption et la lutte contre ce phénomène ainsi que les moyens mis à leur disposition
* Country having joined GRECO after the close of the First Evaluation Round (31 December 2002), subject to a Joint First and Second Round Evaluation / Pays ayant adhéré au GRECO après la fin du Premier Cycle d'Evaluation (31 décembre 2002), soumis à une Evaluation Conjointe des Premier et Deuxième Cycles
** An evaluation report becomes public once the authorities of the country concerned express their agreement to the lifting of the report's confidentiality. / Un rapport d'évaluation devient public lorsque les autorités du pays concerné expriment leur accord pour lever la confidentialité du rapport.
*** Reports in languages other than English or French (official languages) have been provided by member States; GRECO is not responsible for the content or accuracy of these translations. / Les rapports dans une langue autre que le français ou l'anglais (langues officielles) ont été transmis par les Etats membres; le GRECO n'est pas en mesure d'assumer la responsabilité pour ce qui est de l'exactitude de la traduction et du contenu des rapports traduits.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
You are welcome to show your opinion here!