5:2 paasto
Tutkijoiden mielestä tehokkain ja halvin keino elää pidempään terveenä ja elinvoimaisena on rajoittaa energiansaantia. Tavoite on mahdollista saavuttaa esimerkiksi pitämällä viikossa kaksi kevytpaastopäivää eli 5:2 paasto.
Tutkijoiden mielestä tehokkain ja halvin keino elää pidempään terveenä ja elinvoimaisena on rajoittaa energiansaantia. Tavoite on mahdollista saavuttaa esimerkiksi pitämällä viikossa kaksi kevytpaastopäivää eli 5:2 paasto.
Länsimaissa keskivertokansalainen syö 65 -vuotiaana noin kahdeksaa erilaista lääkettä. –Turhaan, väittää ravitsemuksen ja ikääntymisen vuorovaikutusta tutkiva professori Luigi Fontana Washingtonin yliopistosta.
–Rajoittamalla ravintoa voi yleensä jo vuodessa normalisoida painon lisäksi
veren sokerin ja rasvat. Mikä mielenkiintoisinta, energian ja varsinkin
proteiinien saannin rajoittaminen alentaa myös IGF-1 -hormonin tuotantoa. Tämän
insuliinin kaltaisen kasvutekijän liika erittyminen on avaintekijä mm.
yleisimpien syöpien kehittymisessä.
–Useimpien ulottuvilla on siis todella yksinkertainen ja turvallinen keino
pienentää syöpäriski lähes olemattomiin. Lisäksi tulevat paaston
edulliset vaikutukset verensokeriin ja rasvoihin ja niiden myötä pienempi riski
sairastua diabetekseen tai sydän- ja verisuonisairauksiin.
–Olemme tutkineet ihmisiä jotka rajoittavat päivittäisen
energiansaantinsa alle 1900 kilokaloriin, kun normaalisti tarve on
2200-2300 kcal. He ovat kuin toista ihmislajia – heidän riskinsä sairastua
diabetekseen, syöpään tai sydän- ja verisuonisairauksiin on todella pieni
muuhun väestöön verrattuna.
Hoikat hiiret pitkäikäisiä ja nokkelia
Kaloreiden rajoittaminen lisää myös eliniän odotetta. Hiirikokeissa
elinikä piteni merkittävästi, kun hiirten ruokamääriä pienennettiin. Ilmeisesti
näin on myös ihmisillä. Yhdysvalloissa 1930-luvun laman aikaan monet näkivät
nälkää. Toisin kuin luulisi, eliniän odote ei heillä laskenut vaan nousi noin
kuudella vuodella!
Professori Mark Mattson Baltimoren Kansallisesta ikääntymisinstituutista
(NIA) tutkii ravinnon vaikutusta ikääntymiseen, muistiin ja oppimiskykyyn mm.
hiirillä ja apinoilla.
– Vähemmän ruokaa saavien hiirten todettiin elävän 40% muita pidempään.
Eikä siinä kyllin, lisäksi hoikat hiiret osoittautuivat muita nokkelammiksi; ne
mm. oppivat muistamaan ja löytämään muita helpommin sokkeloon piilotetun
ruokansa.
Tutkijat havaitsivat, että nälkäisten hiirten aivoihin alkoi
muodostua uusia soluja, mikä jarrutti ikääntymiselle tyypillisten
muistiongelmien ilmaantumista. Kiinnostava lisähuomio oli, että
vuoropäivin tai jaksoittain tapahtuvalla paastoamisella oli suotuisammat
vaikutukset muistiin ja oppimiskykyyn kuin pysyvällä kaloreiden
rajoittamisella.
Tässäkin avaintekijäksi osoittautui IGF-1. Nälkäisen eläimen maksa tuottaa
sitä erittäin vähän.
–IGF-1 on hormoni, joka saa elimistön käymään ylikierroksilla.
Kun kalorimäärää rajoitetaan, sen eritys laskee. Tällöin uusien solujen
tuotanto hidastuu ja elimistö alkaa sen sijaan korjata vaurioituneita soluja.
Tämä tarkoittaa mm. vanhenemisprosessin hidastumista.
Professori Mattsonin mukaan on erittäin todennäköistä, että ihmiset
reagoivat samalla tavoin: nälkä saa niin hiiren kuin ihmisenkin skarppaamaan.
Käytännössä siis Alzheimerin tautia, dementiaa ja muistisairauksia voitaisiin
merkittävästi ehkäistä ja hidastaa paastoamalla säännöllisesti.
Jaksottainen 5:2 paasto kirpaisee vähiten
Jo ajatuskin olla päivä syömättä hirvittää useimpia, pidemmästä paastosta
puhumattakaan. Ratkaisuksi tutkijat ehdottavat jaksottaista paastoamista eli
5:2 paastoa jossa kahtena valinnaisena viikonpäivänä syödään rajoitetusti.
Tällä menetelmällä saavutetaan optimaaliset terveyshyödyt ilman, että
paastoaminen tuntuu liian hankalalta. Kokonaan ravinnotta ei kuitenkaan ole
tarkoitus paastota, riittää kun päivän energiansaanti rajataan 400-600
kilokaloriin.
400-600 kcal päivässä: pidä mehu&myslipäivä
Helppo, niukasti kaloreja ja proteiineja mutta runsaasti vitaaliaineita
sisältävä kevytpaastomenu syntyy parista lasillisesta tomaatti- ja
porkkanamehua. Lisäksi syödään nälän tehokkaasti poissa pitävää luomumysliä
marjojen ja luomumaidon tai jogurtin kera sekä juodaan runsaasti vettä ja
teetä.
Vaikka tärkeintä paastopäivinä onkin kalorien rajoittaminen, miksei samalla
tankata vitaaliaineita nauttimalla mahdollisimman hyvälaatuista ruokaa?
Hiiretkin dementoituivat huomattavasti nopeammin, kun ne professori Mattsonin
kokeissa pantiin roskaruokadieetille.
5:2 paastopäivä
Nauti yhden kevytpaastopäivän aikana valitsemaasi aikaan
2 x 1,5 dl Porkkanatäysmehua
2 x 1,5 dl Tomaattitäysmehua
50-60 g Luomumysliä, pakastemarjoja (ilman sokeria), luomukevytmaitoa tai jougurttia 2 dl
2-3 isoa lasillista lähdevettä johon voi sekoittaa Molkosania tai Molkosan Vitalitya 2 kupillista Yrttiteetä
2 x 1,5 dl Tomaattitäysmehua
50-60 g Luomumysliä, pakastemarjoja (ilman sokeria), luomukevytmaitoa tai jougurttia 2 dl
2-3 isoa lasillista lähdevettä johon voi sekoittaa Molkosania tai Molkosan Vitalitya 2 kupillista Yrttiteetä
Viite:
Syö, paastoa ja elä pitempään (Eat, Fast and Live Longer). Dokumenttifilmi , ohjaus ja käsikirjoitus Kate Dart. Esitetty Yle 1:llä 18.3.2013.
Video, 58 min:
http://www.dailymotion.com/video/xvdbtt_eat-fast-live-longer-hd_shortfilms
___________________
Actions of IGF-1 in Relation to Cancer
IGF-1 exerts powerful effects on each of the key stages of cancer development and behaviour: cellular proliferation and apoptosis, angiogenesis and metastasis, and more recently, development of resistance to chemotherapeutic agents.[2,3] It is a potent proliferative agent affecting almost every cell type, an effect predominantly, although not exclusively, mediated via the mitogen-activated protein (MAP) kinase signalling pathway. In addition to these proliferative actions, IGF-1 is also a powerful antiapoptotic agent influencing the apoptotic responses to a variety of agents of numerous cell types. These antiapoptotic actions tend to be mediated via the PI-3 kinase pathway, although this is again not exclusive, and there is considerable cross-talk between the two predominant signalling pathways.
The end results of these opposing effects of IGF-1 may be several-fold. First, there is increased proliferation and thus epithelial cell turnover within tissues. Second, the antiapoptotic effects cause an imbalance in the usual tight control between proliferation and cell death and result in hyperproliferation. This is the first stage in the development of many cancers and has been particularly well demonstrated in colorectal tumorigenesis in which it precedes the formation of colonic adenomas. Third, such an imbalance between cell proliferation and death would favour, even slightly, survival of stem cells that had undergone early genetic 'hits'.[4] This would increase the pool of damaged cells available for second and subsequent hits. Higher levels of IGF-1 would be expected to activate survival pathways that would make programmed cell death of damaged cells slightly less probable. When applied overall to a large number of 'at risk' cells over many years, even a small influence in favour of survival of such cells could accelerate carcinogenesis, although not initiate cancer development per se.
_
http://www.medscape.com/viewarticle/522728_3
//
