Totuus kevytlevitteistä, margariinista ja teollisesti käsitellyistä rasvoista
lauantai 7. tammikuuta 2012
Teollisesti käsiteltyjä kevytlevitteitä pyritään voimallisesti markkinoimaan terveystuotteina. Mutta mikä on lopulta totuus tämän takana?
Miten margariinia valmistetaan? Onko media missään vaiheessa pyrkinyt oikeasti kyseenalaistamaan näitä eräiden "terveysgurujen" väitteitä?
Heillähän on asiassa oma lehmä ojassa, siis merkittävät omistusosuudet kasvirasvateollisuuden osakkeita.
Miten margariinia valmistetaan? Onko media missään vaiheessa pyrkinyt oikeasti kyseenalaistamaan näitä eräiden "terveysgurujen" väitteitä?
Heillähän on asiassa oma lehmä ojassa, siis merkittävät omistusosuudet kasvirasvateollisuuden osakkeita.
Kasviöljystä rasia- tai juokseva margariini -miten se tapahtuu?
Kasviöljyjen teollinen käsittelyprosessi on aika mielenkiintoinen, vai mitä mieltä olette seuraavasta?
1) Öljy erotetaan kasvin siemenistä heksaanilla, joka on liuotin. Se on raakaöljyn jalostuksen sivutuote, joka on vaarallinen sikiölle ja jonka epäillään heikentävän hedelmällisyyttä. Euroopan neuvoston asetuksen mukaan se "aiheuttaa pitkäaikaisia haittavaikutuksia vesieliöille" (entäpä ihmiselle??).
2a) Öljyseos käsitellään sitten fosforihapolla, jota käytetään mm. ruosteenpoistoon sen metalleja syövyttävän vaikutuksen vuoksi.
2b) Tämä voimakas happo neutraloidaan voimakkaalla emäksellä, lipeällä.
3) Seuraavana on vuorossa tumman haisevan mönjän valkaisu ja "deodorointi" eli hajustaminen miellyttävämmäksi kemikaaleilla.
- "Deodoroinnin" seurauksena tuotteeseen jää mm. karsinogeenisiä 3-MCDP-yhdisteitä.
- Saksalaisen toksikologian instituutin (BfR) mukaan jo 100 g margariinia päivässä ylittää viisinkertaisesti suurimman sallitun 3-MCDP:n päiväsaannin. (Valitettavasti myös vauvojen maitokorvikkeet sisältävät liikaa 3-MCDP:n jäämiä.)
4) Jotta nestemäinen seos saadaan kiinteämmäksi, se kovetetaan joko vaihtoesteröinnillä käyttäen apuna natriummetylaattia (syövyttävä aine, jonka pitkäaikaisia haittavaikutuksia ei vielä ole tutkittu), taikka lisäämällä siihen vetyä käyttäen apuna mm. nikkeliä (tässä vaiheessa muodostuvat haitalliset transrasvat).
5) Jossain välissä massaan sitten lisätään erilaisia maku- ja emulgointiaineita.
- Ja kun mm. E-vitamiini ja monta muuta vitamiinia on tässä prosessissa tuhoutunut, seokseen lisätään mm.synteettistä E-vitamiinia ja markkinoidaan sitten vitaminoituna!
- Eikä asiaa auta, jos tähän biologisesti kuolleeseen seokseen lisätään lopussa ylenmäärin kasvistanoleja ja -steroleja ja nimitetään se Benecoliksi.
- Kasvistanolit ovat kyllä terveydelle hyödyllisiä, mutta ne (ja paljon kaikkea muuta hyvää!) saadaan luonnollisessa muodossa paljon turvallisemmin syömällä kasviksia, marjoja ja käsittelemättämiä rasvoja.
Margariinin ja kevytlevitteiden tärkeintä ainesosaa, haisevaa tummaa mönjää muokataan käyttötarkoituksen mukaan. Siitä tehdään mm. kenkälankkia ja ihovoiteita.
Kun mönjästä halutaan tehdä margariinia, siihen lisätään kemikaaleja, jotta se muistuttaisi mahd. paljon voita.
Esim. Flora kevytmargariini sisältää 15 eri ainetta, joista vettä on eniten.
Kun mönjästä halutaan tehdä margariinia, siihen lisätään kemikaaleja, jotta se muistuttaisi mahd. paljon voita.
Esim. Flora kevytmargariini sisältää 15 eri ainetta, joista vettä on eniten.
Surullisen kuuluisat transrasvat
On käsittämätöntä, miten kasvirasvateollisuuden päätä ei ole vaadittu vadille millään tavoin siitä, että se on vuosikymmeniä syöttänyt (ja syöttää yhä) kansalle nykyään hyvin haitallisiksi tiedettyjä transrasvoja.
Transrasvat aiheuttavat mm. sydän- ja verisuonisairauksia.
Suunnaton on esimerkiksi se määrä sydämen ohitusleikkauksia, jonka oikeina maksumiehinä pitäisi olla kasvirasvateollisuus eivätkä veronmaksajat. Puhumattakaan inhimillisestä kärsimyksestä.
Teollisuushan paukuttaa nyt henkseleitään siitä, että ovat tiettyjen margariinien valmistuksessa luopuneet prosessista, joka tuottaa transrasvoja, mutta samaan aikaan ei kerrota, että sen tilalle on otettu käyttöön kemikaali (natriummetylaatti), jonka haittavaikutuksia ei vielä tunneta kunnolla.
Se kuitenkin tiedetään, että natriummetylaatti hajoaa herkästi metanoliksi ja metanoli on myrkyllinen hermostolle, munuaisille ja silmille.
Transrasvoja on yhä kekseissä, jäätelöissä, karjalanpiirakoissa, karkeissa, sipseissä ja muissa vastaavissa naksuissa, salaatinkastikkeissa, muissa kastikkeissa, leivissä, ylipäätään kaikissa leipomotuotteissa.
- Lista on pitkä ja tuotteiden määrä tuntuu vuosi vuodelta vain pitenevän. Suomessa ei ole vaivauduttu edes miettimään näiden verisuonia tukkivien rasvojen kieltämistä, kuten on tehty ainakin Tanskassa ja muutamissa USA:n osavaltioissa. Päinvastoin meillä "ravitsemusasiantuntijat" jaarittelevat kuin automaatit pehmeistä rasvoista, ja tarkoittavat sillä margariinia!!!
Miksi transrasvoja käytetään?
Kasvirasvateollisuus pyrkii kovettamaan kasviöljyt, jotta kasvirasvapohjaisia tuotteita voidaan myydä ei-nestemäisinä ja pidempään säilyvinä. Tällöin tuotteiden logistiikka- ja varastointikustannukset pienevät oleellisesti ja teollisuus käärii tästä sievoiset voitot. Hinnan tästä säilyvyydestä maksavat kuluttajat. Terveydellään.
_
_____________
- Kidney female, Kidney male,
Proteinuria male,
Mortality female,
Peritoneal mesothelioma,
Mammary gland fibroadenoma/carcinoma,
Brain glioma, Oral mucosa papilloma/carcinoma, Intestine aden polyp or adenocarc, Skin sebaceous gland tumours, Zymbal gland carcinoma, Thyroid follicular cell adenoma/carcinoma, Clitoral gland adenoma/carcinoma, Thyroid follicular cell adenoma/carcinoma, Hematopoietic system leukaemia, Harderian gland adenoma, Mammary gland adenoma, adenocarc, Uterus carcinoma or adenocarc, Subcutaneous tissue sarcoma or fibrosarcoma, Skin squamous cell papilloma or carcinoma.
http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.2903/j.efsa.2016.4426/full
__
20. The International Agency for Research on Cancer (IARC) classified3-MCPD as Group 2B agent (Possibly carcinogenic to humans) as there issufficient evidence showing that 3-MCPD is carcinogenic to experimentalanimals; but no data is currently were available for the carcinogenicity inhuman... http://www.cfs.gov.hk/english/programme/programme_rafs/files/programme_rafs_fc_01_33_3MCPD_Report.pdf
__________
Margariineissa olevalla 3-MCPD -kemikaalilla torjutaan rottia.
- Aine tekee rotat steriileiksi!
3-MCPD (3-monochloropropane-1,2-diol or 3-chloropropane-1,2-diol) is an organic chemical compound which is carcinogenic and highly suspected to be genotoxic in humans, has male anti-fertility effects
3-MCPD is carcinogenic in rodents via a supposed non-genotoxic mechanism.[4] It is able to cross the blood-testis barrier and blood–brain barrier.[5] The oral LD50 of 3-chloro-1,2-propanediol is 152 mg/kg bodyweight in rats.[6]
3-MCPD also has male antifertility effects [7][8] and can be used as a rat chemosterilant.[9]
https://en.wikipedia.org/wiki/3-MCPD
- Aine tekee rotat steriileiksi!
3-MCPD (3-monochloropropane-1,2-diol or 3-chloropropane-1,2-diol) is an organic chemical compound which is carcinogenic and highly suspected to be genotoxic in humans, has male anti-fertility effects
3-MCPD is carcinogenic in rodents via a supposed non-genotoxic mechanism.[4] It is able to cross the blood-testis barrier and blood–brain barrier.[5] The oral LD50 of 3-chloro-1,2-propanediol is 152 mg/kg bodyweight in rats.[6]
3-MCPD also has male antifertility effects [7][8] and can be used as a rat chemosterilant.[9]
https://en.wikipedia.org/wiki/3-MCPD
________________
Chloropropanol / 3-MCPD
Legislation: For 3-MCPD, maximum levels have been established by Commission Regulation (EC) No 1881/2006.Provisions for methods of sampling and analysis for the official control of 3-MCPD are laid down in Commission Regulation (EC) No 333/2007. Scientific opinions and reports on 3-MCPD:
The Scientific Committee on Food has adopted an Opinion on the toxicity of 3-MCPD on 30 May 2001.
Search for available translations of the preceding link
The Scientific Co-operation Report on chloropropanols (SCOOP report)in food was published in June 2004:
The Scientific Committee on Food has adopted an Opinion on the toxicity of 3-MCPD on 30 May 2001.
Search for available translations of the preceding link
The Scientific Co-operation Report on chloropropanols (SCOOP report)in food was published in June 2004:
- Main Final ReportSearch for available translations of the preceding link
- Data Tables
- Tables 1 – 23 (except 19)Search for available translations of the preceding link
- Table 19Search for available translations of the preceding link
- Tables 24 – 27Search for available translations of the preceding link
- Tables 28 – 31Search for available translations of the preceding link
- Tables 32 -35Search for available translations of the preceding link
3-MCPD esters
In 2013, EFSA issued a report on the presence of 3-MCPD and esters in food "Analysis of occurrence of 3-monochloropropane-1,2-diol (3-MCPD) in food in Europe in the years 2009-2011 and preliminary exposure assessment".
On request of the Commission EFSA issued a statement on 3-MCPDesters in March 2008Search for available translations of the preceding link
Furthermore, a 3-MCPD esters (and related esters) knowledge database established by EFSA serves as a platform for sharing information on ongoing research activities.
The International Life Science Institute (ILSI) in association with the European Commission organised a workshop on 3-MCPD esters in food products on 5 – 6 February 2009. The workshop was attended by participants from industry, research, national and international authorities. The workshop aimed at bringing together existing knowledge and identifying the key data gaps in order to propose a research strategy to fill these gaps.
The Joint Research Centre's Institute for Reference Materials and Measurements (JRC-IRMM) carried out a Proficiency test on 3-MCPDesters in edible oil on request of DG Health and Consumers in 2009/2010. The proficiency test was open to official control laboratories, industry and other interested parties (Report of the proficiency test).
In 2013, EFSA issued a scientific report on the presence of 3-MCPD and esters in food “Analysis of occurrence of 3-monochloropropane-1,2-diol (3-MCPD) in food in Europe in the years 2009-2011 and preliminary exposure assessmentSearch for available translations of the preceding link”.
As a follow-up to this scientific report the Commission adopted on 10 September 2014 Commission Recommendation 2014/661/EU on the monitoring of the presence of 2 and 3-monochloropropane-1,2-diol (2 and 3-MCPD), 2- and 3-MCPD fatty acid esters and glycidyl fatty acid esters in food.
_________________
EFSA was asked to deliver a scientific opinion on free and esterified 3- and 2- monochloropropane-1, 2-diol (MCPD) and glycidyl esters in food.
Esters of 3- and 2-MCPD and glycidol are contaminants of processed vegetable oils; free MCPDs are formed in some processed foods. The Panel on Contaminants in the Food Chain (CONTAM Panel) evaluated 7,175 occurrence data. Esters of 3- and 2-MCPD and glycidyl esters were found at the highest levels in palm oil/fat, but most vegetable oil/fats contain substantial quantities. Mean middle bound (MB) dietary exposure values to total 3-MCPD, 2-MCPD and glycidol, respectively, across surveys and age groups in μg/kg body weight (bw) per day were 0.2–1.5, 0.1–0.7 and 0.1–0.9; high exposure (P95) values were 0.3–2.6, 0.2–1.2 and 0.2–2.1. Animal studies show extensive hydrolysis of esterified 3-MCPD and glycidol following oral administration; esterified and free forms were assumed to contribute equally to internal exposures. Nephrotoxicity was consistently observed in rats treated with 3-MCPD. Data on 2-MCPD toxicity were insufficient for dose–response assessments. Chronic treatment with glycidol increased the incidence of tumours in several tissues of rats and mice, likely via a genotoxic mode of action. The Panel selected a BMDL10 value for 3-MCPD of 0.077 mg/kg bw per day for induction of renal tubular hyperplasia in rats and derived a tolerable daily intake (TDI) of 0.8 μg/kg bw per day. The mean exposure to 3-MCPD was above the TDI for ‘Infants’, ‘Toddlers’ and ‘Other children’. For glycidol, the Panel selected a T25 value of 10.2 mg/kg bw per day for neoplastic effects in rats. The margins of exposure (MoEs) were 11,300–102,000 and 4,900–51,000 across surveys and age groups at mean and P95 exposures, respectively. An exposure scenario for infants receiving formula only resulted in MoEs of 5,500 (mean) and 2,100 (P95). MoEs of 25,000 or higher were considered of low health concern. © European Food Safety Authority, 2016 Keywords: MCPD, glycidol, glycidyl fatty acid esters, process contaminant, refined oil fat
Esters of 3- and 2-MCPD and glycidol are contaminants of processed vegetable oils; free MCPDs are formed in some processed foods. The Panel on Contaminants in the Food Chain (CONTAM Panel) evaluated 7,175 occurrence data. Esters of 3- and 2-MCPD and glycidyl esters were found at the highest levels in palm oil/fat, but most vegetable oil/fats contain substantial quantities. Mean middle bound (MB) dietary exposure values to total 3-MCPD, 2-MCPD and glycidol, respectively, across surveys and age groups in μg/kg body weight (bw) per day were 0.2–1.5, 0.1–0.7 and 0.1–0.9; high exposure (P95) values were 0.3–2.6, 0.2–1.2 and 0.2–2.1. Animal studies show extensive hydrolysis of esterified 3-MCPD and glycidol following oral administration; esterified and free forms were assumed to contribute equally to internal exposures. Nephrotoxicity was consistently observed in rats treated with 3-MCPD. Data on 2-MCPD toxicity were insufficient for dose–response assessments. Chronic treatment with glycidol increased the incidence of tumours in several tissues of rats and mice, likely via a genotoxic mode of action. The Panel selected a BMDL10 value for 3-MCPD of 0.077 mg/kg bw per day for induction of renal tubular hyperplasia in rats and derived a tolerable daily intake (TDI) of 0.8 μg/kg bw per day. The mean exposure to 3-MCPD was above the TDI for ‘Infants’, ‘Toddlers’ and ‘Other children’. For glycidol, the Panel selected a T25 value of 10.2 mg/kg bw per day for neoplastic effects in rats. The margins of exposure (MoEs) were 11,300–102,000 and 4,900–51,000 across surveys and age groups at mean and P95 exposures, respectively. An exposure scenario for infants receiving formula only resulted in MoEs of 5,500 (mean) and 2,100 (P95). MoEs of 25,000 or higher were considered of low health concern. © European Food Safety Authority, 2016 Keywords: MCPD, glycidol, glycidyl fatty acid esters, process contaminant, refined oil fat
________________
Frequently asked questions regarding the contamination of foods with 3-MCPD, 2-MCPD and glycidyl fatty acid esters
BfR FAQ, 7 July 2016
3-monochloropropanediol (3-MCPD), 2-monochloropropanediol (2-MCPD) and their fatty acid esters as well as glycidyl fatty acid esters are process contaminants in foods that have the potential to be harmful to health and are therefore undesirable in foods.
Since 3-MCPD fatty acid esters were detected in refined vegetable fats for the first time in 2007, the Federal Institute for Risk Assessment (BfR) has assessed the health risks of these process contaminants in foods multiple times, most recently in 2012. The European Food Safety Authority (EFSA) has now assessed possible risks to human health of 2-MCPD, 3-MCPD and their fatty acid esters, as well as of glycidyl fatty acid esters, in foods. During this process, EFSA documented analytical data on the occurrence of these process contaminants in foods from a total of 23 EU member states (collected between 2009 and 2015) and performed an exposure assessment for different groups of the population. In its expert report, EFSA identified potential health risks from fatty esters of 3-MCPD, 2-MCPD and glycidol in foods in particular for younger age groups of the population.
- What are 3-MCPD, 2-MCPD and glycidol or their fatty acid esters?
- How are these compounds formed?
- What harmful effects of 2-MCPD, 3-MCPD and their fatty acid esters have been observed in toxicological studies?
- Is there a tolerable daily intake for 3-MCPD and its fatty acid esters?
- What is known about the potential harmful effects of glycidol and its fatty acid esters?
- What concentrations of glycidyl fatty acid esters should be targeted in foods?
- In what kind of foods have 3-MCPD, 2-MCPD and glycidyl fatty acid esters been detected?
- Do the detected concentrations of 3-MCPD fatty acid esters pose an increased health risk for consumers and in particular for infants?
- What health risk is associated with the detected concentrations of glycidyl fatty acid esters?
- What should mothers do who do not breastfeed and who give their babies industrially produced infant formula?
3-monochloropropanediol (3-MCPD) und 2-monochloropropanediol (2-MCPD) belong to the chemical group of chloropropanols. What is characteristic for this group of substances is that they possess the basic structure of glycerol in which a hydroxyl group is replaced by a chlorine atom. In 3-MCPD, the chlorine atom is in position 3, in 2-MCPD in position 2. The fatty acid esters consist of the chloropropanol esterified with one or two fatty acid esters (monoesters and diesters).
Glycidol has the same basic glycerol structure as the chloropropanols but possesses an epoxide structure. Accordingly glycidyl fatty acid esters are compounds consisting of glycidol esterified with a fatty acid.
Chloropropanols have been detected in numerous heated foods, such as dark brown toast, in the crust of bread and in soy sauces. Free 3-monochloropropanediol (3-MCPD) or free 2-monochloropropanediol (2-MCPD) can be formed when foods that contain both fat and salt are exposed to high temperatures during production. Based on current knowledge, the ester-bound forms, in other words fatty acid esters of 2-MCPD, 3-MCPD and glycidol, are formed above all during the refining of vegetable fats and oils, i.e. during heat treatment for the purpose of purification and processing. Crude oils usually contain various accompanying substances which are removed, for among other reasons, to improve odour and taste. Refined oils, in other words not "native" edible oils and fats, therefore contain fatty acid esters of 2-MCPD, 3-MCPD and glycidol in sometimes high amounts.
What harmful effects of 2-MCPD, 3-MCPD and their fatty acid esters have been observed in toxicological studies?
The effects of 2-MCPD and its fatty acid esters on the organism have not yet been investigated, and as a result no toxicological studies are currently available that are suitable for the derivation of a health based reference value within the context of risk assessment. What are above all necessary, therefore, are long-term studies and studies on possible mechanisms of the toxicity of 2-MCPD and its fatty acid esters.
The situation is different in the case of 3-MCPD and its fatty acid esters. A study on bioavailability in rats showed that 3-MCPD fatty acid esters are almost completely hydrolysed during digestion in the intestine with the release of 3-MCPD. In long-term toxicological studies, administration of 3-MCPD to laboratory animals led to an increase in the cell count (hyperplasia) in the renal tubules as the most sensitive endpoint. Higher doses triggered benign tumours in the treated animals. No genotoxic effect was observed. It can therefore be assumed that the tumours observed in the animal study only occur above a certain threshold value.
Is there a tolerable daily intake for 3-MCPD and its fatty acid esters?
Based on the available toxicological data, EFSA calculated a BMDL10 reference value of 0.077 mg/kg body weight and day. From this, EFSA derived a value for the tolerable daily intake (TDI) of 3-MCPD of 0.8 µg/kg body weight using an uncertainty factor of 100. In 2012, the BfR calculated a BMDL10 value of 0.27 mg/kg body weight using benchmark modelling and the criteria published by EFSA in 2009, and used this value to derive a TDI of 2 µg/kg body weight and day. The BfR can comprehend the more conservative derivation of a TDI value by EFSA, as it ensures a higher level of protection for consumers. Based on the TDI concept, occasional exceeding of the TDI value can be tolerated if the adverse effect concerned is only observed in animal experiments after long-term intake of the substance. Therefore, short-term exceeding of the TDI is not expected to result in any adverse health effects in consumers. Continuous intake levels above this value would, however, be of health concern.
What is known about the potential harmful effects of glycidol and its fatty acid esters?
Glycidol possesses genotoxic and carcinogenic properties and has been classified as probably carcinogenic to humans by various scientific bodies (IARC, MAK Commission). Studies on bioavailability have shown that glycidyl fatty acid esters are hydrolysed (de-esterified) during digestion, and the free glycidol is almost completely released. The glycidyl fatty acid esters are therefore treated like glycidol from a toxicological point of view. Due to the genotoxic potential of glycidol, it is not possible to derive any safe intake quantities for glycidyl fatty acid esters.
What concentrations of glycidyl fatty acid esters should be targeted in foods?
The concentrations of genotoxic carcinogenic substances like glycidyl fatty acid esters in foods should always be minimised to the lowest achievable level. Like the BfR in its 2009 assessment, EFSA also chose the MoE approach (margin of exposure) for its risk assessment of glycidyl fatty acid esters. In order to describe the risk resulting from exposure to carcinogenic and genotoxic substances in foods, this approach creates the MoE value as the ratio of the smallest dose with which a measurable adverse effect is observed and estimates of the level of exposure to the substance in question, taking account of different intake patterns. The required reference point is usually derived on the basis of chronic animal studies. In concurrence with the opinion of the BfR, EFSA has derived a T25 value of 10.2 mg glycidol/kg body weight and day from animal studies as a reference point for the determination of a MoE value for glycidyl fatty acid esters. MoE values based on the T25 value should be higher than 25,000 to be of low health concern only.
In what kind of foods have 3-MCPD, 2-MCPD and glycidyl fatty acid esters been detected?
The compounds have been detected in refined edible oils and edible fats as well as in foods manufactured from these oils and fats, such as margarine, bakery and pastry products, deep-fried products and various snack products as well as infant formula and follow-up formula.
The most recent collection of concentration data in foods can be found in the 2016 report of EFSA. This report documents a total of 7,175 analycal data sets on the occurrence of these process contaminants in foods from a total of 23 EU member states (collected between 2009 and 2015). In order to improve the data basis for exposure estimates for Germany, the BfR has initiated a project for the measurement of concentrations of fatty acid esters of 3-MCPD, 2-MCPD and glycidol in foods.
Do the detected concentrations of 3-MCPD fatty acid esters pose an increased health risk for consumers and in particular for infants?
The mean exposure estimate to 3-MCPD and its fatty acid esters drawn up by EFSA on the basis of the analytical data was above the TDI of 0.8 μg/kg body weight and day among the younger groups of the population (children above one year old and below the age of ten). Particularly high exposure values were calculated for infants who were exclusively given industrially produced infant formula. These values averaged 2.4 µg/kg body weight and day. This is more than three times the TDI and presents a health risk in the view of EFSA. There is therefore a continuing need to take steps to minimise the concentrations in these products.
What health risk is associated with the detected concentrations of glycidyl fatty acid esters?
EFSA comes to the conclusion that above all younger population groups, in particular infants who are not breastfed but exclusively given industrially produced infant formula, can ingest glycidol in amounts that are harmful to health. There is therefore a need for action with regard to the minimisation of concentrations in accordance with the ALARA principle (as low as reasonably achievable).
What should mothers do who do not breastfeed and who give their babies industrially produced infant formula?
The composition of infant formula is tailored to the specific needs of children in the first months of life. These formula products are made using individual components in line with the latest scientific knowledge on nutrient requirements. Refined vegetable fats have long been used to provide the fat content for these products. The fact that 3-monochloropropanediol (3-MCPD), 2-monochloropropanediol (2-MCPD) and glycidyl fatty acid esters have been detected in these fats means that these substances are also present in infant formula.
The higher exposure of formula-fed infants to fatty acid esters of 3-MCPD, 2-MCPD and glycidol only became known a few years ago, but has probably existed for decades. To date, there are no indications that children fed with industrially produced baby milk might have suffered damage to their health due to the intake of the aforementioned fatty acid esters. In the opinion of the BfR, therefore, the probability that the current exposure levels of formula-fed infants will result in health impairments is low, particularly as the activities of authorities and industry are currently showing the first signs of success in the endeavour to reduce the concentrations of these fatty acid esters.
When infants are not breastfed, there is basically no alternative to industrially produced infant formula. It is the only way to ensure optimum nutrition if mothers do not breastfeed. The BfR therefore emphatically advises parents to continue to feed their babies with the products made specifically for this purpose where necessary, as these products contain the right mix of nutrients that are essential for babies.
This text version is a translation of the original German text which is the only legally binding version.
___________________
12.9.2014
|
FI
|
Euroopan unionin virallinen lehti
|
L 271/93
|
KOMISSION SUOSITUS,
annettu 10 päivänä syyskuuta 2014,
2- ja 3-monoklooripropaani-1,2-dioli (2- ja 3-MCPD), 2- ja 3-MCPD-rasvahappoestereiden ja glysidyylirasvahappoestereiden esiintymisen seurannasta elintarvikkeissa
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
(2014/661/EU)
EUROOPAN KOMISSIO, jokaottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 292 artiklan,
sekä katsoo seuraavaa:
(1)
|
3-monoklooripropaani-1,2-dioli (3-MCPD) on elintarvikkeiden jalostuksessa syntyvä vierasaine, joka on luokiteltu mahdollisesti ihmisille syöpää aiheuttavaksi aineeksi ja jonka siedettäväksi päiväsaanniksi (TDI) on vahvistettu 2 μg painokiloa kohti (1).
Hydrolysoitua kasviproteiinia (HVP) ja soijakastiketta varten on komission asetuksella (EY) N:o 1881/2006 (2) vahvistettu enimmäismäärä 20 μg/kg nestemäiselle valmisteelle, joka sisältää 40 prosenttia kuiva-ainetta, mikä vastaa 50 μg/kg enimmäismäärää kuiva-aineessa.
|
(2)
|
2- ja 3-monoklooripropaani-1,2-diolin (MCPD) esterit ja glysidyyliesterit ovat merkittäviä elintarvikkeina tai elintarvikkeiden ainesosina käytettävien jalostettujen ruokaöljyjen vierasaineita.
Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen, jäljempänä ’EFSA’, elintarvikeketjun vierasaineita käsittelevä lautakunta (CONTAM) arvioi, että 100 prosenttia 3-MCPD:stä vapautuu estereistään ihmisen sisällä (3).
|
(3)
|
Glysidyylirasvahappoesterit (GE) ovat ruokaöljyn jalostusprosessin hajunpoistovaiheessa sivutuotteena syntyviä vierasaineita. Glysidyylirasvahappoestereiden toksikologista merkitystä ei ole vielä täysin selvitetty. Glysidoli itse on luokiteltu todennäköisesti syöpää ihmisissä aiheuttavaksi. Uusimmat tieteelliset tutkimukset osoittavat, että (lähes) kaikki glysidoli vapautuu rasvahappoestereistä ihmisen ruoansulatuskanavassa.
|
(4)
|
Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen julkaisi 20 päivänä syyskuuta 2013 tieteellisen raportin (4) 3-monoklooripropaani-1,2-diolin (3-MCPD) esiintymisestä elintarvikkeissa Euroopassa vuosina 2009–2011 sekä alustavista altistusarvioista.
|
(5)
|
Tarvitaan lisää tietoja MCPD-rasvahappoesterien ja glysidyylirasvahappoestereiden esiintymisestä, jotta altistumista voidaan arvioida tarkemmin.
|
(6)
|
Sen vuoksi on aiheellista suositella, että MCPD:n, MCPD-esterien ja glysidyyliesterien esiintymistä kasviöljyissä ja -rasvoissa, niistä johdetuissa elintarvikkeissa ja kasviöljyjä ja -rasvoja sisältävissä elintarvikkeissa seurataan,
|
ON ANTANUT TÄMÄN SUOSITUKSEN:
1.
|
Jäsenvaltioiden olisi rehu- ja elintarvikealan toimijoiden aktiivisella myötävaikutuksella seurattava 2- ja 3-MCPD:n, 2- ja 3-MCPD-rasvahappoesterien ja glysidyylirasvahappoesterien esiintymistä elintarvikkeissa, ja erityisesti seuraavissa:
On tiedossa, että 2- ja 3-MCPD:n, 2- ja 3-MCPD-rasvahappoesterien ja glysidyylirasvahappoesterien analysoiminen b–f alakohdassa mainituissa elintarvikkeissa on erittäin vaikeaa, eikä saatavilla vielä ole laboratorioiden välisessä vertailussa validoituja määritysmenetelmiä. Siksi b–f kohdassa mainittujen elintarvikkeiden analysoinnissa olisi oltava erityisen tarkkana, jotta varmistetaan saatujen tietojen luotettavuus.
Sen vuoksi jäsenvaltiot, jotka aikovat analysoida 2- ja 3-MCPD:n, 2- ja 3-MCPD-rasvahappoesterien ja glysidyylirasvahappoesterien esiintymistä b–f kohdassa mainituissa elintarvikkeissa, voivat tarpeen vaatiessa ja soveltuvissa tapauksissa pyytää teknistä apua komission yhteiseen tutkimuskeskuksen kuuluvan Vertailumateriaalien ja mittausten tutkimuslaitoksen (IRMM) Standards for Food Bioscience -yksiköltä.
|
2.
|
Jäsenvaltioiden olisi noudatettava komission asetuksen (EY) N:o 333/2007 (8) liitteessä olevassa B osassa vahvistettuja näytteenottomenetelmiä sen varmistamiseksi, että näytteet ovat tutkittavan erän suhteen edustavia.
|
3.
|
Estereihin sitoutuneen MCPD:n ja glysidolin määrittämiseksi on suositeltavaa käyttää American Oil Chemists' Societyn standardimenetelmiä. Nämä menetelmät ovat kaasukromatografi-massaspektrometrimenetelmiä (GC-MS), jotka on vahvistettu kasviöljyjä ja -rasvoja koskevassa laboratorioiden välisessä vertailussa ja saatavilla osoitteessa www.aocs.org.
Ruokaöljyjen rasvahappoestereihin sitoutuneen MCPD:n ja glysidolin määritysraja (LOQ) ei saisi olla suurempi kuin 100 μg/kg.
Yli 10 prosenttia rasvaa sisältävien muiden elintarvikkeiden osalta määritysraja ei mielellään saisi olla korkeampi suhteutettuna elintarvikkeen rasvapitoisuuteen, eli 20 prosenttia rasvaa sisältävien elintarvikkeiden MCPD- ja glysidolirasvahappoestereiden analysoinnissa määritysraja ei saisi olla suurempi kuin 20 μg/kg kokonaispainon perusteella. Alle 10 prosenttia rasvaa sisältävien elintarvikkeiden osalta määritysraja ei saisi olla suurempi kuin 10 μg/kg kokonaispainon perusteella.
|
4.
|
Laboratorioiden olisi käytettävä laadunvalvontamenettelyjä, jotta vältetään glysidyyliesterien muuntuminen MCPD-estereiksi ja päinvastoin analyysin aikana. Lisäksi mittaussuureen yksiselitteinen määritelmä ja erillinen raportointi ovat tarpeen 2- ja 3-MCPD-rasvahappoesterien analysoidussa matriisissa esiintyvän vapaan 2- ja 3-MCPD:n osalta, koska molemmat mitataan 3-MCPD:nä. Seuraavat mittaussuureet olisi ilmoitettava erikseen:
Toistaiseksi ei ole näyttöä vapaan glysidolin esiintymisestä 1 kohdassa tarkoitetuissa elintarvikkeissa. Jos vapaata glysidolia kuitenkin analysoidaan, siitä on raportoitava erikseen.
|
5.
|
Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että analyysien tulokset toimitetaan säännöllisesti (kuuden kuukauden välein) EFSA:lle EFSA:n tietojen esitysmuodossa, joka on elintarvikkeiden ja rehujen osalta käytettävää näytteen standardikuvausta (SSD) koskevissa EFSA:n ohjeissa (9) esitettyjen vaatimusten ja EFSA:n erityisten raportointivaatimusten mukainen.
Saataville tullaan asettamaan yksinkertaistettu malli, jossa on vähemmän pakollisia täytettäviä kenttiä, jotta varmistetaan, että mahdollisimman paljon hyödyllisiä saatavissa olevia seurantatietoja toimitetaan.
|
6.
|
Tämän suosituksen yhdenmukaisen soveltamisen ja tulosten vertailtavuuden varmistamiseksi tullaan laatimaan ohjeet.
|
Tehty Brysselissä 10 päivänä syyskuuta 2014.
Komission puolesta
Tonio BORG
Komission jäsen
(1) Elintarvikealan tiedekomitean vuonna 1994 3-monoklooripropaani-1,2-diolista (3-MCPD) antaman lausunnon ajantasaistava lausunto (annettu 30 päivänä toukokuuta 2001). http://ec.europa.eu/food/fs/sc/scf/out91_en.pdf
(2) Komission asetus (EY) N:o 1881/2006, annettu 19 päivänä joulukuuta 2006, tiettyjen elintarvikkeissa olevien vierasaineiden enimmäismäärien vahvistamisesta (EUVL L 364, 20.12.2006, s. 5).
(3) Elintarvikeketjun vierasaineita käsittelevän lautakunnan (CONTAM) Euroopan komission pyynnöstä antama lausunto 3-MCPD:n estereistä: http://www.efsa.europa.eu/en/efsajournal/doc/1048.pdf.
(4) European Food Safety Authority, 2013 Analysis of occurrence of 3-monochloropropane-1,2-diol (3-MCPD) in food in Europe in the years 2009–2011 and preliminary exposure assessment. EFSA Journal 2013;11(9):3381, 45 pp. doi:10.2903/j.efsa.2013.3381 Saatavilla verkossa osoitteessa: www.efsa.europa.eu/efsajournal
(5) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/39/EY, annettu 6 päivänä toukokuuta 2009, erityisravinnoksi tarkoitetuista elintarvikkeista (EUVL L 124, 20.5.2009, s. 21).
(6) Komission direktiivi 2006/141/EY, annettu 22 päivänä joulukuuta 2006, äidinmaidonkorvikkeista ja vieroitusvalmisteista ja direktiivin 1999/21/EY muuttamisesta (EUVL L 401, 30.12.2006, s. 1).
(7) Komission direktiivi 1999/21/EY, annettu 25 päivänä maaliskuuta 1999, ruokavaliovalmisteista erityisiin lääkinnällisiin tarkoituksiin(EYVL L 91, 7.4.1999, s. 29).
(8) Komission asetus (EY) N:o 333/2007, annettu 28 päivänä maaliskuuta 2007, näytteenotto- ja määritysmenetelmistä elintarvikkeiden lyijy-, kadmium-, elohopea-, epäorgaanisen tinan, 3-MCPD:n ja polysyklisten aromaattisten hiilivetyjen pitoisuuksien virallista tarkastusta varten (EUVL L 88, 29.3.2007, s. 29).
(9) http://www.efsa.europa.eu/en/datex/datexsubmitdata.htm
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
You are welcome to show your opinion here!