Suomella on vielä paljon tehtävää lahjonnan torjunnassa. Näin sanoo oikeusministeriön erityisasiantuntija Juuso Oilinki, joka on mukana hallituksen asettamassa korruptionvastaisessa yhteistyöverkostossa.
Taloudellisen kehityksen ja yhteistyön järjestö OECD:n työryhmä moitti
tänään kovin sanoin Suomen kyvyttömyyttä noudattaa sen lahjonnan vastaista yleissopimusta, joka keskittyy ulkomaalaisen virkamiehen voiteluun. Korruptio koskee esimerkiksi suomalaisten yritysten ulkomaalaisille virkamiehille antamia lahjuksia.
OECD:n mukaan Suomi on alkanut noudattaa vain pientä osaa niistä lahjonnanvastaisista suosituksista, jotka se antoi vuonna 2010.
– Teksti on aika kovaa. Suomi ottaa kritiikin vakavasti vastaan. Paljon on vielä tekemistä. Suosituksia on täytäntöönpanematta niin kuin on monella muullakin maalla. Osa uudistuksista on työn alla, Oilinki kuvailee Taloussanomille.
Oilingin mukaan ei pidä ottaa itsestäänselvyytenä, että suomalainen yhteiskunta olisi vapaa korruptiosta.
– Meidän pitää olla hereillä.
Oilinki ja oikeusministeriön lainsäädäntöneuvos Jussi Matikkala korostavat, että OECD:n ja Suomen välillä on näkemyseroja, noudattaako Suomi tietyiltä osin OECD:n yleissopimusta vai ei.
– Joissakin kysymyksissä voimme olla samaa mieltä siitä, että suositukset on toteutettu kokonaan tai osittain. Joissakin tapauksissa taas näkemykset voivat mennä eri suuntiin, Matikkala kuvailee Taloussanomille.
Työryhmä: Lakeja ei syytä muuttaa OECD:n suositusten takia
OECD arvostelee Suomea erityisesti ulkomaalaisen virkamiehen suppeasta määrittelystä ja lahjusrikosten liian lyhyistä vanhentumisajoista.
Lisäksi Suomi ei OECD:n mukaan tarjoa riittävää suojaa niille, jotka ilmiantavat ulkomaalaisten viranomaisten lahjontaa. Myös oikeushenkilö, esimerkiksi suomalainen yritys, tulisi voida OECD:n mukaan saattaa vastuuseen kirjanpito- ja tilintarkastusrikoksista.
Oikeusministeriön työryhmä on selvittänyt lahjusrikoksia koskevien säännösten muutostarpeita hiljattain. Työryhmä jätti lausuntonsa viime vuoden helmikuussa.
Työryhmä ei nähnyt tarpeelliseksi muuttaa lainsäädäntöä, joka koskee ulkomaalaisen virkamiehen määritelmää tai lahjusrikosten vanhentumisaikoja.
Työryhmä katsoi, että ulkomaalaisen virkamiehen määritelmän osalta laki täyttää jo nykyisellään OECD:n yleissopimuksen vaatimukset. OECD haluaisi, että määritelmä koskisi myös ulkomaalaisia parlamentaarikkoja.
– Puhutaan aika pienestä nippeliasiasta, Oilinki sanoo.
Työryhmä puheenjohtajana toiminut Matikkala muistuttaa, että vanhentumisaikojen kohdalla OECD ei edes edellyttänyt lainsäädännön muuttamista.
Matikkalan mukaan työryhmä oli myös yksimielinen siitä, ettei vanhentumisaikoja lähdetä muuttamaan yksittäisissä rikostyypeissä.
Oilinki korostaa, ettei lainsäädäntö toistaiseksi ole ollut korruption vastaisten toimien esteenä.
– Ei ole tullut tietoon, että ulkomaalaisen virkamiehen lahjontaan liittyviä tapauksia olisi vanhentunut ja ne olisivat sen takia jääneet tutkimatta, Oilinki sanoo.
Suomi on parantamassa korruptioepäilyistä ilmoittavien suojelua
Sen sijaan työryhmä ehdottaa, että myös yritys, yhteisö tai muu oikeushenkilö voisi joutua rangaistusvastuuseen törkeästä kirjanpitorikoksesta. Hallituksen on määrä antaa esitys lainmuutoksesta keväällä.
– Lähtökohtaisesti kyseeseen tulevat yritysten rikokset. Rikos voi olla sellainen, että siinä on toimittu sekä kotimaassa että ulkomailla, Matikkala kuvailee.
Matikkala muistuttaa, että Suomessa kirjanpitorikoksista yli puolet on törkeitä.
Oikeusministeriön toinen työryhmä selvittää parhaillaan, miten korruptioepäilyistä ilmoittavien ihmisten suojelua voitaisiin parantaa. Hankkeessa pohditaan myös sitä, onko yrityksissä käytössä riittäviä kanavia korruptiosta raportoimiseen. Matikkala arvioi, että lakiin on todennäköisesti tulossa muutoksia.
– Tällaista suojelujärjestelmää ei ole varsinaisesti ollut ja nyt sitä ollaan rakentamassa. Suojelun vaatimus on näistä OECD:n suosituksista monia muita selväpiirteisempi.
Virkamiehelle tuomio ulkomailla – suomalaisyhtiö todetaan syyttömäksi
OECD ihmettelee, että neljässä Suomessa päättyneessä oikeusjutussa syytetyt on vapautettu syytteistä, vaikka ulkomaalaisia virkamiehiä on kotimaissaan tuomittu suomalaiseen yhtiöön liittyneestä korruptiosta.
Näin kävi esimerkiksi Patrian lahjusskandaalissa. Patrian johtoa syytettiin lahjuksien antamisesta ulkomaalaisille virkamiehille Kroatian, Egyptin ja Slovenian kanssa tehtyjen asekauppojen yhteydessä. Patriaa koskeneet lahjussyytteet ovat kaatuneet suomalaisissa tuomioistuimissa.
Oilinki uskoo, että OECD tulee kiinnittämään vastaavantyyppisiin lahjusjuttuihin huomiota myös jatkossa.
____
OECD "erittäin huolissaan" korruptiosta Suomessa
Järjestöä hämmentää se, miten huonosti Suomi on ottanut käyttöön lainsäädäntöä ulkomaalaisten virkamiesten lahjonnan estämiseksi.
Taloudellisen kehityksen ja yhteistyön järjestö OECD:n lahjonnan vastainen työryhmä on "erittäin huolissaan" Suomen jatkuvasta kyvyttömyydestä puuttua korruptioon.
Työryhmä arvioi lausunnossaan, että Suomi on epäonnistunut OECD:n lahjonnanvastaisen yleissopimuksen täytäntöönpanossa. Järjestöä hämmentää se, miten huonosti Suomi on ottanut käyttöön lainsäädäntöä ulkomaalaisten virkamiesten lahjontaa vastaan. Korruptio koskee esimerkiksi suomalaisten yritysten virkamiehille antamia lahjuksia.
Lokakuussa 2010 työryhmä antoi Suomelle 19 suositusta, joiden tarkoituksena oli kasvattaa tietoisuutta ulkomaalaisten viranomaisten lahjonnasta ja edistää lahjontaan syyllistyneiden ihmisten saattamista vastuuseen teoistaan.
OECD moittii Suomea siitä, että se ei ole tehnyt lakimuutoksia suositusten noudattamiseksi.
OECD:n mukaan Suomi on viiden viime vuoden aikana alkanut noudattaa vain kuutta sen suosituksista. OECD:n mukaan kaksi kolmasosaa suosituksista on toteutettu vain osittain tai ei lainkaan.
∇ MAINOS, ARTIKKELI JATKUU ALEMPANA ∇∇ ARTIKKELI JATKUU ∇
OECD on erityisen huolissaan siitä, että lahjusrikoksia koskevassa lainsäädännössä ulkomaisen viranomaisen määritelmä ei ole riittävän kattava. Lisäksi Suomi ei tarjoaa riittävää suojaa niille, jotka ilmiantavat ulkomaalaisten viranomaisten lahjontaa. Myös oikeushenkilö, esimerkiksi suomalainen yritys, tulisi voida saattaa vastuuseen kirjanpito- ja tilintarkastusrikoksista.
OECD toteaa, että neljässä Suomessa käsitellyssä oikeusjutussa syytetyt on vapautettu syytteistä, vaikka ulkomaalaiset virkamiehet on kotimaissaan tuomittu korruptiosta, jossa suomalaiset yhtiöt ovat mukana.
https://web.archive.org/web/20160229184805/http://www.taloussanomat.fi/uutiset/2016/02/24/oecd-erittain-huolissaan-korruptiosta-suomessa/20162152/12?pos=armpit
Kommentteja 166 kpl
___
Stubbin hallitus oli Suomen tasavallan 73. hallitus, joka toimi 24. kesäkuuta 2014 – 29. toukokuuta 2015. Se muodostettiin Kataisen hallituksen pohjalle Jyrki Kataisen luovuttua kokoomuksen puheenjohtajuudesta ja samalla pääministerin paikasta siirtyäkseen Euroopan komissioon. Hänen tilalleen pääministeriksi nousi kokoomuksen puheenjohtajaksi valittu Alexander Stubb.
18. syyskuuta 2014 Vihreä liitto ilmoitti eroavansa hallituksesta, koska puolue ei voinut hyväksyä hallituksen ratkaisua ydinvoimaluvan myöntämisestä Fennovoimalle. Näin ollen hallituksen vahvuus eduskunnassa oli 101 kansanedustajaa.[1]
https://fi.wikipedia.org/wiki/Stubbin_hallitus
___
Kataisen hallitus oli Suomen tasavallan 72. hallitus. Se muodostettiin vuoden 2011 eduskuntavaalien jälkeen ja toimi 22. kesäkuuta 2011 – 24. kesäkuuta 2014.
Hallituksen pääministerinä toimi kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen ja siihen kuuluivat kokoomuksen lisäksi sosiaalidemokraatit, vihreät, ruotsalainen kansanpuolue ja kristillisdemokraatit sekä huhtikuuhun 2014 saakka vasemmistoliitto. Hallitus hajosi Kataisen jätettyä paikkansa kokoomuksen puheenjohtajana ja pääministerinä saatuaan paikan Euroopan komissiosta.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kataisen_hallitus
___
Jyrki Kataisen ja Alexander Stubbin
hallitusohjelmien loppuseuranta 2015
