Huijaus - Scam:
- 50 vuotta margariinia Raisiosta:
"PEHMEÄ RASVA VAALII TERVEYTTÄ"
kehittäjänä. Yhtiö on ainoa kotimainen margariinien valmistaja ja maailman suurin
Benecol-margariinien valmistaja. Raision toiminnan lähtökohtana ovat kuluttajien
tarpeiden mukaiset laadukkaat, terveelliset ja hyvänmakuiset tuotteet.
Tuotevalikoimaan kuuluu kuluttajille, suurkeittiöille ja teollisuudelle kehitettyjä
kasviöljypohjaisia margariineja, kasviöljyjä ja tuorejuuston tyyppisiä tuotteita.
Ravitsemussuositusten mukaan kolmasosa päivittäisestä energiasta tulisi saada
rasvoista. Tästä vähintään 2/3 tulisi olla hyvää pehmeää rasvaa.
Suomalaisessa ruokavaliossa erityisesti pehmeiden rasvojen osuus jää usein
liian pieneksi. Raisio on edelläkävijä yhä kevyempien ja terveellisempien levitteiden
valmistajana. Margariinien terveellisyyteen kiinnitetään erityistä huomiota
varmistamalla hyvien kasvirasvojen riittävä määrä tuotteissa.
rasvoista. Tästä vähintään 2/3 tulisi olla hyvää pehmeää rasvaa.
Suomalaisessa ruokavaliossa erityisesti pehmeiden rasvojen osuus jää usein
liian pieneksi. Raisio on edelläkävijä yhä kevyempien ja terveellisempien levitteiden
valmistajana. Margariinien terveellisyyteen kiinnitetään erityistä huomiota
varmistamalla hyvien kasvirasvojen riittävä määrä tuotteissa.
Rasvatuotteiden kehityspäällikkö Eija Piispa: ”Raisio seuraa tarkasti rasvatutkimusta ja tutkimustietoa
hyödynnetään tuotekehityksessä. Tavoitteenamme on valmistaa eri käyttötarkoituksiin sopivia tuotteita,
joissa on huomioitu sekä ravitsemussuositukset että suomalaisten kuluttajien makutottumukset.
Useissa Raision levitteissä on Sydänmerkki, joka kertoo, että tuotteissa on alle 1/3 kovaa rasvaa.
Lisäksi Keiju- ja Benecol-margariinit sisältävät runsaasti elimistölle välttämättömiä omega-3-rasvahapppoja,
joita on hyvinvoinnin turvaamiseksi saatava riittävästi ravinnosta.”
Raisiossa sijaitsevan margariinitehtaan tuotantojohtaja Esko Matti Pulkkinen: ”Raision margariinituotantoa
on viime vuosina kehitetty ja tehostettu voimakkaasti. Margariinitehdas on sekä teknisesti että laatu- ja
kustannustasoltaan alan tehokkaimpia ja joustavimpia. Myös puhtaus- ja hygieniataso on erittäin korkea.
Tehdas työllistää yli 100 henkilöä.”
on viime vuosina kehitetty ja tehostettu voimakkaasti. Margariinitehdas on sekä teknisesti että laatu- ja
kustannustasoltaan alan tehokkaimpia ja joustavimpia. Myös puhtaus- ja hygieniataso on erittäin korkea.
Tehdas työllistää yli 100 henkilöä.”
Raision lähtökohtana on käyttää mahdollisuuksien mukaan kotimaisia raaka-aineita ja pyrkimyksenä on
jatkuvasti lisätä kotimaisten raaka-aineiden käyttöä. Raisio on ylivoimaisesti suurin rypsin jalostaja
Suomessa. Vuosittain Raision margariinitehtaalla käytetään noin 15 miljoonaa kiloa rypsiöljyä.
jatkuvasti lisätä kotimaisten raaka-aineiden käyttöä. Raisio on ylivoimaisesti suurin rypsin jalostaja
Suomessa. Vuosittain Raision margariinitehtaalla käytetään noin 15 miljoonaa kiloa rypsiöljyä.
Kuluttajat ovat yhä enemmän kiinnostuneita tuotteiden alkuperästä, turvallisuudesta ja terveellisyydestä.
Raisio on varmistanut koko tuotantoketjun raaka-ainetoimittajalta asiakkaalle, joita kuluttaja voi olla varma
tuotteiden hygieenisestä laadusta ja jäljitettävyydestä.
Raisio on varmistanut koko tuotantoketjun raaka-ainetoimittajalta asiakkaalle, joita kuluttaja voi olla varma
tuotteiden hygieenisestä laadusta ja jäljitettävyydestä.
Suomalaista margariinia puoli vuosisataa
Margariini Oy:n perustava yhtiökokous pidettiin Raisiossa Oy Kasviöljyn tehtaalla 18.6.1956.
Tästä alkoi Raision margariinituotannon vaiherikas, nyt jo 50-vuotinen taival. Ensimmäisiä koeajoja
margariinitehtaalla suoritettiin toukokuun alussa 1957, vain 10 kuukautta rakentamisen aloittamisesta.
Markkinoille piti kiireesti saada edes yksi uusi tuote, sillä kauppiaat ja leipurit odottelivat malttamattomina.
Ensimmäinen leipomokäyttöön tarkoitettu margariini Raisio 21 Shortening tuotiin markkinoille kesällä 1957.
Tästä alkoi Raision margariinituotannon vaiherikas, nyt jo 50-vuotinen taival. Ensimmäisiä koeajoja
margariinitehtaalla suoritettiin toukokuun alussa 1957, vain 10 kuukautta rakentamisen aloittamisesta.
Markkinoille piti kiireesti saada edes yksi uusi tuote, sillä kauppiaat ja leipurit odottelivat malttamattomina.
Ensimmäinen leipomokäyttöön tarkoitettu margariini Raisio 21 Shortening tuotiin markkinoille kesällä 1957.
Myös vähittäiskauppaan piti jo syksyllä 1957 tuoda ”korkeampiluokkainen ns. kultakääreinen pöytämargariini”
sekä ”normaalilaatu”. Ensimmäiset vähittäiskauppatuotteet lanseerattiin vuonna 1958.
Muutaman kuukauden välein tulivat markkinoille Päivi-margariini,
Paisto-paistinrasva ja Verraton-talousmargariini.
sekä ”normaalilaatu”. Ensimmäiset vähittäiskauppatuotteet lanseerattiin vuonna 1958.
Muutaman kuukauden välein tulivat markkinoille Päivi-margariini,
Paisto-paistinrasva ja Verraton-talousmargariini.
Kaarlelan "kissanmargariinitehdas"Rasva on ollut yleinen puheen aihe viimeaikoina voin loputtua karppauksen
seurauksena kauppojen hyllyiltä.
Viisikymmentä vuotta sitten rasva puhutti myös, aiheuttaen jopa maanlaajuisen
skandaalin.
Asia liittyi Kaarlelassa sijainneen Ähtävän Muovi Oy:n toimintaan.
Tehdasrakennus palvelee olemassaolollaan vielä tänäkin päivänä pohjoisesta
maakunnasta saapuvia autoilijoita Kokkolalaisena maamerkkinä.
Ähtävän Muovi Oy aloitti teuraskeittämötoiminnan Kaarlelassa vuonna 1952.
Rakennuksessa valmistettiin rasvaa muovin raaka-aineeksi eläinraatoja
keittämällä. Tuotanto oli tehokasta, sillä puolimädäntyneitä raatoja ja
teurasjätteitä kuljetettiin keittämölle rekka-autolla ”yötä päivää”.
Myös lähiseudun asukkaat toivat keittämölle kuolleita eläimiä, joista sai
vastineeksi vähän taskurahaa.
Uusi kuvalehti julkaisi jutun vuonna 1961 väittäen, että Kaarlelasta
kuljetetaan eläinten raadoista keitettyä rasvaa myös Herttoniemen m
argariinitehtaalle Etelä-Suomeen. Huhua vahvisti eläinrasvaa kuljettaneen
kuorma-auton kuuluminen Paasivaaralle, joka omisti mainitun margariinitehtaan.
http://graviolateam.blogspot.fi/p/kaarlelan-kissanmargariinitehdas-rasva.html
RAISIO OYJ
Heidi Hirvonen
viestintäpäällikkö
p. (02) 443 2242 ja 050 567 3060
Yrityksestä
Raisio on elintarvike- ja rehualan edelläkävijä ja kasvipohjaisen ravinnon erityisosaaja. Kasvipohjaiset
raaka-aineet takaavat hyvät mahdollisuudet kehittyä yrityksenä, jonka toiminta on ekologisesti ja eettisesti
kestävällä pohjalla. Raision päätuotteita ovat elintarvikkeet ja niiden terveysvaikutteiset ainesosat sekä
rehut ja maltaat. Raisio on merkittävä toimija turvallisen ja jäljitettävän laatuketjun varmistamisessa
pellolta pöytään.
Yhteyshenkilöt
raaka-aineet takaavat hyvät mahdollisuudet kehittyä yrityksenä, jonka toiminta on ekologisesti ja eettisesti
kestävällä pohjalla. Raision päätuotteita ovat elintarvikkeet ja niiden terveysvaikutteiset ainesosat sekä
rehut ja maltaat. Raisio on merkittävä toimija turvallisen ja jäljitettävän laatuketjun varmistamisessa
pellolta pöytään.
Yhteyshenkilöt
Raisio OyjPL 101/ Raisionkaari 55 21201 Raisio Finland+358 2 443 2111, +358 2 443 2315
Marjo Ahvenainen
Communications Officer
marjo.ahvenainen@raisio.com
http://www.raisiogroup.com
Kevytmargariinien valmistuksessa vuodesta 1978 käytetty 3-MCPD, on EU: ssa
luokiteltu luokan 2B -supermyrkyksi, karsinogeeniksi.
3-MCPD läpäisee veri-aivoesteen ja aiheuttaa mm. aivokasvaimia, sekä leukemiaa.
3-MCPD läpäisee myös veri-kives esteen ja aiheuttaa hedelmättömyyttä.
- Sen on tutkimuksissa todettu aiheuttavan rotille mm. leukemiaa, suu- ja aivokasvaimia
ja hedelmättömyyttä, sekä seuraavia sairauksia:
- Kidney female, Kidney male,
Proteinuria male,
Mortality female,
Peritoneal mesothelioma,
Mammary gland fibroadenoma/carcinoma,
Brain glioma,
Oal mucosa papilloma/carcinoma,
Intestine aden polyp or adenocarc,
Skin sebaceous gland tumours,
Zymbal gland carcinoma,
Thyroid follicular cell adenoma/carcinoma,
Clitoral gland adenoma/carcinoma,
Thyroid follicular cell adenoma/carcinoma, Hematopoietic system leukaemia,
Harderian gland adenoma,
Mammary gland adenoma, adenocarc,
Uterus carcinoma or adenocarc,
Subcutaneous tissue sarcoma or fibrosarcoma,
Skin squamous cell papilloma or carcinoma.
http://graviolateam.blogspot.fi/p/totuus-kevytlevitteista-margariinista.html
_____
12.9.2014
FI
Euroopan unionin virallinen lehti
L 271/93
KOMISSION SUOSITUS,
annettu 10 päivänä syyskuuta 2014,
2- ja 3-monoklooripropaani-1,2-dioli (2- ja 3-MCPD), 2- ja 3-MCPD-rasvahappoestereiden
ja glysidyylirasvahappoestereiden esiintymisen seurannasta elintarvikkeissa
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
(2014/661/EU)
EUROOPAN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 292 artiklan,
sekä katsoo seuraavaa:
(1)
3-monoklooripropaani-1,2-dioli (3-MCPD) on elintarvikkeiden jalostuksessa syntyvä vierasaine, joka on luokiteltu mahdollisesti ihmisille syöpää aiheuttavaksi aineeksi ja jonka siedettäväksi päiväsaanniksi (TDI) on vahvistettu 2 μg painokiloa kohti (1).
Hydrolysoitua kasviproteiinia (HVP) ja soijakastiketta varten on komission asetuksella (EY) N:o 1881/2006 (2) vahvistettu enimmäismäärä 20 μg/kg nestemäiselle valmisteelle, joka sisältää 40 prosenttia kuiva-ainetta, mikä vastaa 50 μg/kg enimmäismäärää kuiva-aineessa.
(2)
2- ja 3-monoklooripropaani-1,2-diolin (MCPD) esterit ja glysidyyliesterit ovat merkittäviä elintarvikkeina tai elintarvikkeiden ainesosina käytettävien jalostettujen ruokaöljyjen vierasaineita.
Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen, jäljempänä ’EFSA’, elintarvikeketjun vierasaineita käsittelevä lautakunta (CONTAM) arvioi, että 100 prosenttia 3-MCPD:stä vapautuu estereistään ihmisen sisällä (3).
(3)
Glysidyylirasvahappoesterit (GE) ovat ruokaöljyn jalostusprosessin hajunpoistovaiheessa sivutuotteena syntyviä vierasaineita. Glysidyylirasvahappoestereiden toksikologista merkitystä ei ole vielä täysin selvitetty. Glysidoli itse on luokiteltu todennäköisesti syöpää ihmisissä aiheuttavaksi. Uusimmat tieteelliset tutkimukset osoittavat, että (lähes) kaikki glysidoli vapautuu rasvahappoestereistä ihmisen ruoansulatuskanavassa.
(4)
Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen julkaisi 20 päivänä syyskuuta 2013 tieteellisen raportin (4) 3-monoklooripropaani-1,2-diolin (3-MCPD) esiintymisestä elintarvikkeissa Euroopassa vuosina 2009–2011 sekä alustavista altistusarvioista.
(5)
Tarvitaan lisää tietoja MCPD-rasvahappoesterien ja glysidyylirasvahappoestereiden esiintymisestä, jotta altistumista voidaan arvioida tarkemmin.
(6)
Sen vuoksi on aiheellista suositella, että MCPD:n, MCPD-esterien ja glysidyyliesterien esiintymistä kasviöljyissä ja -rasvoissa, niistä johdetuissa elintarvikkeissa ja kasviöljyjä ja -rasvoja sisältävissä elintarvikkeissa seurataan,
ON ANTANUT TÄMÄN SUOSITUKSEN:
1.
Jäsenvaltioiden olisi rehu- ja elintarvikealan toimijoiden aktiivisella myötävaikutuksella seurattava 2- ja 3-MCPD:n, 2- ja 3-MCPD-rasvahappoesterien ja glysidyylirasvahappoesterien esiintymistä elintarvikkeissa, ja erityisesti seuraavissa:
a)
kasviöljyt ja -rasvat ja niistä johdetut tuotteet kuten margariini ja sen kaltaiset tuotteet,
b)
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2009/39/EY (5) määritellyt erityisravinnoksi tarkoitetut elintarvikkeet, jotka on tarkoitettu imeväisille ja pikkulapsille, mukaan luettuina komission direktiivissä 2006/141/EY (6) määritellyt äidinmaidonkorvikkeet ja vieroitusvalmisteet ja imeväisille tarkoitetut komission direktiivissä 1999/21/EY (7) määritellyt ruokavaliovalmisteet erityisiin lääkinnällisiin tarkoituksiin.
c)
konditoriatuotteet, leipä ja sämpylät,
d)
säilykeliha (savustettu) ja säilykekala (savustettu),
e)
peruna- tai viljapohjaiset välipalat, muut paistettuihin perunoihin pohjautuvat tuotteet,
f)
kasviöljyjä sisältävät elintarvikkeet ja kasviöljyillä valmistetut/tuotetut elintarvikkeet.
On tiedossa, että 2- ja 3-MCPD:n, 2- ja 3-MCPD-rasvahappoesterien ja glysidyylirasvahappoesterien analysoiminen b–f alakohdassa mainituissa elintarvikkeissa on erittäin vaikeaa, eikä saatavilla vielä ole laboratorioiden välisessä vertailussa validoituja määritysmenetelmiä. Siksi b–f kohdassa mainittujen elintarvikkeiden analysoinnissa olisi oltava erityisen tarkkana, jotta varmistetaan saatujen tietojen luotettavuus.
Sen vuoksi jäsenvaltiot, jotka aikovat analysoida 2- ja 3-MCPD:n, 2- ja 3-MCPD-rasvahappoesterien ja glysidyylirasvahappoesterien esiintymistä b–f kohdassa mainituissa elintarvikkeissa, voivat tarpeen vaatiessa ja soveltuvissa tapauksissa pyytää teknistä apua komission yhteiseen tutkimuskeskuksen kuuluvan Vertailumateriaalien ja mittausten tutkimuslaitoksen (IRMM) Standards for Food Bioscience -yksiköltä.
2.
Jäsenvaltioiden olisi noudatettava komission asetuksen (EY) N:o 333/2007 (8) liitteessä olevassa B osassa vahvistettuja näytteenottomenetelmiä sen varmistamiseksi, että näytteet ovat tutkittavan erän suhteen edustavia.
3.
Estereihin sitoutuneen MCPD:n ja glysidolin määrittämiseksi on suositeltavaa käyttää American Oil Chemists' Societyn standardimenetelmiä. Nämä menetelmät ovat kaasukromatografi-massaspektrometrimenetelmiä (GC-MS), jotka on vahvistettu kasviöljyjä ja -rasvoja koskevassa laboratorioiden välisessä vertailussa ja saatavilla osoitteessa www.aocs.org.
Ruokaöljyjen rasvahappoestereihin sitoutuneen MCPD:n ja glysidolin määritysraja (LOQ) ei saisi olla suurempi kuin 100 μg/kg.
Yli 10 prosenttia rasvaa sisältävien muiden elintarvikkeiden osalta määritysraja ei mielellään saisi olla korkeampi suhteutettuna elintarvikkeen rasvapitoisuuteen, eli 20 prosenttia rasvaa sisältävien elintarvikkeiden MCPD- ja glysidolirasvahappoestereiden analysoinnissa määritysraja ei saisi olla suurempi kuin 20 μg/kg kokonaispainon perusteella. Alle 10 prosenttia rasvaa sisältävien elintarvikkeiden osalta määritysraja ei saisi olla suurempi kuin 10 μg/kg kokonaispainon perusteella.
4.
Laboratorioiden olisi käytettävä laadunvalvontamenettelyjä, jotta vältetään glysidyyliesterien muuntuminen MCPD-estereiksi ja päinvastoin analyysin aikana. Lisäksi mittaussuureen yksiselitteinen määritelmä ja erillinen raportointi ovat tarpeen 2- ja 3-MCPD-rasvahappoesterien analysoidussa matriisissa esiintyvän vapaan 2- ja 3-MCPD:n osalta, koska molemmat mitataan 3-MCPD:nä. Seuraavat mittaussuureet olisi ilmoitettava erikseen:
—
2-MCPD
—
3-MCPD
—
2-MCPD:n esterit
—
3-MCPD:n esterit
—
glysidyyliesterit.
Toistaiseksi ei ole näyttöä vapaan glysidolin esiintymisestä 1 kohdassa tarkoitetuissa elintarvikkeissa. Jos vapaata glysidolia kuitenkin analysoidaan, siitä on raportoitava erikseen.
5.
Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että analyysien tulokset toimitetaan säännöllisesti (kuuden kuukauden välein) EFSA:lle EFSA:n tietojen esitysmuodossa, joka on elintarvikkeiden ja rehujen osalta käytettävää näytteen standardikuvausta (SSD) koskevissa EFSA:n ohjeissa (9) esitettyjen vaatimusten ja EFSA:n erityisten raportointivaatimusten mukainen.
Saataville tullaan asettamaan yksinkertaistettu malli, jossa on vähemmän pakollisia täytettäviä kenttiä, jotta varmistetaan, että mahdollisimman paljon hyödyllisiä saatavissa olevia seurantatietoja toimitetaan.
6.
Tämän suosituksen yhdenmukaisen soveltamisen ja tulosten vertailtavuuden varmistamiseksi tullaan laatimaan ohjeet.
Tehty Brysselissä 10 päivänä syyskuuta 2014.
Komission puolesta
Tonio BORG
Komission jäsen
(1) Elintarvikealan tiedekomitean vuonna 1994 3-monoklooripropaani-1,2-diolista (3-MCPD) antaman lausunnon ajantasaistava lausunto (annettu 30 päivänä toukokuuta 2001). http://ec.europa.eu/food/fs/sc/scf/out91_en.pdf
12.9.2014
FI
Euroopan unionin virallinen lehti
L 271/93
ja glysidyylirasvahappoestereiden esiintymisen seurannasta elintarvikkeissa
(1)
3-monoklooripropaani-1,2-dioli (3-MCPD) on elintarvikkeiden jalostuksessa syntyvä vierasaine, joka on luokiteltu mahdollisesti ihmisille syöpää aiheuttavaksi aineeksi ja jonka siedettäväksi päiväsaanniksi (TDI) on vahvistettu 2 μg painokiloa kohti (1).
Hydrolysoitua kasviproteiinia (HVP) ja soijakastiketta varten on komission asetuksella (EY) N:o 1881/2006 (2) vahvistettu enimmäismäärä 20 μg/kg nestemäiselle valmisteelle, joka sisältää 40 prosenttia kuiva-ainetta, mikä vastaa 50 μg/kg enimmäismäärää kuiva-aineessa.
(2)
2- ja 3-monoklooripropaani-1,2-diolin (MCPD) esterit ja glysidyyliesterit ovat merkittäviä elintarvikkeina tai elintarvikkeiden ainesosina käytettävien jalostettujen ruokaöljyjen vierasaineita.
Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen, jäljempänä ’EFSA’, elintarvikeketjun vierasaineita käsittelevä lautakunta (CONTAM) arvioi, että 100 prosenttia 3-MCPD:stä vapautuu estereistään ihmisen sisällä (3).
(3)
Glysidyylirasvahappoesterit (GE) ovat ruokaöljyn jalostusprosessin hajunpoistovaiheessa sivutuotteena syntyviä vierasaineita. Glysidyylirasvahappoestereiden toksikologista merkitystä ei ole vielä täysin selvitetty. Glysidoli itse on luokiteltu todennäköisesti syöpää ihmisissä aiheuttavaksi. Uusimmat tieteelliset tutkimukset osoittavat, että (lähes) kaikki glysidoli vapautuu rasvahappoestereistä ihmisen ruoansulatuskanavassa.
(4)
Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen julkaisi 20 päivänä syyskuuta 2013 tieteellisen raportin (4) 3-monoklooripropaani-1,2-diolin (3-MCPD) esiintymisestä elintarvikkeissa Euroopassa vuosina 2009–2011 sekä alustavista altistusarvioista.
(5)
Tarvitaan lisää tietoja MCPD-rasvahappoesterien ja glysidyylirasvahappoestereiden esiintymisestä, jotta altistumista voidaan arvioida tarkemmin.
(6)
Sen vuoksi on aiheellista suositella, että MCPD:n, MCPD-esterien ja glysidyyliesterien esiintymistä kasviöljyissä ja -rasvoissa, niistä johdetuissa elintarvikkeissa ja kasviöljyjä ja -rasvoja sisältävissä elintarvikkeissa seurataan,
1.
Jäsenvaltioiden olisi rehu- ja elintarvikealan toimijoiden aktiivisella myötävaikutuksella seurattava 2- ja 3-MCPD:n, 2- ja 3-MCPD-rasvahappoesterien ja glysidyylirasvahappoesterien esiintymistä elintarvikkeissa, ja erityisesti seuraavissa:
a)
|
kasviöljyt ja -rasvat ja niistä johdetut tuotteet kuten margariini ja sen kaltaiset tuotteet,
|
b)
|
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2009/39/EY (5) määritellyt erityisravinnoksi tarkoitetut elintarvikkeet, jotka on tarkoitettu imeväisille ja pikkulapsille, mukaan luettuina komission direktiivissä 2006/141/EY (6) määritellyt äidinmaidonkorvikkeet ja vieroitusvalmisteet ja imeväisille tarkoitetut komission direktiivissä 1999/21/EY (7) määritellyt ruokavaliovalmisteet erityisiin lääkinnällisiin tarkoituksiin.
|
c)
|
konditoriatuotteet, leipä ja sämpylät,
|
d)
|
säilykeliha (savustettu) ja säilykekala (savustettu),
|
e)
|
peruna- tai viljapohjaiset välipalat, muut paistettuihin perunoihin pohjautuvat tuotteet,
|
f)
|
kasviöljyjä sisältävät elintarvikkeet ja kasviöljyillä valmistetut/tuotetut elintarvikkeet.
|
On tiedossa, että 2- ja 3-MCPD:n, 2- ja 3-MCPD-rasvahappoesterien ja glysidyylirasvahappoesterien analysoiminen b–f alakohdassa mainituissa elintarvikkeissa on erittäin vaikeaa, eikä saatavilla vielä ole laboratorioiden välisessä vertailussa validoituja määritysmenetelmiä. Siksi b–f kohdassa mainittujen elintarvikkeiden analysoinnissa olisi oltava erityisen tarkkana, jotta varmistetaan saatujen tietojen luotettavuus.
Sen vuoksi jäsenvaltiot, jotka aikovat analysoida 2- ja 3-MCPD:n, 2- ja 3-MCPD-rasvahappoesterien ja glysidyylirasvahappoesterien esiintymistä b–f kohdassa mainituissa elintarvikkeissa, voivat tarpeen vaatiessa ja soveltuvissa tapauksissa pyytää teknistä apua komission yhteiseen tutkimuskeskuksen kuuluvan Vertailumateriaalien ja mittausten tutkimuslaitoksen (IRMM) Standards for Food Bioscience -yksiköltä.
2.
Jäsenvaltioiden olisi noudatettava komission asetuksen (EY) N:o 333/2007 (8) liitteessä olevassa B osassa vahvistettuja näytteenottomenetelmiä sen varmistamiseksi, että näytteet ovat tutkittavan erän suhteen edustavia.
3.
Estereihin sitoutuneen MCPD:n ja glysidolin määrittämiseksi on suositeltavaa käyttää American Oil Chemists' Societyn standardimenetelmiä. Nämä menetelmät ovat kaasukromatografi-massaspektrometrimenetelmiä (GC-MS), jotka on vahvistettu kasviöljyjä ja -rasvoja koskevassa laboratorioiden välisessä vertailussa ja saatavilla osoitteessa www.aocs.org.
Ruokaöljyjen rasvahappoestereihin sitoutuneen MCPD:n ja glysidolin määritysraja (LOQ) ei saisi olla suurempi kuin 100 μg/kg.
Yli 10 prosenttia rasvaa sisältävien muiden elintarvikkeiden osalta määritysraja ei mielellään saisi olla korkeampi suhteutettuna elintarvikkeen rasvapitoisuuteen, eli 20 prosenttia rasvaa sisältävien elintarvikkeiden MCPD- ja glysidolirasvahappoestereiden analysoinnissa määritysraja ei saisi olla suurempi kuin 20 μg/kg kokonaispainon perusteella. Alle 10 prosenttia rasvaa sisältävien elintarvikkeiden osalta määritysraja ei saisi olla suurempi kuin 10 μg/kg kokonaispainon perusteella.
4.
Laboratorioiden olisi käytettävä laadunvalvontamenettelyjä, jotta vältetään glysidyyliesterien muuntuminen MCPD-estereiksi ja päinvastoin analyysin aikana. Lisäksi mittaussuureen yksiselitteinen määritelmä ja erillinen raportointi ovat tarpeen 2- ja 3-MCPD-rasvahappoesterien analysoidussa matriisissa esiintyvän vapaan 2- ja 3-MCPD:n osalta, koska molemmat mitataan 3-MCPD:nä. Seuraavat mittaussuureet olisi ilmoitettava erikseen:
—
|
2-MCPD
|
—
|
3-MCPD
|
—
|
2-MCPD:n esterit
|
—
|
3-MCPD:n esterit
|
—
|
glysidyyliesterit.
|
Toistaiseksi ei ole näyttöä vapaan glysidolin esiintymisestä 1 kohdassa tarkoitetuissa elintarvikkeissa. Jos vapaata glysidolia kuitenkin analysoidaan, siitä on raportoitava erikseen.
5.
Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että analyysien tulokset toimitetaan säännöllisesti (kuuden kuukauden välein) EFSA:lle EFSA:n tietojen esitysmuodossa, joka on elintarvikkeiden ja rehujen osalta käytettävää näytteen standardikuvausta (SSD) koskevissa EFSA:n ohjeissa (9) esitettyjen vaatimusten ja EFSA:n erityisten raportointivaatimusten mukainen.
Saataville tullaan asettamaan yksinkertaistettu malli, jossa on vähemmän pakollisia täytettäviä kenttiä, jotta varmistetaan, että mahdollisimman paljon hyödyllisiä saatavissa olevia seurantatietoja toimitetaan.
6.
Tämän suosituksen yhdenmukaisen soveltamisen ja tulosten vertailtavuuden varmistamiseksi tullaan laatimaan ohjeet.
Tehty Brysselissä 10 päivänä syyskuuta 2014.
Komission puolesta
Tonio BORG
Komission jäsen
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
You are welcome to show your opinion here!