Professori Peter C. Gøtzsche on kohauttanut kirjallaan Tappavat lääkkeet ja järjestäytynyt rikollisuus. Onko kyse mustamaalauksesta vai parhaasta kirjasta, mitä terveydenhoidosta on kirjoitettu vuosikymmeniin?
Professori Peter C. Gøtzsche puhui alkuviikolla Helsingin yliopistolla pidetyssä seminaarissa ja antoi haastattelun Iltalehdelle. 


Professori Peter C. Gøtzsche puhui alkuviikolla Helsingin yliopistolla pidetyssä seminaarissa ja antoi haastattelun Iltalehdelle. 
Pari vuotta sitten tanskalainen Peter C. Gøtzsche sai kipinän kirjoittaa kirjan lääketeollisuuden korruptiosta ja ja sen vaikutuksista kansanterveyteen.
– Kun googlasin kymmenen suurimman lääketeollisuusyrityksen nimet ja sanan ”fraud” (petos), huomasin, että yhtiöiden bisnesmalli oli Yhdysvaltain lain mukaan luokiteltavissa organisoiduksi rikollisuudeksi, Gøtzsche kertoo kirjansa syntyvaiheista.
– Huomasin myös reseptilääkkeiden olevan kolmanneksi yleisin kuolinsyy sydänsairauksien ja syövän jälkeen, ja että tämä tosiasia liittyy jossain määrin rikollisuuteen.
– Ajattelin, että minun pitäisi kertoa tästä maailmalle.
Englanniksi kirjoitettu teos Tappavat lääkkeet ja järjestäytynyt rikollisuus. Näin lääketeollisuus on turmellut terveydenhoidon (Sitruuna Kustannus) on käännetty tähän mennessä yhdeksälle muullekin kielelle, ja Tanskassa se on noussut jo bestselleriksi.

Rikollisuus

Kirjan nimi tuntuu provokatiiviselta. Gøtzsche kiistää, että tyylilaji olisi yliampuva ja kaupallisesti motivoitu.
– En ole koskaan ollut ”poliittisesti korrekti”. Jos biologina näen norsun, en sano sitä villieläimeksi vaan norsuksi. Jos näen rikollisen, kutsun häntä rikolliseksi.
Kun puhumme järjestäytyneestä rikollisuudesta, ajattelemme tavallisesti gangstereita ja huumeliigoja. Gøtzsche muistuttaa, että farmaseuttinen teollisuus tappaa paljon enemmän ihmisiä kuin rikollisjengit.
– Ihmishenkien pelastamiseksi on siksi paljon tärkeämpää puuttua lääketeollisuuteen kuin rikollisliigoihin.
Hänen mielestään lääketeollisuus, jonka jalo tehtävä on pelastaa meidät, on hämmästyttävän moraalitonta. Yhdysvalloissa on laki nimeltä False Claims Act. Se säädettiin estämään erityisesti sotateollisuuden valtioon kohdistuvia petoksia, mutta 1990-luvun lopulta lähtien terveysalan yritykset ovat saaneet eniten tuomioita sen nojalla.
– Tuomioiden lukumäärän perusteella lääketeollisuus on suurin huijari, mutta myös rikosten vakavuudella arvioiden. Emmehän odottaisi moista terveysalan yrityksiltä?
Järjestäytyneeseen rikollisuuteen viittaa se, että toistuvista tuomioista piittaamatta ja tietoisesti lakia rikkoen laiton toiminta jatkuu.

Valvonta

Mutta lääketeollisuushan on tiukasti viranomaisten säätelemää ja valvomaa. Se ei kuitenkaan estä rikollisuutta, sillä korruptio on laajalle levinnyttä viranomaisissa ja lääkärikunnassa.
– Esimerkiksi Tanskassa tuhannet lääkärit ovat lääketehtaiden palkkalistoilla. He tietävät hyvin, että jos he eivät tee kuten heiltä odotetaan, rahantulo loppuu. Se on yksi korruption muoto.
Yhdysvalloissa on paljon korruptiota myös elintarvike- ja lääkehallinnossa (FDA), joka myöntää uusien lääkkeiden myyntiluvat. Joukko FDA:n tutkijoita jopa kirjoitti presidentti Barack Obamalle ja valitti laajalle levinneestä korruptiosta viraston ylätasolla.
Korruptio selittää ne lukuisat kummalliset päätökset, joita FDA on tehnyt. Se ilmenee myös sisäpiirikauppoina.
– Jos sinulla on huono lääke, jonka markkinoille pääsy näyttää epätodennäköiseltä, ja joku korkea FDA-virkamies lupaa tutkijoiden kannan vastaisesti lääkkeen pääsevän markkinoille, silloin kannatta ostaa etukäteen kyseisen yhtiön osakkeita. Kun myyntilupa heltiää, osakkeenomistajat tekevät tilin.
Gøtzsche on itsekin työskennellyt vuosia lääketeollisuuden palveluksessa.
– Omatuntoni sanoi, etten voi enää jatkaa siellä. Minun oli lähdettävä.

Tutkimus

– En minä väitä, että teollisuus on mätä. Minä dokumentoin sen. 
– En minä väitä, että teollisuus on mätä. Minä dokumentoin sen. KARI PEKONEN
Nykyisin kliinisen tutkimusten suunnittelun ja analyysin professorina Kööpenhaminan yliopistossa toimiva Gøtzsche näkee pahimman ongelman siinä, että lääkeyritykset pyrkivät ja useimmiten myös pystyvät kontrolloimaan lääkkeiden kehitystä ja testausta alusta loppuun.
– Ne tekevät melkein kaikki placebo-kontrollikokeet, ja joskus ne estävät riippumattomia tutkijoita tekemästä omia kokeita. Ne esimerkiksi vaativat niin valtavia hintoja lumelääkkeiden toimittamisesta, etteivät julkisin varoin toimivat tutkijat pysty niitä ostamaan. Näin riippumattomat verrokkikokeet estyvät.
Joskus julkiset ja riippumattomat rinnakkaistestit on saatu tehtyä, ja ne ovat osoittaneet, ettei lääketehtaiden omiin kokeisiin voi luottaa.
Psykiatriassa riippumaton tutkimus osoitti, etteivät hyvin kalliit uudet skitsofrenian hoidossa käytettävät psykoosilääkkeet olleet sen parempia kuin vanhat ja halvat. Teollisuuden omissa kokeissa uudet lääkkeet saatiin näyttämään paremmilta.
– Se on vain yksittäinen esimerkki.

Parannusehdotus

Gøtzschellä on konkreettinen ehdotus, joka toteutuessaan voisi olennaisesti parantaa tilannetta.
– Ensimmäiseksi lainsäädäntöä tulisi tiukentaa siten, etteivät lääketehtaat enää saisi itse testata uutuuslääkkeitään potilailla. Se pitäisi antaa julkisesti omistetulle tutkimuslaitokselle, eikä teollisuudella saisi olla mitään tekemistä tulosten analysoinnin kanssa.
– Nyt lääkeyhtiöt ovat itse ainoa taho, joka näkee koko raakadatan.
Niillä on valtava intressi manipuloida tuloksia niin, että tuotteella voitaisiin osoittaa olevan positiivista vaikutusta tai peitellä uuden lääkkeen sivuvaikutuksia.
Houkutus vilppiin on liian suuri, kun kukaan ulkopuolinen ei pysty tarkistamaan kokeiden tuloksia ja kun pelissä on helposti miljardien voitot.
– Tämä on mieletöntä! Enhän minäkään voi mennä katsastusasemalle vain itse tekemieni papereiden kanssa todistelemaan autoni olevan ajokunnossa. Kyllä minun pitää tuoda auto sinne tarkastettavaksi.
Toimittamalla valvontaviranomaisille kymmenien tuhansien sivujen tutkimusraportteja, ylityöllistetyt viranomaiset helposti tyytyvät lukemaan vain yhteenvedot, jotka usein voivat olla hyvinkin erilaisia, kuin mitä varsinainen raportti kertoo.
Medialla on tärkeä rooli lääkeyhtiöiden bisneksen edistäjänä.
– Liian moni journalisti vain kopioi kritiikittömästi lääkeyhtiöiden lähettämiä tiedotteita yrittämättä edes kysyä joltakin riippumattomalta asiantuntijalta, voivatko yhtiöiden propagoimat tiedot pitää paikkaansa.
Näin kaikenlaiset ihmetutkimukset ja -lääkkeet menevät sellaisenaan läpi mediassa, vaikka ne eivät tarkemmin tarkasteltuna pidä lainkaan paikkaansa.
Myös poliitikot ovat jatkuvan ja massiivisen lääkeyhtiöiden lobbaamisen kohteena. Yhtiöt ovat erittäin vaikutusvaltaisia, koska niillä on paljon rahaa käytettävänä mielipiteiden muokkaamiseen.

Ihmisten vastuu

Gøtzsche kehottaa yleisöluennoillaan ihmisiä menemään internetiin ja katsomaan lääkärin määräämän lääkkeen kaikki sivuvaikutukset, varoitukset ja kontraindikaatiot.
– Jos potilas lukee hyvin huolellisesti lääkepakkauksen mukana tulevat tiedot, hän tuntee lääkkeen vaikutukset ja sivuvaikutukset paremmin kuin lääkäri, joka ei yleensä niitä lue.
Moni varmaan silloin ajattelee vielä kerran, kannattaako lääkettä käyttää ja ottaa riski kaikista luetelluista sivuvaikutuksista. Vai olisiko parempi odottaa jonkin aikaa ja katsoa, selviääkö tilanne itsestään?
http://graviola.fi/Likainen-peli/

Peter C. Gøtzsche

- Tanskalainen lääketieteen tohtori (sisätautioppi) ja biologi.
- Perehtynyt myös tilastotieteeseen ja tutkimusmetodologiaan.
- Toimii Kööpenhaminan yliopiston professorina (tutkimusten suunnittelu ja analytiikka).
- Työskennellyt aiemmin lääkeyhtiöiden myynti- ja markkinointitehtävissä.
- Johtaa nykyisin tutkijoiden ja lääkäreiden maailmanlaajuisen Cochrane-verkoston pohjoismaiden osastoa.
- Kirjoittanut yli 70 artikkelia tärkeimpiin lääketieteellisiin julkaisuihin, useita tieteellisiä kirjoja ja yhden matkakirjan.