Päivitetty 26.11.2014
D-vitamiinin saantisuositus perustuu virheelliseen tilastoanalyysiin, myöntää lääkäriseura Duodecim.
D-vitamiinivaje on paljon luultua yleisempi, ja se lisää ennenaikaista kuolleisuutta, osoittaa yli 95 000 tanskalaisen seurantatutkimus Kööpenhaminan yliopistosta (Azfal ym. 2014). Jokainen tarvitsee D-vitamiinia purkista, kuten tästä katsauksesta käy ilmi. Saanti on riittävää, kiun seerumin D-vitamiinin pitoisuus nousee tasolle 125–150 nanomoolia litraa kohti (nmol/l).
Asian voi selvittää yksinkertaisella veriokokeella.
Tiesitkö, että tupakointi kuluttaa D-vitamiinia verestä ja kudoksista? Se selittää uudella tavalla tupakoinnin terveyshaittoja. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), kuopiolainen ravitsemusterapian apulaisprofessori (agronomi) Ursula Schwab ja helsinkiläinen ravitsemustieteilijä, professori Christel Lamberg-Allardt pelottelevat julkisuudessa suomalaisia D-vitamiinin yliannostelun vaaroilla, vaikka todellisuudessa suuri osa väestöstä potee D-vitamiinin puutetta, joka lisää sairastumisen, ennenaikaisen kuoleman ja ikääntyvien ihmisten tylsistymisen riskiä.
Uutispommi:
600 IU eli 15 mikrogrammaa (µg) D-vitamiinia päivässä nostaa 97,5 prosentilla terveistä ihmisistä seerumin D-vitamiinin pitoisuuden (tässä kuvassa 25 hydroxyvitamin D) yli 26,8 nmolin/l (punainen viiva) – ei suinkaan yli 50 nmolin/l, kuten tähän asti on kuviteltu (Veugelers ja Akwaru 2014). Suomalaisella viranomaissuosituksella 7,5 µg/vrkei päästä lähellekään terveyden kannalta ihanteellisia pitoisuuksia, 75–150 nmol/l.
Ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm ja valtion ravitsemusneuvottelukunta pitävät kiinni jääräpäisesti liian pienestä saantisuosituksesta, joka perustuu virheelliseen tilastoanalyysiin, vaikka uudet tutkimukset puoltavat ja monet lääkärit vaativat suosituksen pikaista nostoa. Fogelholmin puolesta suomalaiset saavat mieluummin sairastaa kuin käyttää ravintolisiä. "Säästäkää rahanne oikeisiin lääkkeisiin", neuvoi THL:n ex-pääjohtaja Pekka Puska Ilkka-lehdessä. Viranomaisohje tulee kalliiksi kunnille ja valtiolle, sillä D-vitamiini torjuu muun muassa tavallisia ja sairaalainfektioita, lyhentää sairaalahoidon tarvetta ja säästää selvää rahaa. D-vitamiini ehkäisee ja hoitaa muun muassa verenpainetautia ja syöpää. Ikääntyvät masentuneet potilaat potevat yleisesti D-vitamiinin puutosta (Oude Voshaar ym. 2014) ja syövät valtavia määriä mielialalääkkeitä, jotka eivät korjaa vitamiinin puutostilaa. Uusi suomalainenkin tutkimus vahvistaa käsitystä, jonka mukaan D-vitamiinivaje lisää dementoitumisen riskiä (Knekt ym. 2014). Ylipainoisten ja lihavien ihmisten D-vitamiinin tarve on muita suurempi. D-vitamiinivaje on itsenäinen sydän- ja verisuonitautien riskitekijä (Weyland ym. 2014). Mitä vähemmän seerumissa on D-vitamiinia, sitä enemmän on poikkeavia muutoksia EKG:ssä eli "sydänfilmissä" (Tuliani ym. 2014).
Turun yliopiston tutkimuksen mukaan MS-tautia potevilla raskaana olevilla ja imettävillä äideillä 73 %:lla on vakava D-vitamiinivaje (S-D-25 < 50 nmol/l). Se on korjattava, vaativat tutkijat (Jalkanen ym. 2014). Tässä tutkimuksessa annettu vajeen raja-arvo 50 nmol/l on aivan liian pieni MS-tautiselle. Pitoisuuden tulee olla mieluiten 125–150 nmol/l, jolloin taudin eteneminen hidastuu.
Tiesitkö, että D-vitamiinin tuotanto ihossa ja munuaisissa edellyttää riittävää magnesiumin saantia (Deng ym. 2013)? Koska magnesiumin saanti ravinnosta Suomessa ja muualla on nykyisin aivan liian vähäistä, se myötävaikuttaa osaltaan D-vitamiinivajeeseen ja edellyttää paljon nykyistä suurempaa saantisuositusta. Magnesiumin ja D-vitamiinin samanaikainen puutos häiritsee aivojen ja immuunijärjestelmän normaalia toimintaa, altistaa autoimmuunisairauksille (allergiat, astma, kilpirauhasen vajaatoiminta, suolitulehdukset, reumataudit jne.) ja mielenterveysongelmille (ahdistus, masennus ym.). Näiden kahden pienoisravintotekijän yhtaikainen puutos aiheuttaa pitkäaikaissairauksia ja suuria terveydenhuollon menoja kunnille ja valtiolle. D-vitamiinivaje (seerumin D-vitamiinin pitoisuus S-D-25 alle 75 nmol/l) heikentää eritoten keski-ikäisten ja ikääntyvien ihmisten lihasmassaa, -voimaa ja -kuntoa, siis fyysistä suorituskykyä (Beuadart ym. 2014, Liu ym. 2014). Tehohoitoon joutuvien potilaiden kuolemanriski on sitä suurempi ja veren sokeripitoisuus sitä korkeampi, mitä vähemmän veressä on D-vitamiinia (Joshi ym. 2014).
.jpg)
Yllättävää kyllä myös monilla huippu-urheilijoilla on D-vitamiinivajetta, mikä heikentää heidän fyysistä suorituskykyään (Heller ym. 2014). Sama havaittiin myös Brasilian jalkapallon maailmanmestaruuskilpailuihin (2014) osallistuneilla ammattijalkapalloilijoilla, vaikka he olivat viettäneet ainakin kuukauden aurinkoisessa Brasiliassa (Koundourakis ym. 2014). Espanjassa 82 % eliittiurheilijoista potee piilevää D-vitamiinin puutetta, kertoo uusi tutkimus. Kukapa olisi uskonut!
Euroopan Unioni nosti kesällä 2012 D-vitamiinin turvallisena päiväannoksena pidetyn nuorten (11–17 v) ja aikuisten rajan 50 mikrogrammasta (µg) 100 µg:aan.
Vauvojen rajana on nyt 25 ja 1–10-vuotiaiden rajana 50 µg päivässä.
Lastenlääkäri, dosentti Outi Mäkitie vaatii palaamaan arkkiatri Arvo Ylpön suosittelemaan annosteluun, 100 µg päivässä, koska se ehkäisisi lapsia sairastumasta akuutteihin ja kroonisiin tauteihin ja suojaisi heitä pitkälle aikuisuuteen asti. Raskaana olevien naisten tarve on 100–150 µg päivässä (nykyinen suositus on vain 10 µg). Infektioherkät hyötyvät 100 µg:n päiväannoksesta, osoittaa uusi ruotsalainen tutkimus.
Vauvojen rajana on nyt 25 ja 1–10-vuotiaiden rajana 50 µg päivässä.
Lastenlääkäri, dosentti Outi Mäkitie vaatii palaamaan arkkiatri Arvo Ylpön suosittelemaan annosteluun, 100 µg päivässä, koska se ehkäisisi lapsia sairastumasta akuutteihin ja kroonisiin tauteihin ja suojaisi heitä pitkälle aikuisuuteen asti. Raskaana olevien naisten tarve on 100–150 µg päivässä (nykyinen suositus on vain 10 µg). Infektioherkät hyötyvät 100 µg:n päiväannoksesta, osoittaa uusi ruotsalainen tutkimus.
EFSA:n päätös ja uudet tutkimukset saattavat häpeään suomalaiset edellä mainitut ”asiantuntijat”, jotka ovat pelotelleet, että yli 50 mikrogramman päiväannos muka johtaisi myrkytykseen. Vielä muutama vuosi sitten he väittivät, että 5 µg:n ylitys muka johtasi myrkytykseen. Sitten "turvallinen raja" nousi yhtäkkiä kymmenkertaiseksi, 50:een. Nyt EU:n virallinen turvaraja on 100 µg, mutta monet lääkärit antavat potilailleen jo enemmänkin, jopa 250 µg/vrk.
HYKSin lastenklinikan pediatrian dosentti Outi Mäkitie ja Helsingin yliopiston farmakologian professori Ilari Paakkari ovat vaatineet Duodecimin pääkirjoituksissa saantisuosituksen nostamista tutkimustiedon edellyttämälle tasolle. Mäkitien mukaan vauvatkin tarvitsevat 100 µg päivässä, koska se ehkäisee lasten sairastumisia. D-vitamiinin riittävä saanti voi ehkäistä puolet tyypin 1 diabeteksista. Se edellyttää, että seerumin D-vitamiinin pitoisuus (S-D-25) nousee vähintään 125 nmoliin/l. D-vitamiini vähentää alle 3-vuotiaiden lasten korvatulehduksia edellyttäen, että S-D-25 nousee yli 90 nmolin/l. Suomalaisten keskiarvo on nykyisin vain noin 45 nmol/l.
Toksinen raja on noin 350 nmol/l. Lamberg-Allardt inttää edelleen, että 50 mnmol/l muka riittää kaikille. No, hänhän ei olekaan lääkäri, vaan ravitsemustieteilijä. Kanadalainen tutkimus on juuri osoittanut, että 500 µg viikossa on turvallinen ja riittävä annos ikäihmisille. Sillä S-D-25 nousee vähän yli 100 nmolin/l, mikä on riittävä (Feldman ym. 2014).
Toksinen raja on noin 350 nmol/l. Lamberg-Allardt inttää edelleen, että 50 mnmol/l muka riittää kaikille. No, hänhän ei olekaan lääkäri, vaan ravitsemustieteilijä. Kanadalainen tutkimus on juuri osoittanut, että 500 µg viikossa on turvallinen ja riittävä annos ikäihmisille. Sillä S-D-25 nousee vähän yli 100 nmolin/l, mikä on riittävä (Feldman ym. 2014).
Viranomaissuositus ja todellinen tarve
Suomessa viranomaissuositus on nykyisin D-vitamiinivalmisteen ympärivuotinen käyttö 2 viikon ikäisestä 2-vuotiaaksi 10 mikrog/vrk ja 2–18-vuotiaille ruoan lisäksi 7,5 mikrog/vrk. Yli 60-vuotiaille suositellaan 20 mikrog/vrk D-vitamiinilisää ympäri vuoden (aivan liian vähän). Raskaana oleville ja imettäville suositellaan 10 mikrog/vrk D-vitamiinilisää ympäri vuoden.
Todellinen tarve on sellainen, jolla seerumin D-vitamiinin pitoisuus (S-D-25)nousee viitearvoon, 75–150 nmol/l. Yleensä se edellyttää 75–100 µg:n saantia päivää kohti laskettuna. Ihanteellinen lukema on 125–150 nmol/l. Uusi tutkimusosoittaa, että lähes kaikki Uumajan seudun esikoululaiset potevat D-vitamiinin puutosta. Näin siitä huolimatta, että Ruotsissakin lapsille suositellaan ja annetaan D-vitamiinia ruoan lisänä. Suositus on siis aivan liian pieni, ja se vaarantaa lasten terveyden ja hyvinvoinnin. Viranomaiset eivät näytä piittaavan siitä. Tupakoitsijoille tulisi antaa muita suurempi saantisuositus, koska heidän S-D-25:nsa on tupakoimattomia pienempi (Kassi ym. 2014).
D:tä tutkitaan valtavasti
D-vitamiinitutkimukset ovat lisääntyneet eksponentiaalisesti viime vuosina. Kuinka paljon näyttöä tarvitaan? Klikkaa TÄHÄN GRAFIIKKAAN.
”Aivoissa D-vitamiini – läheisessä vuorovaikutuksessa sukupuoli- ja steroidihormonien kanssa – osallistuu muun muassa serotoniinin, dopamiinin, hermokasvutekijöiden ja asetyylikoliinin tuotantoon ja siten neuropsykiatristen sairauksien ehkäisyyn ja hoitoon.”
- Walter E. Stumpf, professor, University of North Carolina
- Walter E. Stumpf, professor, University of North Carolina
D-vitamiini ja syöpätaudit
D-vitamiinin riittävä saanti ehkäisisi puolet paksusuolen syövistä (joihin Suomessa sairastuu 2 000–2 500 henkilöä ja kuolee noin 1 000 henkilöä joka vuosi), ilmenee uudesta kirjallisuuskatsauksesta (Klampfer 2014). Näin voimme laskea, että Fogelholmin porukan piikkiin menee 1 000–1 250 uutta paksusuolen syöpää joka vuosi.
D-vitamiini tehostaa syövän hoitoa, eritoten pahamaineisen haimasyövän, kirjoittaa maailman johtava tiedelehti Nature lokakuusssa 2014 (Evand ja Downes 2014). Myös tanskalaistutkimus osoitti, että D:n puute lisää eritoten syöpäkuolleisuutta (Afzal ym. 2014).
D3-vitamiini lisää monien syöpälääkkeiden tehoa, osoittaa syöpälääkäreiden julkaisema artikkeli ”Vitamin D in combination cancer treatment” (Journal of Cancer 2010). Se puoltaa D-vitamiinin käyttöä syövän tukihoitona. Suosittelen vähintään 100 mikrogrammaa (µg) päivässä, niin että S-D-25 nousee vähintään 125 nmoliin/l, mieluiten tasolle 150–160 nmol/l (ylikin saa mennä).
Hyviä uutisia rintasyöpäpotilaille: Vakiohoitojen lisänä nautittu D-vitamiini parantaa eloonjäämistä (HER2+, ei metastaaseja). Tässä tutkimuksessa D:n viikkoannos oli 10 000 IU eli 250 mikrogrammaa (µg). Potilaista 33 % poti D-vitamiinin vajetta (Zeichner ym. 2014). Älkää hyvät syöpäpotilaat uskoko ravitsemustieteilijöitä, jotka väittävät, että maidosta muka saisi tarpeeksi D-vitamiinia. Ottakaa D-vitamiinia purkista niin paljon, että seerumin D-vitamiinin pitoisuus nousee 125–150 nanomooliin litrassa (nmol/l).
D-vitamiinin pelko johtuu 1930-luvun hoitokokeiluista
Illinoisin yliopiston lääkäri C.I. Reed ja hänen kollegansa tohtori Drayer määräsivät 1930-luvulla 700 nivelpotilaalleen D2-vitamiinia keskimäärin 300 000 – 500 000 IU eli 7 500 –12 500 µg päivässä. Suurimmat päiväannokset olivat jopa 3 miljoonaa yksikköä eli 75 000 µg päivässä, jolloin 65 potilasta sai myrkytysoireita.
Liika on kuitenkin liikaa, kirjoitti sama lehti 10.3.1936. Tohtori Ferdinand Vowinckel yritti parantaa nivelrikkoaan syömällä 18 päivää D2-vitamiinia 2,1 miljoonaa yksikköä eli 52 500 mikrogrammaa (µg) päivässä, mikä johti kuolemaan. New Jerseyssä kuoli eräs nainen syötyään yhdeksän viikkoa 300 000 IU eli 7 500 µg päivässä. Vuonna 1947 lääkärikonventti varoitti, että 50 000 – 100 000 IU (1 250–2 500 µg) päivässä voi aiheuttaa myrkytyksen ja jopa kuoleman. Tuohon aikaan 50 000 IU (1 250 µg) tabletti oli heikoin saatavilla ollut D-vitamiinivalmiste.
Too much vitamin D fatal. New York Times, March 10, 1936
Leake CD. Vitamin D Toxicity. Cal West Med. 1936 Mar;44(3):149-50
Vitamin D causes death. New York Times, June 28, 1942
Vitamin D self-usage called dangerous. New York Times, December 10, 1947.
Too much vitamin D fatal. New York Times, March 10, 1936
Leake CD. Vitamin D Toxicity. Cal West Med. 1936 Mar;44(3):149-50
Vitamin D causes death. New York Times, June 28, 1942
Vitamin D self-usage called dangerous. New York Times, December 10, 1947.
D-vitamiinin yliannosten ja myrkytysten pelko on siis peräisin noilta ajoilta ja noista päiväannoksista.
D-vitamiini ehkäisee ja jarruttaa useimpia sairauksia
D-vitamiini ehkäisee ja jarruttaa monia sairauksia vaikuttamalla suotuisasti satoihin geeneihin. Lisäksi D-vitamiini on antioksidantti, joka ehkäisee ja vaimentaa hapetusstressiä. D-vitamiini ehkäisee noin sataa sairautta, muun muassa dementiaa, 26 eri syöpää, sydän- ja verisuonitauteja, masennusta, psykooseja, Alzheimerin ja Parkinsonin tauteja ja tehostaa mm. syöpälääkkeiden vaikutusta. Syöpäpotilaan tarve on 175 mikrogrammaa (µg) päivässä ja muidenkin pitkäaikaissairaiden tarve on sellainen, että seerumin D-vitamiinin pitoisuus (S-D-25) nousee tavoitearvoon eli 125–150 nmoliin/l. D-vitamiini vahvistaa myös ikääntyvien lihaskuntoa. Raskausajan D-vitamiini ehkäisee vauvojen virusinfektioita. Odottavan äidin D-vitamiinin tarve on 100 µg eli kymmenen kertaa suurempi kuin nykyinen viranomaissuositus. Uuden tutkimuksen mukaan D-vitamiini ehkäisee ja jarruttaa jopa ikenien vetäytymistä (periodontiittia) ja ehkäisee siten hampaiden irtoamista. Periodontiittia esiintyy eniten diabeetikoilla ja remaatikoilla - heille siis D-vitamiinilisä on ensiarvoisen tärkeä.
Farmakologinen annos D-vitamiinia (noin 180 µg/vrk) parantaa tyypin 2 diabeetikkojen (miesten) sokeritasapainoa (Nasri ym. 2014). Tämä sama annos voi lievittää ja parantaa myös diabetekseen liittyvää hermovauriota, neuropatiaa (Bell 2013). Huvittavaa: Lamberg-Allardt toitottaa totuuten vastaisesti julkisuudessa, ettei D-vitamiinilla ole mitään tekemistä diabeteksen kanssa!
"Ihmisen kehityshistorian (evoluution) aikana seerumin D-vitamiinin pitoisuus on ollut suurimman osan ajasta noin 125 nmol/l. Siihen pääsee nykyään hyvin harva [ilman D-vitamiinilisää]", sanoi tohtori Edward Giavannucci (Harvardin yliopisto) The New York Timesissa.
D-vitamiinin puute on lääkäreiden aiheuttama (iatrogeeninen) sairaustila, josta Suomessa vastuun kantavat THL, Evira, valtion ravitsemusneuvottelukunta ja sen D-vitamiinityöryhmän puheenjohtaja, professori Christel Lamberg-Allardt.
D-vitamiinin puute on lääkäreiden aiheuttama (iatrogeeninen) sairaustila, josta Suomessa vastuun kantavat THL, Evira, valtion ravitsemusneuvottelukunta ja sen D-vitamiinityöryhmän puheenjohtaja, professori Christel Lamberg-Allardt.
D-vitamiinin puute on sitä yleisempää, mitä kauempana päiväntasaajasta asutaan. Pohjois-Euroopassa S-D-25 vähenee kesän jälkeen keskimäärin 1 nmol/l/viikko, eli talven mittaan 25–35 nmol/l. Pitoisuudet ovat pienimmillään maalis-toukokuussa. Kesän auringonvalo suurentaa S-D-25:ttä sitä nopeammin ja enemmän, mitä pienemmästä lähtöarvosta lähdetään nousemaan (Wulf 2012). Pohjois-Norjassa (Tromssassa) vain 12,4 prosentilla koululaisista on veressään riittävästi (>75 nmol/l) D-vitamiinia, kertoo tutkimus. Aurinkoisessa Turkissa vain joka neljännellä aikuisella on veressään normaali D-vitamiinin pitoisuus (Kalkan ym. 2014).
37,5 nmol/l on tärkeä rajapyykki
Alle 37,5 nmol/l pitoisuudet korreloivat negatiivisesti insuliiniherkkyyteen ja sydän- ja verisuonitautien riskiin (Walker ym. 2014). Tällaiset pitoisuudet ovat tavallisia ylipainoisilla ja lihavilla lapsilla sekä aikuisilla Suomessa. Erityisen vaarallista vaje on lapsilla, sillä se altistaa heidät myöhemmin elämässään lihavuuteen liittyville kroonisille sairauksille, kuten metaboliselle oireyhtymälle, tyypin 2 diabetekselle ja sen lisätaudeille.
Alle 37,5 nmol/l pitoisuudet korreloivat negatiivisesti insuliiniherkkyyteen ja sydän- ja verisuonitautien riskiin (Walker ym. 2014). Tällaiset pitoisuudet ovat tavallisia ylipainoisilla ja lihavilla lapsilla sekä aikuisilla Suomessa. Erityisen vaarallista vaje on lapsilla, sillä se altistaa heidät myöhemmin elämässään lihavuuteen liittyville kroonisille sairauksille, kuten metaboliselle oireyhtymälle, tyypin 2 diabetekselle ja sen lisätaudeille.
Professori Robert Scragg esitti ensimmäisenä vuonna 1981, että D-vitamiinin puute liittyy sydänsairauksiin. Hän päätyi tähän hypoteesiin vertailemalla sydäntautien esiintymistä eri vuodenaikoina ja eri levysasteilla. Nyt yli 30 vuotta myöhemmin useat tutkimukset vahvistavat, että Scragg oli oikeassa. Hänen alkuperäistä artikkeliaan International Journal of Epidemiologyssa (1981) referoidaan useissa uusissa julkaisuissa. Harvardin yliopiston meta-analyysinmukaan S-D-25:n tulee olla sydän- ja verisuonitautien ehkäisyssä vähintään 60 nmol/l. Siihen pääseminen Suomessa edellyttää vähintään 60 µg:n päivittäistä saantia. Tämäkin raportti osoittaa, etteivät suomalaiset "asiantuntijat" ja viranomaiset ole päivittäneet tietojaan eivätkä suosituksiaan.
D-vitamiini säätää sydämen autonomista hermostoa, osoittaa uusi amerikkalainen kliininen tutkimus (Maser ym. 2014).
Uudet pätevät tutkimukset puhuvat D-vitamiinin saannin lisäämisen puolesta. Miljardi ihmistä potee parhaillaan D-vitamiinin puutetta, eurooppalaisista 50–70 %. Puute on yleisintä 40. leveyspiirin pohjoispuolella, mutta puute ei ole harvinaista Espanjassakaan. Málagan yliopiston raportin mukaan joka kolmas espanjalainen saattaa potee puutetta, mikä lisää diabeteksen riskiä. Puolet raskaana olevista espanjalaisnaisista potee D-vitamiinin vajetta, ilmenee uudestatutkimuksesta. Suomi sijaitsee 60. ja 70. leveyspiirien välissä. Niinpä noin 90 % suomalaisista (jotka eivät ota D-vitamiinia purkista reilusti) potee puutetta. Puute on erityisen yleistä lapsilla ja nuorilla. Olisiko siinä yksi syy suomalaisten lihomiseen, sydäntautisuuteen, MS-tautiin ja diabetesepidemiaan? D-vitamiini auttaa laihtumaan ja hallitsemaan painoa, osoittaa israelilainen tutkimus (American Journal of Clinical Nutrition). Tanskalaiset tutkimukset kertovat, että vakava D-vitamiinin puute lisää tyypin 1 diabeetikkojen ennenaikaista kuolleisuutta sekä sydän- ja verisuonitauteja, mukaan luettuna aivohalvaus. Uusi korealainen väestötutkimus osoittaa, että D-vitamiinivaje on yleinen ja että se lisää sydäntautien riskiä (Tak ym. 2014).
D-vitamiini voi ehkäistä ja hoitaa muiden muassa
- riisitautia
- luukatoa
- dementiaa
- rasitusmurtumia
- virusinfektioita
- virtsatie-infektioita
- autoimmuunitauteja
- kroonista nokkosrokkoa (urticariaa)
- sydän- ja verisuonitauteja
- syöpätauteja
- astmaa, atooppista ihottumaa
- diabetesta (tyypit 1 ja 2)
- metabolista oireyhtymää
- erektiohäiriöitä
- lihomista
- ikääntyvien muistin heikkenemistä
- masennusta
- Parkinsonin ja Alzheimerin tauteja
- MS-tautia
- myasthenia gravis -tautia
- ikäihmisten kaatumisia
- ikäihmisten ennenaikaista kuolemaa
D-vitamiinin pitoisuuden suurentaminen seerumissa (Suomessa S-D-25) vähentää monien sairauksien riskiä. Huom! Kuvan yksikkö ng/ml kerrotaan luvulla 2,5, jolloin saadaan Suomessa käytössä oleva yksikkö nmol/l. Esim. 40 ng/ml x 2,5 = 100 nmol/l. Lähde:Vitamin D Wiki.
Pohjois-Norjassa tehdyssä MS-potilaiden D-vitamiinitutkimuksessa
edes 20 000 IU:n eli 500 mikrogramman viikoittainen D-vitamiiniannos, 96 viikon ajan, ei riittänyt ehkäisemään MS-taudin aiheuttamaa sekundaarista luukatoa, kertoo Journal of neurology (2011). Hoitoryhmän 68 potilasta pysyi mukana kokeen loppuun asti. Kliinisiä tai biokemiallisia sivuvaikutuksia ei ilmennyt. USA:ssa annettiin vuoden ajan 100 µg/vrk miehille, joilla oli todettu eturauhassyövän riski. Riski pieneni yli puolella, eikä mitään sivuvaikutuksia ilmennyt (Marshall ym. 2012).
Vaikka suomalainen media onkin kirjoittanut paljon D-vitamiinista, tapaan jatkuvasti ihmisiä, jotka yllättyvät saadessaan tietää seeruminsa vähäisen D-vitamiinin pitoisuuden (S-D-25). Monet Espanjan Aurinkorannikolla talvet asuvat suomalaiset ovat hämmästyneet mittautettuaan S-D-25:n. Tulosten mukaan he elävät puutteen rajamailla. Suomessa asuvat saavat aivan liian vähän D-vitamiinia, useimmat jopa alle Suomen valtion asettamien suositusten (jotka nekin ovat riittämättömiä).
edes 20 000 IU:n eli 500 mikrogramman viikoittainen D-vitamiiniannos, 96 viikon ajan, ei riittänyt ehkäisemään MS-taudin aiheuttamaa sekundaarista luukatoa, kertoo Journal of neurology (2011). Hoitoryhmän 68 potilasta pysyi mukana kokeen loppuun asti. Kliinisiä tai biokemiallisia sivuvaikutuksia ei ilmennyt. USA:ssa annettiin vuoden ajan 100 µg/vrk miehille, joilla oli todettu eturauhassyövän riski. Riski pieneni yli puolella, eikä mitään sivuvaikutuksia ilmennyt (Marshall ym. 2012).
Vaikka suomalainen media onkin kirjoittanut paljon D-vitamiinista, tapaan jatkuvasti ihmisiä, jotka yllättyvät saadessaan tietää seeruminsa vähäisen D-vitamiinin pitoisuuden (S-D-25). Monet Espanjan Aurinkorannikolla talvet asuvat suomalaiset ovat hämmästyneet mittautettuaan S-D-25:n. Tulosten mukaan he elävät puutteen rajamailla. Suomessa asuvat saavat aivan liian vähän D-vitamiinia, useimmat jopa alle Suomen valtion asettamien suositusten (jotka nekin ovat riittämättömiä).
D-vitamiini on laajavaikutteinen esihormoni
Professori Anthony Norman osoitti vuonna 1967, että D-vitamiini muuttuu elimistössä steroidihormoniksi. Vuonna 1969 hänen työryhmänsä löysi D-vitamiinireseptorin (VDR), joka on välttämätön, jotta D-vitamiini voi vaikuttaa yli 37 eri elimessä. Norman on University of California Riversiden biokemian emeritusprofessori. Yliopiston tiedotteessa Norman vaatii koko maailmaa muuttamaan suhtautumistaan D-vitamiiniin ja nostamaan sen saantisuositusta 50–100 mikrogrammaan (2 000–4 000 IU) päivässä.
"Meillä on nyt kiistaton näyttö siitä, että reseptorit tuottavat biologisia vasteita D-vitamiinille (steroidihormonille) immuunijärjestelmässä, haimassa, sydämessä ja verisuonissa, lihaksissa ja aivoissa", Norman sanoo haastattelussaan. Itävaltalaiset tutkijat vahvistavat tämän käsityksen (Prietl ym. 2010). D-vitamiinivaje liittyy muun muassa aortan kovettumiseen, osoittaa uusi sydänlääkäreiden tekemä tutkimus (Kalkan ym. 2014).
D-vitamiinia pidettiin pitkään tarpeellisena vain riisitaudin ja luukadon ehkäisyssä. Nyt EU:n terveysväiteanomuksia käsittelevä elin EFSA on todennut, että D-vitamiini edistää ihmisen immuunijärjestelmän ja lihaksiston normaaleja toimintoja. Uusia tutkimuksia ilmestyy lähes päivittäin. On vain ajan kysymys, milloin viranomaiset hyväksyvät D-vitamiinille uusia terveysväitteitä.
D-vitamiini säätää yli 229 geenin toimintaa ja vaikuttaa solujen DNA:han (Ramagopalan ym, 2010). D-vitamiinin puute altistaa tietyille sairauksille (diabetes, MS-tauti, reumataudit, syövät jne), joita esiintyy enemmän pohjoisilla kuin eteläisemmillä leveysasteilla. Esimerkiksi MS-tautia esiintyy paljon Skotlannissa, mutta se on käytännössä tuntematon Afrikassa, sanovat tutkijat The Guardian –lehden haastattelussa (23.8.2010). Aikaisemmin on osoitettu, että D-vitamiini vaikuttaa yli 2 000 geeniin. Oxfordin tutkimuksesta ei käy ilmi, kuuluivatko siinä tutkitut 229 geeniä niiden joukkoon vai tulevatko ne entisten lisäksi. Uusi raportti kertoo, että raskauden aikana nautittu D-vitamiini vähentää lapsen riskiä sairastua skitsofreniaan. Tämäkin suojavaikutus välittyy ilmeisesti geenien kautta.
D-vitamiinin vaikutusta sikainfluenssaa aiheuttavaa H1N1-virusta vastaan on tutkittu jo pidemmän aikaa ja tutkimukset jatkuvat edelleen. Alustavat tulokset osoittavat D-vitamiinin torjuvan sikainfluenssaa. Japanissa todettiin vastikään, että D-vitamiini ehkäisee A-virusinfektioita lapsilla. D-vitamiini ei ehkä ehkäise tartuntaa sinänsä, vaan viruksen aiheuttamia vaurioita elimistössä. D-vitamiinilisä on turvallisempi vaihtoehto kuin sikainfluenssarokotus, jonka epäillään aiheuttavan narkolepsiaa.
Nuha- ja flunssa-aallot esiintyvät enimmäkseen talvella. Syy näyttäisi olevan hyvin yksinkertainen: auringonvalon vähäisyys talvella. Ihon skvaleeni-niminen rasvahappo muuntuu 7-hydrokolesteroliksi, josta syntyy edelleen kolesterolia. Jos iho saa auringon UVB-säteitä, 7-hydrokolesterolista syntyy D-vitamiinia. Tästä johtuu se, että seerumin kolesteroliarvot ovat talvella suurempia kuin kesällä. Myös sydäninfarktit ovat yleisempiä talvella kuin kesällä. On ilmeistä, että D-vitamiini suojaa sydäntä ja valtimoita, sillä valtimotaudit ovat ilmeisesti infektioperäisiä. Ne eivät siis johdu rasvaisesta ruoasta eivätkä kolesterolista, kuten moni luulee. D-vitamiini vaikuttaa suotuisasti myös aivoissa ja muussa hermostossa. Tarve vain on paljon suurempi kuin viranomaissuositus.
Psoriasis
Monet psoriaatikot voivat paremmin matkustaessaan talvella etelän aurinkoon. Tutkimustiedon mukaan psoriaatikkojen S-D-25 on yleensä puolta pienempi kuin terveiden verrokkien (Wulf 2012). Syytä ei tarkoin tiedetä. Moni psoriaatikko on kertonut ihottuman lievenevän reilulla D3-vitamiinin annoksella (yli 100 µg/vrk).
D-vitamiini tehostaa C-hepatiitin lääkehoitoa (Peg-α-2b/ribaviriiniä), osoittaa uusi israelilainen tutkimus. Aineistona oli 72 C-hepatiittia kantavaa potilasta, joista puolet sai päivittäin 50 µg D3-vitamiinia. Sen tarkoitus oli nostaa seerumin D-vitamiinin pitoisuus (S-D-25) tavoitetasoon eli yli 80 nmol/l. C-hepatiittivirusta kantaa 20 000–30 000 suomalaista.
Astmaa sairastavilla lapsilla ja aikuisilla on usein D-vitamiinin puutetta. D-vitamiini lievittää oireita ja vähentää hengitystietulehduksia, osoittavattutkimukset ja käytännön kokemus. Uusi meta-analyysi tukee tätä näkemystä. Minusta on suorastaan traagista, että juuri allergialääkärit – jotka usein hoitavat astmalapsia – ovat vastustaneet kiivaasti kaikkia ravintolisiä.
Kroonista urtikariaa (nokkosrokkoa) potevilla on usein D-vitamiinivaje, jonka korjaaminen lievittää oireita ja parantaa potilaiden elämänlaatua, jopa aurinkoisessa Thaimaassa (Boonpiyathad ym. 2014).
Raskaana olevien naisten D-vitamiinin tarve on keskimäärin 100 µg päivässä. Se on täysin turvallista ja ehkäisee raskaus- ja synnytyskomplikaatioita, osoittaa lähes 500 naisen kliininen tutkimus (J Bone Mineral Research 2011). Uuden hollantilaisen tutkimuksen mukaan D-vitamiini ehkäisee raskausajan ja synnytyksen jälkeistä masennusta. Iranilaisessa tutkimuksessa raskausdiabeetikoille annettiin 100 000 IU eli 2 500 µg D-vitamiinia, joka alensi 6 viikossa kohonnutta verensokeria ja insuliinia. Sivuvaikutuksia ei ilmennyt (Asemi ym. 2013).
Meta-analyysi (koontitutkimus) osoittaa vakuuttavan yhteyden aikuisen ihmisenmasennuksen ja D-vitamiinivajeen välillä (Anglin ym. 2013). Toinen meta-analyysi osoittaa, että D-vitamiini on yhtä tehokasta kuin masennuslääkitys (Spedding 2014), eikä aiheuta lääkkeille ominaisia sivuvaikutuksia eikä riippuvuutta. D-vitamiinivaje on yleistä, ja se lisää etenkin ikääntyvien ihmisten ennenaikaista kuolleisuutta, ilmenee kolmannesta meta-analyysista (Rush ym. 2013).
Annokset ja turvallisuus
D-vitamiinin pitoisuuden (S-D-25 tai P-D-25) voi mitata verestä. Kokeen voi otattaa missä tahansa kliinisessä laboratoriossa. Veressä kiertävä D-vitamiini sitoutuu DBP-proteiiniin ja albumiiniin. Geenitutkimukset osoittavat, että juuri DBP vaikuttaa ratkaisevasti siihen, mikä kunkin yksilön D-vitamiinin pitoisuus seerumissa on (S-D-25). Yksilöiden erot voivat olla suuret, vaikka saanti olisi samansuuruista. Lihavat tarvitsevat 40 % enemmän D-vitamiinia kuin normaalipainoiset saavuttaakseen saman S-D-25-tason. Ravintorasva (vähintään 15 g) parantaa D-vitamiinin imeytymistä vereen, kertoo uusi tutkimus. S-D-25:n puoliintumisaika (half-life) on noin 3 viikkoa, kun taas biologisesti aktiivisen muodon (1,25(OH)2D) on vain 4–6 tuntia (Sahota 2014).
Biologi (FT) Christer Sundqvist on kerännyt aloitteestani tietoa suomalaisten D-vitamiinin käytön vaikutuksesta S-D-25-pitoisuuteen. Tiedot on koottu taulukon muotoon (lataa D-vitamiinitaulukko). Taulukosta näkee, miten D-vitamiinilisien käyttö vaikuttaa suomalaisiin. Samalla taulukko osoittaa, että D-vitamiinin yliannostusta on vaikea saada aikaiseksi edes vahingossa. Alle 1 000 mikrogramman päiväannoksella ei tule myrkytystä millään, vakuutti eniten asiaa tutkinut Toronton yliopiston ravitsemustieteen professori Reinhold Vieth BBC:n radio-ohjelmassa (2.8.2010). "Se on kuin seisoisit rannassa nilkkoja myöten vedessä ja sinua peloteltaisiin, että jos otat vielä askeleenkin, niin hukut varmasti", vertaa Vieth. D-vitamiinia voi ottaa huoletta jopa 250 mikrogrammaa (µg) päivässä, kertoo Council for Responsible Nutrition. Yhdysvaltain uuden suosituksen mukaan 100 mikrogrammaa päivässä on turvallista yli 9-vuotiaille jatkuvassa käytössä. D-vitamiinin yliannostelu (vähintään 625 µg/vrk) voi johtaa hyperkalsemiaan, mikä on terveydelle vaarallista (Plum ja DeLuca 2010). Tällaisia annoksia ei kukaan käytä Suomessa. D-vitamiinin yliannostuksella pelottelu on ollut ja on täysin perusteetonta.
Sveitsissä Lausannen yliopiston lääkärit antavat potilailleen alkulatauksena 2 500 µg joka toinen viikko kahden kuukauden ajan ja sen jälkeen 50 µg päivässä. Kolmen kuukauden kuluttua mitataan S-D-25, jonka tulee olla vähintään 75 nmol/l. Ellei ole, lisätään D-vitamiinin päiväannosta, kunnes tavoitetaso saavutetaan. Sveitsissä lääkärit käyttävät hoidossa 2 500, 5 000 ja 7 500 µg:n D-vitamiinivalmisteita (Amstutz ym. 2012). Italiassa Messinan yliopistossa kuukautiskivuista kärsiville naisille annetaan 7 500 µg:n kerta-annoksia joka toinen kuukausi (Nutraingredients.com 1.3.2012). Suomessa pelotellaan, että 50 µg:n ylitys muka olisi vaarallista!
Suomalainen nainen saa ruoastaan D-vitamiinia keskimäärin vain 5 ja mies 7 µg päivässä. Suosituksen nosto oli oikeansuuntainen, mutta täysin riittämätön toimenpide. Suositus olisi pitänyt nostaa 75–100 mikrogrammaan tai vielä mieluummin olisi pitänyt antaa biologinen suositus: Seerumin D-vitamiinin (S-D-25) pitoisuus tulee nostaa tasolle 150-160 nmol/l, joka antaa hyvää suojaa sairauksia ja rappeutumista vastaan. Toksinen (myrkyllisyyden) raja on hyvin kaukana, 500 nmol/l, toteaa Yhdysvaltain terveysvirasto tuoreessa D-vitamiinidokumentissaan. Monet muut tahot, esimerkiksi Turun yliopistollinen keskussairaala, TYKS, ilmoittaa toksisuuden rajaksi yli 375 nmol/l.
D-vitamiinilisää voi annostella monella eri tavalla. Sen voi ottaa päivittäin, tai tupla-annoksen joka toinen päivä, tai 7-kertaisen annoksen kerran viikossa tai 3 kuukauden annoksen neljästi vuodessa. Yhdysvalloissa syöpälääkärit määräävät potilailleen 1 250 mikrogrammaa kerran viikossa. Jotkut lääkärit antavat potilailleen kerralla koko vuosiannoksen pistoksen muodossa. Yhdysvaltain Endocrinen Societyn mukaan 10 000 IU:n eli 250 mikrogramman (µg)päiväannos on vielä turvallinen. EU on varovaisempi ja ilmoittaa, että 100 µg/vrkon turvallista 11 vuotta täyttäneille.
D-vitamiini on erinomainen esimerkki siitä, kuinka väärässä vitamiinien ja muiden ravintolisien vastustajat ovat olleet (ja osa on vieläkin). Käsitykset D-vitamiinin terveysvaikutuksista ovat muuttuneet radikaalisti esimerkiksi MS-taudissa viime vuosina, kuten kaksi alla olevaa neurologien laatimaa katsausta osoittaa. Valitettavasti viranomaissuosituksissa ei ole otettu ollenkaan huomioon autoimmuuni- ja muita pitkäaikaissairauksia potevien ihmisten tarvetta. Se voi olla kymmenkertainen nykyiseen viranomaissuositukseen nähden. THL ja valtion ravitsemusneuvottelukunta osoittavat piittaamattomuutta suomalaisten lasten ja aikuisten terveydestä pitämällä D-vitamiinin saantisuosituksen liian pienenä ja vastustamalla ravintolisien käyttöä. Se sataa suoraan lääketeollisuuden laariin ja lisää turhia sairauksia, kansalaisten kärsimyksiä sekä terveydenhuollon kustannuksia.
D-vitamiinin puute ja ikäihmisten huono tasapaino
Yli 55-vuotiaiden fyysinen kunto ja D-vitamiinin puute
D-vitamiini ehkäisee ennenaikaista kuolemaa (Zhen ym. 2013)
Polven nivelrikko ja D-vitamiini
Yli 55-vuotiaiden fyysinen kunto ja D-vitamiinin puute
D-vitamiini ehkäisee ennenaikaista kuolemaa (Zhen ym. 2013)
Polven nivelrikko ja D-vitamiini
VITAMIN D LEVELS LINKED TO ASTHMA EXACERBATIONS
LOW VITAMIN D LEVELS INCREASE RISK OF DEATH IN THOSE WITH SEVERE INFECTION
LOW VITAMIN D LEVELS INCREASE RISK OF DEATH IN THOSE WITH SEVERE INFECTION
Sepsis
Sepsis (aikuiset)
Verenmyrkytys
________
Eviralta puhtaat paperit D-vitamiineille
Evira ryhtyi selvittämään D-vitamiinivalmisteita, kun Itä-Suomen yliopisto oli antanut julkisuuteen paljon kohua herättäneen tutkimuksensa. Eviran selvityksen mukaan lähes kaikki tutkitut tuotteet ovat lupausten mukaisia. Marraskuun 16. päivä Itä-Suomen yliopisto myönsi mitanneensa D-vitamiinipitoisuudet puutteellisesti ja pahoitteli aiheuttamaansa kohua.
Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran mukaan D-vitamiinia valmistavien yritysten omavalvonta on pääosin kunnossa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että tutkittujen valmisteiden D-vitamiinipitoisuudet ovat yhtä poikkeusta lukuun ottamatta säännösten mukaisia.
Evira pyysi kuntien valvontaviranomaisia tarkastamaan ravintolisäyritysten D-vitamiinivalmisteiden omavalvontatiedot ja analyysitodistukset. Tarkastelun alla olivat vain ne yritykset, joiden D-vitamiinipitoisuudet jäivät huomattavasti luvattua alhaisemmiksi Itä-Suomen yliopiston kiistellyssä D-vitamiinitutkimuksessa.
Eviran julkaiseman selvityksen mukaan vain yksi yritys ei ole tutkituttanut tuotteidensa D-vitamiinipitoisuutta hyväksytyssä elintarvikelaboratoriossa.
- Tämän yhden yrityksen kohdalla voi tehdä johtopäätöksen, että heidän omavalvontansa ei ole sillä mallilla kuin pitäisi. Asiassa tehdään lisäselvityksiä, sanoo Anna Mizrahi Eviran tuoteturvallisuusyksiköstä.
Selvityksen mukaan tuotteiden D-vitamiinipitoisuudet olivat kunnossa. Vain yhdessä näytteessä oli D-vitamiinia 31 prosenttia alle ilmoitetun määrän, kun tuotteille sallitaan enimmillään 20 prosentin poikkeama ilmoitetusta arvosta.
- Tutkitun tuotteen kohdalla valmistaja on muuttunut. Vanhan valmistajan erässä ei ollut riittävä D-vitamiinipitoisuus, kun taas uudessa pitoisuudet ovat kunnossa, Mizrahi selvittää.
D-vitamiinipitoisuudet on mitattu pääosin tanskalaisessa akkreditoidussa laboratoriossa. Menetelmä ei ole sama, mitä Itä-Suomen yliopiston tutkijaryhmä käytti. Useimpien yritysten tutkituttamat erät olivat samoja kuin Itä-Suomen yliopiston tutkimuksessa.
Itä-Suomen yliopistosta ei vielä tiistaina haluttu kommentoida Eviran saamia tuloksia. Yliopisto kertoo tietoja omista mittaustuloksistaan perjantaina.
Lisätty 16.11. klo 14.35: Itä-Suomen yliopisto myönsi, että D-vitamiinitutkimuksessa käytetty mittausmenetelmä oli puutteellinen.
-
http://yle.fi/uutiset/eviralta_puhtaat_paperit_d-vitamiineille/6374489
-
http://yle.fi/uutiset/eviralta_puhtaat_paperit_d-vitamiineille/6374489
