graviolateam finland: Totuus syövästä ja tulehduksesta. Matala-asteinen tulehdus.

Mistä tulehdus johtuu ja miksi lääkkeet eivät ole ratkaisu.

Välttämättömiä rasvahappoja on kahta tyyppiä.

Öljyistä tulee entistä myrkyllisempiä kun ne kuumennetaan korkeaan lämpötilaan.

Uppopaistetuissa ruoissa piilee korkein syöpäriski.

Tulehdus ja syöpä: valitse anti-inflammatorisia ruokia.

Näitä kahta ravintoainetta on hankala saada nykyruoista.

Paras tapa käyttää pellavansiemeniä ja pellavansiemenöljyä.

Totuus syövästä ja tulehduksesta, osa 1

tri Dan Nuzum 11.11.2018

On olemassa liuta erilaisia sairauksia, joista jokaisella on oma tieteellisen kuuloinen diagnoosinsa ja sen hoitamiseen tarkoitettu lääke. Lääkärinä tiedän, että yleisimmistä sairauksista käytännössä jokaisen taustalla piilee yksi ensisijainen syy: krooninen systeeminen tulehdustila.

Se on piilevä laukaiseva tekijä erilaisten ja näennäisesti toisiinsa liittymättömien sairauksien, kuten Alzheimerin taudin, astman, sepelvaltimotaudin, kroonisen kivun, ruoansulatusvaivojen, diabeteksen – ja kyllä myös syövän – taustalla.
Mutta juuri sitä koululääketiede ei huomioi perimmäisenä syynä.
Josta miljoonat ihmiset joutuvat maksamaan heidän pitkäaikaisterveytensä kärsiessä.

Kaksiosaisen artikkelisarjan ensimmäisessä osassa käsittelen tulehdusta ja sen roolia syövän kehityksessä, sekä kerron mitä tulehdus on. Opit tuntemaan yleisimmät sitä edistävät ruoka-aineet sekä millä ruoka-aineilla sitä voi minimoida.

Kerron myös muita hyödyllisiä vinkkejä kuinka voit tehdä parempia ruokavalintoja, jotta syövän ja kaikkien muiden tulehduksellisten sairauksien riski pienenisi.

Mitä tulehdus on ja miksi lääkkeet ei ole ratkaisu

Todennäköisesti tiedät että lääketeollisuus tarjoaa kaikenlaisia laboratoriossa valmistettuja pillereitä ja ”rohtoja” satoihin sairauksiin, joista monet johtuvat kroonisesta tulehduksesta.
Mutta todellisuudessa yksikään näistä keinotekoisista kemikaaleista ei tee mitään rajoittaakseen niitä tekijöitä jotka aiheuttavat tulehdusta.

Sen sijaan nämä tuottoisat myrkyt naamioivat tulehduksellisten sairauksien oireet, jolloin kehon rappeutuminen etenee eikä sitä havaita. Tämä kaikki tehdään ”tieteeseen perustuvan lääketieteen” nimissä, vaikka monet lääkkeet itse asiassa heikentävät terveyttä ajanmittaan.

Selkokielellä ilmaistuna: paikallinen tulehdustila, joka on usein akuutti tulehdus, on luontainen paranemisprosessi, joka käynnistyy kun keho reagoi vaurioihin ja taudinaiheuttajiin. Tämänkaltaista tulehdusta esiintyy kuumeena reaktiona esimerkiksi bakteeriperäiseen tulehdukseen, eikä se ole sellaista tulehdusta josta kerron tässä artikkelissa.

Systeeminen tulehdustila taas johtuu yleensä huonosta ruokavaliosta, liikunnan puutteesta, autoimmuniteetista ja monista muista tekijöistä. Tämä on pysyvä, hiljainen tulehdus, joka monissa tapauksissa voi johtaa heikkoon terveydentilaan kroonisen sairauden muodossa tai jopa ennenaikaiseen kuolemaan!

Keinotekoisista lääkkeistä ei ole apua tästä seuraaviin terveysongelmiin. Ne vain naamioivat tai peittävät kroonisen tulehduksen vaikutukset vaikuttamatta tulehduksen perimmäisiin syihin.

Seurauksena verisuonet, suolisto, sisäelimet ja muut tärkeät järjestelmät rappeutuvat etenevästi. Tämä puolestaan voi johtaa vakavampiin terveysongelmiin kuten sepelvaltimotautiin, tulehdukselliseen suolistosairauteen, syöpään ja muihin.

On järkevämpää sivuuttaa kaikki lääkkeet ja pureutua tulehduksen perimmäisiin syihin muuttamalla elintapoja ja ruokavaliota.

Mistä tulehdus johtuu

Kuten aiemmin mainitsin, krooninen tulehdus versoo asioista kuten huonosta ruokavaliosta, myrkkyaltistuksesta, liikunnan puutteesta ja muista tekijöistä. Näistä jokainen aiheuttaa vammoja kehossa, joita immuunijärjestelmä pyrkii korjaamaan tuottamalla vapaita radikaaleja. Nämä vapaat radikaalit läpäisevät kehon kudokset ja veren korjatakseen vauriot.

Kun keho on jatkuvassa ylirasitustilassa, ongelmien korjaamiseksi tarkoitettu tulehdustila voi jäädä päälle pysyvästi. Liiallinen vapaiden radikaalien määrä johtaa verisuonien, hermojen ja muun kudoksen oksidatiivisiin vaurioihin, josta vakavat terveysongelmat kumpuavat.

Kun mietitään ruokavalion osuutta tässä rappeutumisprosessissa, mieti hetki millaista ruokaa normaalisti syöt.

Syötkö usein ulkona? Millaisissa paikoissa käyt syömässä? Millaisia eläinkunnan tuotteita, kuten lihaa, siipikarjaa, kalaa tai kananmunia niissä käytetään? Kuinka ruoka valmistetaan ja millaista öljyä ruoanlaitossa käytetään? Ja kuinka suuri osa ruokavaliosta koostuu valmiiksi paketoiduista ja pitkälle jalostetuista ruoista?

Näillä tekijöillä on huomattava merkitys sen kannalta edistääkö ruoka tulehdusvastetta kehossasi.
Kun ruoka-aineet ovat raffinoituja (kaikki ravinteet on poistettu), kemiallisesti muunneltuja, prosessoituja ja/tai kuumennettu korkeaan lämpötilaan, ne tapaavat olla tulehduksellisia.

Pahimmat tekijät ovat läsnä lähestulkoon jokaisen ruokavaliossa. Asuitpa Amerikassa, Intiassa tai Australiassa, todennäköisesti kulutat kasviöljyjä jotka aiheuttavat tulehdusta – nimittäin soija-, rypsi-, pellavansiemen-, auringonkukka- ja safroliöljyä.
Muita yleisiä aiheuttajia, jotka ovat myös yleisiä ja edistävät tulehdusta, ovat tehotuotetut eläinperäiset elintarvikkeet. Kerron näistä kummastakin enemmän myöhemmin.

Välttämättömät rasvahapot

Kasviöljyjen välttämättömien rasvahappojen välinen suhde on yleensä epätasapainoinen. Välttämättömät rasvahapot toimivat solukalvojen rakenteellisina osina. Koska ihmisen elimistö ei kykene tuottamaan itse monia niistä, niitä on saatava ruoasta.

Välttämättömät rasvahapot voi mieltää ”rasvaksi”, joka pitää solukalvot joustavina, elastisina ja läpäisevinä (jotta niihin kulkeutuu ravinteita) ja toimintakykyisinä. Välttämättömät rasvahapot myös edistävät solujen kasvua ja korjautumista, sillä ilman niitä solut nääntyisivät eikä keho kykenisi tuottamaan elintärkeitä osia, kuten punasoluja tai immuunisoluja.

Välttämättömiä rasvahappoja tulee kuitenkin nauttia oikeassa suhteessa jotta hyödyt saataisiin, eikä kasviöljyt tai monet muut yleiset elintarvikkeet mahdu listalle.
Monet näistä ruoista sisältää enemmän yhtä rasvahappotyyppiä (sitä tyyppiä joka on hyvin epävakaata ja johtaa oksidatiivisiin vaurioihin), ja niistä puuttuu toista (sitä joka suojaa kehoa oksidatiivisilta vaurioilta).

Välttämättömiä rasvahappoja on kahta tyyppiä

Tarkastellaan kahta erilaista rasvahappotyyppiä jotta saat selkeämmän kuvan asiasta:

Omega-3-rasvahapot – alfalinoleenihappo (ALA) on yleisin ruokien sisältämä omega-3-rasvahappo, jonka keho muuttaa monityydyttymättömäksi eikosapentaeenihapoksi (EPA) ja dokosaheksaeenihapoksi (DHA). Molemmat tyypit ovat välttämättömiä suoliston terveyden ylläpidon sekä ruoansulatusentsyymien ja sapen optimaalisen tuotannon kannalta.

Ihmisen keho kykenee muuttamaan ALA:aa EPA:ksi ja DHA:ksi, mutta konversioaste on tyypillisesti hyvin matala (vaikka ihmisen keho on hyvä sopeutumaan). Tästä huolimatta kannattaa syödä runsaasti EPA:aa ja DHA:ta sisältäviä ruokia tai ravintolisiä jos haluaa pitää tulehdustasot kurissa.

Omega-3-rasvat ovat niitä joita kasviöljyistä ja muista pitkälle jalostetuista elintarvikkeista usein puuttuu.

Omega-6-rasvahapot – omega-6-rasvahapot kuten linolihappo (LA) ja sen johdannainen gammalinoleenihappo (GLA) ovat yleisiä nykyisen ruokaketjun kaikissa portaissa. Erityisen paljon niitä on kasviöljyissä, joita käytetään kaikenlaisissa prosessoiduissa ja uppopaistetuissa ruoissa ja einesruoissa.

Salaattikastikkeet, majoneesi, kastikkeet ja lähes kaikki prosessoidut ruoat sisältävät näitä tulehdusta edistäviä kasviöljyjä. Lisäksi käytännössä kaikki ravintoloissa öljyllä kypsennetty sisältää runsaasti omega-6-kasviöljyjä (pääasiassa soijaöljyä ja rypsiöljyä). Jopa yleisimmissä terveystavarakaupoissa myydään satoja prosessoituja ruokia, jotka sisältävät näitä kasviöljyjä.

Monet ns. ”terveys”ravintolat käyttävät näitä öljyjä joko ruoanlaitossa tai ruoan ainesosana. Se on myös heidän salaattikastikkeidensa pääainesosa!

Öljyistä tulee entistä myrkyllisempiä kun ne kuumennetaan korkeaan lämpötilaan, kuten ravintoloissa usein tehdään. Lisäksi korkeaa lämpötilaa käytetään usein säilöttyjen, pullotettujen ja pakattujen ruokien käsittelyssä. On syytä tietää että jos ruoka on valmistettu uppopaistamalla, wokkaamalla tai paistettu pannulla pienessä määrässä öljyä, ja se tarjoillaan ravintolassa tai myydään päivittäistavarakaupassa, on todennäköistä että se sisältää runsaasti myrkyllistä omega-6-kasviöljyä.

Uppopaistetuissa ruoissa piilee korkein syöpäriski, koska valmistuksessa käytetään korkeita lämpötiloja ja ruoka imee itseensä näitä myrkyllisiä öljyjä. Niihin lukeutuvat ranskalaiset, donitsit, friteerattu kana, friteerattu kala ja merenelävät jne. Jopa monet kasvipurilaiset valmistetaan uppopaistamalla.

Lisäksi omega-6-pitoisia öljyjä usein varastoidaan pitkiä aikoja, mikä saa ne härskiintymään. Uppopaistamisen ja härskiintymisen yhdistelmä tekee jo valmiiksi myrkyllisistä öljyistä entistä haitallisempia, sillä niihin muodostuu vapaita radikaaleja, jotka hapettavat verta ja kolesterolia, mikä johtaa sairauksiin kuten sepelvaltimotautiin.

Vaikka sekä omega-3- että omega-6-rasvat ovat terveydelle välttämättömiä, tyypillinen länsimainen ruokavalio sisältää suhteettoman paljon omega-6:ia omega-3:iin verrattuna. Tiede on osoittanut tämän olevan tulehduksen ensisijainen ajuri, sillä omega-6:et kilpailevat omega-3:ien kanssa ALA:n muuntamisessa EPA:ksi ja DHA:ksi, jotka ovat välttämättömiä jotta keho voisi torjua tulehduksen ja sairaudet.

Alla The Center for Genetics –keskuksen tutkijoiden havaintoja liittyen omega-3:n ja omega-6:n roolin arviointiin terveen ihmisen ruokavaliossa:

”Liiallinen määrä omega-6-monityydyttymättömiä rasvahapoja (PUFA) ja hyvin korkea omega-6/omega-3-suhde … edistää monien sairauksien, mukaanlukien sydän- ja verisuonisairauksien, syövän ja tulehduksellisten ja autoimmuunisairauksien patogeneesia, kun taas kohonneet omega-3 PUFA -tasot (matala omega-6/omega-3-suhde) vaikuttaa alentavasti.”

Toinen asia joka on syytä muistaa on se, että monet kasviöljyt on geenimuunneltuja (GMO), prosessi, jossa on omat tulehdukseen liittyvät terveysriskinsä. Eläintutkimuksissa GMO:n kulutus on yhdistetty suoliston tulehdukseen, munuais- ja maksavaurioihin ja rintakasvaimiin.

Yleisesti hyväksytyn käsityksen mukaan omega-6- ja omega-3-rasvojen välinen optimaalinen suhde on 1:1. Muista, että tyypillisessä länsimaisessa ruokavaliossa suhde on noin 15:1, mikä selittää sen miksi systeemiset tulehdukselliset sairaudet ovat niin kroonisia ja yleisiä nyky-yhteiskunnassa.

Anti-inflammatoriset rasvat ja öljyt

On osoitettu, että suhteen tasapainottaminen mahdollisimman lähelle 1:1 suhdetta auttaa alentamaan sairastumisen riskiä sekä kääntämään taudin etenemisen käytännössä kaikissa sairausluokissa aina sepelvaltimotaudista rintasyöpään. Voit saavuttaa mainitun suhteen korvaamalla runsaasti omega-6-rasvoja sisältävät ruoka-aineet seuraavilla omega-3-pitoisilla ruoka-aineilla, öljyillä ja rasvoilla.

Ruoholla ruokitun lehmän voi – tyydyttyneet rasvat, kuten voi, suojaavat sydäntä ja ovat hyödyllisiä tulehduksen tukahduttamisessa. Koko ikänsä laidunnetut lehmät tuottavat voita joka sisältää enemmän omega-3:ia ja ”hyvää” kolesteroli ja vähemmän omega-6:ia kuin suljetuilla (tehotuotantotiloilla) kasvatetut lehmät.

Ruoholla ruokitun lehmän voi lisältää myös runsaasti anti-inflammatorisia yhdisteitä kuten:

Butyraattia, lyhytketjuista aminohappoa, joka edistää ruoansulatusjärjestelmän terveyttä ja energiantuotantoa.
Konjugoitu linolihappo (CLA), pitkäketjuinen aminohappo, joka sammuttaa tulehdusta ja ehkäisee syövän kasvua.
Retinoli, A-vitamiinin rasvaliukoinen muoto, joka toimii antioksidanttina ja edistää immuunijärjestelmän, silmien ja hermoston tervettä toimintaa.
K2-vitamiini, kalsiumin imeytymisen kannalta elintärkeä ravinne. Kalsiumin heikko imeytyminen on merkittävä syövälle altistava riskitekijä. (Ei tule sekoittaa K1:een, jota on vihreissä kasviksissa.)
D-vitamiini, syövän ja muiden kroonisten sairauksien ehkäisyn kannalta kriittinen ravinne.

Ghee – suurin osa niistä, joilla on ongelmia maitotuotteiden kanssa, voivat käyttää ruoholla ruokitun lehmän voita ongelmattomana tyydyttyneiden rasvojen lähteenä, sillä se ei sisällä juuri lainkaan laktoosia ja hyvin vähän kaseiinia (proteiinia jota on maitotuotteissa). Mutta jos olet erityisen herkkä ja tarvitset turvallisen vaihtoehdon, niin ruoholla ruokitun lehmän ghee eli kirkastettu voi on paras vaihtoehto.

Käytännössä ghee on hyvin puhdasta voita, joka soveltuu loistavasti ruoanlaittoon korkeassa lämpötilassa (se ei pala kuten voi), eikä se pilaannu. Se myös sisältää runsaasti anti-inflammatorisia A- ja E-vitamiineja sekä K2:ta ja CLA:ta.

Pure Indian Foods myy mainiota gheetä, joka on valmistettu ruoholla ruokittujen lehmien luomumaidosta. Yritys testaa jokaisen ghee-erän taatakseen että se sisältää korkeintaan 0,25 % laktoosia ja 2,5 miljoonasosaa (ppm) kaseiinia ja heraa.

Kookosöljy – jos eläinkunnan tuotteet eivät kuulu ruokavalioosi, kookosöljy on toinen terveellinen tyydyttynyt rasva, joka on luonteeltaan anti-inflammatorinen. Kookosöljy sisältää luonnostaan runsaasti keskipitkiä triglyseridejä (MCT:t), jotka imeytyvät suoraan maksaan nopeaa ja tehokasta energiantuotantoa varten.

Kuten muutkin tyydyttyneet rasvat, huoneenlämpötilassa kiinteä kookosöljy soveltuu loistavasti ruoanlaittoon korkeassa lämpötilassa, koska se ei pala. (Öljy muuttuu palaessaan myrkylliseksi, eikä sitä tulisi enää käyttää.)

Ekstraneitsytkookosöljy on puhdistamatonta ja maistuu kookospähkinälle, joten se toimii hyvin sekä levitteenä että resepteissä, joissa halutaan kookoksen makua. Se sopii erityisen hyvin keittoihin ja smoothieihin.
Öljypuristettu kookosöljy on usein puhdistettua eikä se maistu kookospähkinälle, minkä vuoksi se soveltuu kaikenlaisiin ruokiin.

Luultavasti parasta puhdasta kookosöljyä kummassakin muodossa saa Tropical Traditionsilta. Tämän perheyrityksen kaikki tuotteet ovat laatua. He ovat jopa aloittaneet Glyfosaattitestattu-sertifiointiohjelman taatakseen asiakkailleen ettei yksikään heidän tuotteistaan sisällä myrkyllisiä torjunta-aineita.

Muita hyviä kookosöljyn lähteitä ovat Wilderness Family Naturals, Dr. Bronner’s ja Nutiva. Kahta viimeiseksi mainittua brändiä voi ostaa monista luomu- ja luontaistuotekaupoista kaikkialla Yhdysvalloissa.

Palmuöljy – Vähän kuin kookosöljy, kestävästi tuotettu palmuöljy on loistava vaihtoehto tavanomaisille kasviöljyille. Se on paitsi kiinteää huoneenlämpötilassa (minkä vuoksi se soveltuu loistavasti transrasvattomaan ruoanlaittoon) mutta myös erityisen terveellistä ja varsin herkullista.

Journal of Inflammation –lehdessä julkaistussa tutkimuksessa havaittiin, että punainen palmuöljy sisältää erityisen runsaasti välttämättömiä rasvahappoja ja rasvaliukoisia antioksidantteja. Myösvalkoinen on hyödyllistä, se sisältää runsaasti sydäntä suojaavia MCT:itä kuten kookosöljykin.

Nutiva myy mainiota ”superruoka”levitettä, joka on sekoitus sekä palmu- että kookosöljyä (eikä sisällä transrasvoja!). He myyvät myös punaista palmuöljyä, joka sisältää runsaasti sekä beetakaroteenia (A-vitamiinipigmentti, joka antaa bataateille ja porkkanoille oranssin värin) ettälykopeenia, joista molemmat ovat anti-inflammatorisia ja syöpää ehkäiseviä ravintoaineita.

Tulehdus ja syöpä: valitse anti-inflammatorisia ruokia

On olemassa kokonainen anti-inflammatoristen ruokien kategoria, jotka sisältävät luontaisesti sairauksia torjuvia ravinteita kuten omega-3:ia. Ensin kerron eläinkunnan tuotteista ja sitten kasvilähteistä.

Eläinperäiset omega-3-rasvojen lähteet

Mitä tulee omega-3-rasvoihin, lähes mikään ei peittoa öljyistä, rasvaista kalaa kuten villilohta. Villilohi sisältää erityisen paljon sekä EPA:aa että DHA:ta, jotka aiemmin mainiten ovat kriittiset tärkeitä tulehduksesta eroon pääsemiseksi.

Näitä kahta ravintoainetta on hankala saada nykyruoista.
Eli niiden löytäminen niistä harvoista ruoista joissa niitä on luonnostaan on yksi parhaimmista tavoista minimoida riski sairastua tulehdukselliseen sairauteen kuten syöpään.

Runsaimmin EPA:aa ja DHA:ta on sardiineissa, kalaöljyssä, (pastuurikasvatetun siipikarjan) kananmunissa ja (pastuurikasvatettujen eläinten) maitotuotteissa. Korkealaatuiset kala- ja mereneläväöljyt, kuten ne mitä Green Pasture myy, toimivat loistavina EPA:n ja DHA:n ravintolisälähteinä kun ruokaperäisiä lähteitä on vähän.

Alla eriteltynä parhaat DHA:ta ja EPA:aa sisältävät kalat. Suosittelen syömään vähintään 2-3 annosta viikossa seuraavia omega-3-pitoisia, eläinperäisiä ruokia.

alaskalainen villilohi
silakka
makrilli
sardelli
sardiini
taimen
simpukat
meriahven

Suosittelen valitsemaan vain villejä kantoja näistä kaloista kasvatettujen sijaan, sillä kasvatetut kalat ovat usein saastuneet eivätkä ne sisällä monia syöpää ehkäiseviä ravinteita, joita on vapaana kasvaneissa lajitovereissaan.

On tärkeää muistaa, että vaikka pastuurikasvatetun siipikarjan munat ja ruoholla ruokittujen eläinten liha (erityisesti naudanliha) ovat loistavia ALA:n ja DHA:n lähteitä, kumpikaan näistä ruoista ei sisällä riittävästi EPA:a. Siispä EPA täytyy hankkia kaloista, kalaöljyistä ja muista merenelävistä.

Liha ja kananmunat ovat hyviä omega-3:en lähteitä, ja on kriittisen tärkeää, että saat niitä ruoholla ruokituista ja pastuurikasvatetuista eläimistä, joita on mieluiten ruokittu torjunta-aineettomalla ja ei-geenimuunneltuja ainesosia sisältävällä rehulla.

Tehotuotantotiloilla kasvatettuja eläimiä ruokitaan pääasiassa soijalla ja maissilla, joka on myös geenimuunneltua.
Ne eivät ole eläinten luontaista ravintoa, ja ne ovat sairaita suurimman osan elämästään. Tämä myös nostaa huomattavasti omega-6:n ja omega-3:n välistä suhdetta siten, että näistä ruoka-aineista (liha, kana, kananmunat jne.) tulee proinflammatorisia.

Lisäksi nämä eläimet yleensä pumpataan täyteen keinotekoisia hormoneja, ja koska ne ovat sairaita, niille annetaan antibiootteja. Kehoosi siirtyy näitä myrkkyjä joka kerta kun menet ravintolaan, jossa tarjoillaan tehotuotettujen eläinten lihaa, samalla lisäät tulehdusta edistävien omega-6-rasvojen kulutusta. Surullista kyllä, tämä pätee suurimpaan osaan ravintoloista.

Kasviperäiset omega-3-rasvojen lähteet

Valitettavasti EPA:a ja DHA:ta ei esiinny luonnostaan kasvipohjaisissa ruoissa. On kuitenkin olematta laadukkaita ALA:n lähteitä, joista osa (niinkin pieni kuin viisi prosenttia) pilkkoutuu kehossa EPA:ksi ja DHA:ksi.

ALA:a on monissa pähkinöissä, siemenissä, kasviksissa, palkokasveissa ja jopa viljoissa. Sitä on myös pieniä määriä vihanneksissa, kuten keräkaalissa, pinaatissa, ruusukaali, parsakaali, pinaattikiinankaali, valkokaali ja kukkakaali. (Itse asiassa lähestulkoon kaikki vihreät sisältävät hieman omega-3-rasvoja.)

Nämä eivät todellakaan ole tulehdusta torjuvien omega-3:en parhaita lähteitä. Mutta jos kala ja kalaöljyt ei ole vaihtoehto, tai jos haluat lisätä ruokavalioosi muita tulehdusta torjuvia ruokia, seuraavat ovat parhaimmistoa ALA:n lähteistä:

chian siemenet
saksanpähkinä
pellavansiemenet – sisältävät selkeästi eniten 22,8 grammaa ALA:aa 100 gramman annosta kohden

Paras tapa käyttää pellavansiemeniä ja pellavansiemenöljyä

Pellavansiemen on kiistatta paras kasviperäinen omega-3-rasvojen lähde. Pellavansiemenet täytyy jauhaa tai nauttia öljynä jotta niistä hyötyy. Pellavansiemenillä on kuitenkin suhteellisen lyhyt säilymisaika, sillä monityydyttymättömät rasvat hajoavat varsin nopeasti. Sellaisenaan jauhetut pellavansiemenet tai öljy hapettuu helposti, käynnistäen sarjan vapaiden radikaalien reaktioita, jotka edistävät tulehdusta.

Esijauhetut pellavansiemenet ja pellavansiemenöljy härskiintyvät nopeammin kuin kokonaiset pellavansiemenet, sillä niiden tyydyttymättömät rasvat altistuvat enemmän hapettumiselle. Näin ollen pellavansiemenet kannattaa jauhaa juuri ennen käyttöä.

Kuinka jauhaa pellavansiemenet

Kaksi helpointa tapaa jauhaa on käyttää kahvimyllyä tai tehosekoitinta. Varmista että tehosekoitin on täysin kuiva. Käytän itse Vitamix-tehosekoitinta, mikä helpottaa puhdistamista sillä jauhan pellavansiemeniä vain sen verran kuin tarvitset smoothieen. Jos haluat säilyttää jauhettuja pellavansiemeniä, käytä umpinaista, tummaa astiaa ja säilytä jääkaapissa tai pakastimessa korkeintaan päivän ajan.

Vinkkejä pellavansiemenöljyn varastointiin

Jos käytät pellavansiemenöljyä, on järkevää puristaa pulloon geelikapselin sisältö, jossa on E-vitamiinia sekoitettuna tokoferoliin tai astaksantiiniin, joka toimii luontaisena säilöntäaineena ja antioksidanttina. (Käytä 1-2 geelikapselia kahta ja puolta desilitraa öljyä kohden). Hapettumista voi välttää ostamalla pellavansiemenöljy pienemmissä pulloissa suurempien sijaan.

Ennen ostamista tarkasta pullosta öljyn valmistuspäivämäärä ja parasta ennen -päiväys ja valitse sellainen jonka valmistuspäivämäärästä on kulunut mahdollisimman vähän aikaa. Osta aina brändejä jotka on kylmäpuristettu ja jotka käyttävät läpinäkymättömiä pulloja. Öljy kannattaa käyttää 30 päivän sisällä avaamisesta.

Entäs vegaaneille soveltuvat lähteet?

Sivuhuomautuksena mainittakoon, että osa ravintolisien tuottajista myy 100 prosenttista leväpohjaista vegaaniöljyä, jonka he väittävät vetävän vertoja eläinkunnan lähteille EPA- ja DHA-sisällön suhteen. On hyvä tietää, että monet näistä tuotteista on valmistettu geenimuunnellusta levästä käyttäen keinotekoista muokkausta, säteilytystä, kemikaaleja ja muita lisäaineita. Näitä tuotteita tulisi välttää.

http://www.magneettimedia.com/totuus-syovasta-ja-tulehduksesta-osa-1/

Lähde: Truth About Cancer

_____

sunnuntai 10. heinäkuuta 2016

Salakavala tulehdus riivaa satojatuhansia suomalaisia

HYVINVOINTI 3.7.2014 2:00 Päivitetty: 4.7.2014

Heini Maksimainen

Sadattuhannet suomalaiset saattavat kärsiä matala-asteisesta tulehduksesta. Se on yhteydessä muun muassa masennuksen, diabeteksen ja syövän puhkeamiseen.

Se aiheuttaa syöpiä ja verisuonitauteja. Sitä saattavat potea jopa sadattuhannet suomalaiset. Sillä on pelottava nimikin: matala-asteinen tulehdus.

On vain yksi ongelma. Se ei tunnu miltään, eikä sitä tutkita lääkärissä.

Mistä tietää kärsivänsä tulehduksesta? Pitääkö siitä huolestua? Miten sitä voi torjua?

MATALA-ASTEINEN tulehdus ei ole sairaus.

Se on tila, jossa elimistö reagoi ärsytykseen erittämällä tulehdusvälittäjäaineita.

Kun tulehdus jatkuu vuosikausia, kehon toiminta häiriintyy: esimerkiksi verisuonten seinämät tukkeutuvat helpommin, ja soluissa tapahtuu mutaatioita(?).
Lopulta ihminen saattaa saada esimerkiksi sydäninfarktin tai syövän.

"Matala-asteinen tulehdus on selitysmalli, joka valottaa sitä, miksi epäterveellisinä pidetyt elintavat ovat haitallisia", sanoo matala-asteisesta tulehduksesta väitellyt lääkäri Tiina Ahonen.

Tulehduksen haitallisuudesta on alettu puhua julkisuudessa vasta viimeisten kymmenen vuoden aikana, eikä tulehduksen roolia sairauksien synnyssä vieläkään tunneta tarkkaan. Tulehdus ei ole ainoa kansantautien aiheuttaja, mutta vähintään merkittävä osasyyllinen.

OMAA tulehtuneisuuttaan on helppo arvioida. Riittää, että katselee vatsanseutuaan peilistä.

Pahin tulehdusta aiheuttava tekijä on rasvakudos. Mitä enemmän rasvaa on etenkin vatsassa, sitä todennäköisemmin tulehdus tekee tuhojaan.

Myös normaalipainoinen saattaa kärsiä tulehduksesta, jos arki täyttyy vuosikausien ajan pullalla kuitatuista lounaista, stressiin juoduista drinkeistä ja yömyöhään venyvistä työprojekteista.

Ylipainon lisäksi tulehdusta aiheuttaa oikeastaan kaikki epäterveellinen, kuten liikunnan vältteleminen, tupakointi, liiallinen alkoholinkäyttö sekä kovan rasvan, valkoisen vehnän ja sokerin syöminen.

Varma yhdistelmä on viettää illat sohvalla olut toisessa ja sipsipussi toisessa kädessä ja pitää löhöilystä tupakkataukoja.

Sairastuttavan tulehduksen kehittyminen vie jopa vuosikymmeniä, ja yleensä se ilmaantuu vasta keski-iässä. Kaksikymppisen ei silti kannata upottaa kättä takaisin sipsipussiin.

Jos parikymppisenä alkaa lihoa puolen kilon vuosivauhtia, ylimääräisiä kiloja on viisikymppisenä viisitoista.

"On helpompi estää riskejäkuin hoitaa niiden aiheuttamia sairauksia", Tiina Ahonen sanoo.

TUTKIMUKSISSA tulehdus todetaan seuraamalla veren tulehdusmerkkiaineiden määrää. Yksi usein seurattava arvo on veren CRP, valkuaisaine, jota maksa tuottaa tulehduksissa.

Matala-asteinen tulehdus todetaan niin sanotulla herkällä CRP-kokeella, jolla voidaan seurata myös matalia CRP-pitoisuuksia.

Mutta vaikka kokeita on kehitelty, lääkärit eivät yleensä tutki potilailtaan mahdollista matala-asteista tulehdusta.

"Tutkimuksissa on käytetty erilaisia laboratoriomäärityksiä, mutta niitä ei käytetä toistaiseksi terveydenhuollossa, sillä yksiselitteistä laboratoriokoetta ei ole", Ahonen kertoo.

Ahonen on sitä mieltä, että ilman tutkimuksiakin pärjätään. Koska tulehdus yhdistyy korkeaan kolesteroliin, kohonneeseen verenpaineeseen ja korkeaan verensokeriin, niiden seuraaminen riittää.

Jos veriarvot ovat rempallaan, kehossa on todennäköisesti myös tulehdusta. Tähän käsitykseen perustuvat arviot siitä, että tulehdus voisi kiusata jopa satojatuhansia suomalaisia.

KOSKA ylivoimaisesti pahin kehon tulehduttaja on rasvakudos, matala-asteisen tulehduksen hoitaminen on teoriassa yksinkertaista. Riittää, että laihduttaa.

Artikkeliin liittyvät

Näin vähennät vaarallista tulehdusta 4.7.2014
Ruokavaliolla voi lievittää tulehduskipuja 4.7.2014

Melkeinpä mikä tahansa laihdutuskeino toimii, jos tulos kestää pidempään kuin seuraavaan rantakauteen. Vaikka esimerkiksi kovan rasvan ja punaisen lihan syöminen lisää tulehdusta, jopa lihaisa ruokavalio voi auttaa, jos sillä laihtuu.

"Esimerkiksi paleoruokavalion on todettu lievittävän tulehdusta, vaikka siinä on paljon lihaa", kertoo ravitsemusterapeutti Reijo Laatikainen.

Toisaalta toivoa on, vaikka ajatuskin laihduttamisesta ahdistaisi. Tulehdusarvot paranevat ilman painonpudotustakin, kun suosii tulehdusta lievittäviä ja välttää sitä pahentavia ruokia. Helpointa on syödä paljon kasviksia ja välttää kovaa rasvaa, valkoisia jauhoja, sokeria ja alkoholia.

Tulehduksen hoitamiseksi on myös kehitelty erityinen anti-inflammatorinen ruokavalio. Se ei ole ihmedieetti, vaan ruokavalio, jonka periaatteet on lainattu Välimereltä. Tulehdusarvoille tekevät hyvää etenkin kasvikset, hedelmät, marjat, pähkinät, oliiviöljy ja kala.

Tutkimusten mukaan ruokavalio alkaa pienentää tulehdusarvoja jo parin viikon jälkeen, ja esimerkiksi CRP-lukema saattaa laskea parissa kuukaudessa jopa 30 prosenttia alkuperäisestä.

"Ja näissä tutkimuksissa ihmiset eivät ole edes laihtuneet", huomauttaa Laatikainen.MYÖS seuraava tulehduksenkesytysvinkki on kuin laihdutusoppaasta: harrasta liikuntaa ainakin kolmesti viikossa ja vaihda autoilu kävelyyn.

Se kannattaa, vaikka ei laihtuisikaan, sillä liikkuessa elimistössä syntyy tulehdusta vastustavia välittäjäaineita.

Himourheilijaksi ei tarvitse ryhtyä, sillä liian rankka urheileminen, kuten maratonien juokseminen, rasittaa elimistöä ja pahentaa tulehdusta.

Matala-asteisessa tulehduksessa onkin yksi hyvä puoli. Kaikki meistä tietävät ainakin periaatteessa, miten sitä voi estää. Syö paljon kasviksia. Vältä voita ja sokeria. Kävele töihin ja harrasta liikuntaa. Älä tupakoi tai juopottele.

Neuvot ovat ikivanhoja. Vain syy noudattaa niitä on uusi.

Asiantuntijoina myös UKK-instituutin tutkimusjohtaja, lääketieteen tohtori Riitta Luoto ja Helsingin yliopiston apulaisprofessori, HUS:in Lihavuuskeskuksen lääkäri Kirsi Pietiläinen.

http://www.hs.fi/hyvinvointi/a1404275102793?jako=f77e77561e62b527032e424833c00d2c&ref=og-url