Asejärjestelmän osien vienti sisällissotaa käyvään maahan tuo Suomen asiallisesti ottaen sodan osapuoleksi.
Kantelin maaliskuun puolivälissä oikeuskanslerille hallituksen päätöksestä antaa Noptel Oy:lle lupa viedä 1000 kappaletta huipputeknologiaa edustavia laseretäisyysmittareita Ukrainaan. Kantelun perusteena oli se, että asekäytössä hyödynnettävän teknologian vienti sodassa olevaan maahan rikkoo kansainvälistä asekauppalakia. Kanteluni tarkempine perusteluineen on luettavissa artikkelissa ”Rikkoiko Suomen hallitus kansainvälistä asekauppasopimusta?”
Oikeuskansleri Jaakko Jonkka antoi kanteluun vastauksensa kesäkuun alussa. Lopputulema oli odotettu ”ei anna aihetta toimenpiteisiin”. Ratkaisun kahdeksan sivua toivat kuitenkin esille muutaman mielenkiintoisen asian, joita seuraavassa kommentoin. Kursivoitu, lainausmerkeissä oleva teksti on lainausta oikeuskanslerin ratkaisusta. Lihavoinnit ovat omia korostuksiani.
Oikeuskanslerin ratkaisun tarkastelua
Laki puolustustarvikkeiden viennistä (282/2012) lausuu 9 §:n 1 momentin mukaan, että ”lupa myönnetään tai julkaistaan vain, jos se on Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisen linjan mukaista eikä se vaaranna Suomen turvallisuutta”.
Tämän mukaisesti luvan julkaiseminenkin on harkinnanvaraista, eli aivan ilmeisesti julkisuudenkin nähdään potentiaalisesti vaarantavan Suomen turvallisuuden.
Näinhän tietysti onkin, sillä asejärjestelmän osien vienti sisällissotaa käyvään maahan tuo Suomen asiallisesti ottaen sodan osapuoleksi.
”Vientilain 15 §:n 1 momentin mukaan luvan hakija voidaan velvoittaa antamaan selvitys puolustustarvikkeiden lopullisesta käyttäjästä.”
Ostajana on yksityinen ukrainalainen yritys Thermal Vision Technologies LL. Ottaen huomioon mm. sen, että yritys markkinoi tähtäintuotteitaan sotilasasekäyttöön ja että se osallistui viime vuonna sotilasteknologian maailmannäyttelyyn Pariisissa, lopullinen käyttäjä on vallitsevassa tilanteessa varsin todennäköisesti Ukrainan armeija. Ratkaisu ei kerro, onko tätä selvitystä lopullisesta käyttäjästä tuotteiden viejältä eli Noptel Oy:ltä vaadittu. Ilmeisestikään ei. Hallituskaan ei liene selvittänyt, kuka tai mikä taho on vietyjen laseretäisyysmittarien lopullinen käyttäjä.
Oikeuskansleri toteaa vastauksessaan, että puolustusministeriö asettaa kolmeksi vuodeksi kerrallaan puolustustarvikkeiden maastavientiasioiden työryhmän, jossa ovat edustettuina puolustusministeriö, ulkoasiainministeriö, pääesikunta, suojelupoliisi, poliisihallitus ja tullihallitus. Työryhmä antaa tarvittaessa puolustusministeriölle lausuntoja lupahakemuksista. Siten voidaan todeta, että asian ympärille on rakennettu ainakin riittävä byrokratia; eri asia on, kuinka se on selvinnyt tehtävästään.
Hallituksen esityksen lupaharkintaa koskevista perusteluista
Edellä esitellyn lain 9 §:n yksityiskohtaisissa perusteluissa oikeuskansleri toteaa lupaharkinnan yleisistä edellytyksistä ja EU:n yhteisen kannan huomioon ottamisesta muun muassa seuraavaa:
”Yhteiseen kantaan sisältyvät Suomea sitovat kansainväliset velvoitteet kuten YK:n turvallisuusneuvoston määräämät talouspakotteet ja asevientikiellot, Euroopan unionin asevientikiellot sekä Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön, muiden turvallisuusjärjestöjen tai kansainvälisten vientivalvontajärjestelyjen päättämät asianomaiset rajoitteet, kun ne ovat monenvälisesti sitovia.
Yhteinen kanta sisältää mm. seuraavat lupaharkinnan perusteet:
1. kansainvälisten sitoumusten noudattaminen,
2. ihmisoikeuksien kunnioittaminen lopullisessa määrämaassa,
3. lopullisen määrämaan sisäinen tilanne jännitteiden ja aseellisten konfliktien olemassaolon osalta,
4. alueellisen rauhan, turvallisuuden ja vakauden säilyminen[…]”
Kaikille asioita seuraaville on selvää, että ainakin kohtien 2 ja 3 osalta vientilupaan olisi pitänyt suhtautua kielteisesti. Ihmisoikeustilanne erityisesti Itä-Ukrainassa on maaliskuun 2014 jälkeen ollut heikko, ja maassa on edelleen käynnissä tuolloin alkanut sisällissota, jota Minsk 2 -sopimus ei ole juurikaan hillinnyt.
Puolustusministeriön selvitys
Oikeuskansleri kuvailee puolustusministeriön kanteluni johdosta 12.5.2015 antamaa selvitystä, jossa todetaan, että valtioneuvoston yleisistunto myönsi puolustusministeriön esittelystä 26.2.2015 Noptel Oy:lle luvan viedä Ukrainaan 1000 kappaletta LFR200-etäisyysmittarimoduleita. Selvityksen mukaan tuotteiden vastaanottaja, Thermal Vision Technologies LL, on ilmoittanut käyttävänsä moduulit ”omassa tuotannossaan”.
Selvityksessä todetaan niin ikään, että ulkoasiainministeriö on puolustustarvikkeiden maastavientiasioiden työryhmän kokouksessa 21.1.2015 ilmoittanut, ettei etäisyysmittarimoduulien viennille Ukrainaan ole ulko- ja turvallisuuspoliittista estettä.
Oikeuskansleri toteaa puolustusministeriön selvityksestä ilmenevän, että keskusrikospoliisille on tehty epäillystä laittomasta aseviennistä tutkintapyyntö. Siihen liittyen ulkoasianministeriö on antanut asiasta lausunnon KRP:lle. Puolustusministeriö viittaa selvityksessään ulkoasiainministeriön ko. lausunnossaan esittämiin näkemyksiin ja katsoo, että asiassa on menetelty lainsäädännön ja Suomea velvoittavien kansainvälisten sitoumusten mukaisesti.
Keskusrikospoliisi päätti 24.4.2015 olla aloittamatta esitutkintaa. Keskusrikospoliisin päätöksestä ilmenee, että se on arvioinut esitutkinnan aloittamisen edellytykset ainoastaan Noptel Oy:n osalta ja ettei sillä ole syytä epäillä rikosta Noptel Oy:n toiminnassa. Oikeuskanslerin mukaan keskusrikospoliisin päätöksessä todetaan, että perustuslain 114–116 §:ssä säädetään ministerivastuuasian vireillepanosta, syytteen nostamisesta ja sen edellytyksistä ja ettei poliisilla ole toimivaltaa arvioida esitutkinnan aloittamisen edellytyksiä valtioneuvoston jäsenen osalta.
Ulkoasiainministeriön lausunto
Oikeuskansleri viittaa myös ulkoasiainministeriön kanteluni johdosta 27.3.2015 antamaan lausuntoon. Lausunnossa viitataan vientilain 9 §:ään ja todetaan, että puolustustarvikkeiden vientiin myönnetään lupa vain jos vienti on Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisen linjan mukaista eikä vaaranna Suomen turvallisuutta. Ulkoasiainministeriön mukaan Suomea sitoo oikeudellisesti EU:n yhteinen kanta, minkä lisäksi Suomi on sitoutunut asekauppasopimuksen velvotteisiin.
Oikeuskansleri selostaa ulkoasiainministeriön lausuntoa seuraavasti:
”Lausunnon mukaan asekauppasopimuksessa on erikseen määritelty ne tuotteet, joiden vientiin sopimusta on vähintään sovellettava. Tällaisia tuotteita ovat taistelupanssarivaunut, panssaroidut taisteluajoneuvot, suuren kaliiperin tykistöjärjestelmät, taistelulentokoneet, rynnäkköhelikopterit, sotalaivat, ohjukset ja ohjuksen laukaisulaitteet ja pienaseet ja kevyet aseet. Lisäksi sopimus koskee edellä mainittujen tuotteiden ampumatarvikkeita sekä osia ja komponentteja. Lausunnossa todetaan, että Noptel Oy:n tuotteet eivät lähtökohtaisesti sisälly edellä mainittuihin tuoteluokkiin, mutta sopimuksen osapuolien on mahdollista soveltaa sopimusta kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti myös mainittuja tuoteluokkia laajemmin. Lausunnon mukaan Suomen voimassa oleva lainsäädäntö perustuu Euroopan unionin yhteiseen puolustustarvikeluetteloon, jonka tuotekatteeseen Noptel Oy:n tuotteet sisältyvät (tuoteluokka 5b).”
Tämä viimeinen toteamus huomioon ottaen on todettava, että silloinen ulkoministeri Erkki Tuomioja puhui muunneltua totuutta väittäessään televisiossa, ettei Suomi harjoita asekauppaa Ukrainan kanssa. Voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti vientiluvan saaneet asejärjestelmän osat luetaan puolustustarvikkeisiin.
”Lausunnossa todetaan, että lupaa ei myönnetä viennille asevientikieltojen kohteena olevaan valtioon, ellei ehdotettuun vientiin sovellu joku YK:n päätöslauselmaan tai EU:n neuvoston päätökseen kirjatuista poikkeuksista. Lausunnossa todetaan, että EU:n ulkoasiainneuvosto totesi päätelmissään helmikuussa 2014 jäsenvaltioiden päättäneen Maidanin tapahtumien johdosta arvioida uudelleen Ukrainaan myöntämiään puolustustarvikkeiden vientilupia. Sittemmin Ukrainan tilanteen muututtua Eurooppa-neuvosto (eli EU:n huippukokous) totesi päätelmissään kesäkuussa 2014, että tätä vientirajoitusta ei enää sovelleta. Lausunnon mukaan Ukrainaan ei siten kohdistu asevientikieltoa, joten voimassaolevan lainsäädännön ja kansainvälisten velvotteiden perusteella puolustustarvikkeiden viennille Ukrainaan ei ole ehdotonta estettä.”
Oikeuskanslerin referoimasta lausunnosta ilmenee myös se aiemmin julkisuudelta piilossa ollut uutinen, että Noptel Oy:lle myönnettiin lupa etäisyysmittarien vientiin jo syyskuussa 2014. Keväällä 2015 myönnetty lupa onkin siis jo jatkolupa aiemmin hyväksytylle viennille.
Ukrainassa on käyty sisällissotaa maalis–huhtikuusta 2014 alkaen, ja sota kiihtyi kesällä 2014. Näin ollen Eurooppa-neuvoston kesäkuussa 2014 tekemä päätös asevientikiellon poistamisesta vaikuttaa käsittämättömältä tai vähintäänkin ennenaikaiselta.
Oikeuskanslerin loppupäätelmät
Jaakko Jonkka toteaa yhteenvedossaan, ettei kantelun kohteena olleessa asiassa ole tullut ilmi seikkoja, joiden perusteella asiassa voitaisiin epäillä hänen valvontavaltaansa kuuluvan henkilön tai viranomaisen menetelleen lain, kansainvälisten velvoitteiden tai virkavelvollisuuksiensa vastaisesti tai ylittäneen harkintavaltansa. Hän jatkaa, että päätösesitys vientiluvan myöntämisestä tarkastettiin etukäteen oikeuskanslerinvirastossa ”normaaliin tapaan niin sanotussa listatarkastuksessa ennen [esityksestä päättänyttä] valtioneuvoston yleisistuntoa” ja ettei siinäkään tarkastuksessa tullut esiin huomautuksen arvoisia oikeudellisia seikkoja.
Päätoimittajan (eli kantelijan) yhteenveto:
1. Noptel Oy:n vientiluvan saaneet laseretäisyysmittarit sisältyvät Suomen lainsäädännön luettelemiin puolustustarvikkeisiin. Tämän vuoksi ne ovat myös kansainvälisen asekauppasopimuksen alaisia.
2. Ulkoministeri Tuomiojan epämääräinen TV-lausunto, jonka mukaan Suomi ei tee asekauppaa Ukrainan kanssa, oli siten joko valheellinen tai vähintään harhaanjohtava.
3. Valtioneuvosto ei vientilupapäätöstä tehdessään velvoittanut lain mahdollistamalla tavalla viejää, Noptel Oy:tä, tekemään selvitystä laseretäisyysmittareiden lopullisesta käyttäjästä.
4. Lupaharkinnan perusteina olisi pitänyt olla myös lain mukaisesti erityisesti a) ihmisoikeuksien kunnioittaminen lopullisessa määrämaassa sekä b) lopullisen määrämaan sisäinen tilanne jännitteiden ja aseellisten konfliktien olemassaolon osalta.
Kaikille asioita seuraaville on selvää, että ainakin näiden kohtien osalta vientilupaan olisi pitänyt suhtautua kielteisesti. Ihmisoikeustilanne erityisesti Itä-Ukrainassa on maaliskuun 2014 jälkeen ollut heikko ja maassa on käynnissä edelleenkin tuolloin käynnistynyt sisällissota, jota Minsk 2 ei ole juurikaan hillinnyt.
5. Eurooppa-neuvoston päätös poistaa asevientikielto Ukrainan osalta jo kesäkuussa 2014 oli ennenaikainen ja on saattanut osaltaan johtaa sisällissodan eskaloitumiseen. Sisällissotahan on jatkunut kaiken aikaa.
6. Koska asejärjestelmän osien todennäköinen loppukäyttäjä on Ukrainan armeija, Suomen hallitus asettui maan sisällissodassa Ukrainan aseellisella vallankaappauksella valtaannousseen hallinnon puolelle eikä noudattanut sekaantumattomuus- ja puolueettomuusperiaatetta. Tämä on jyrkässä ristiriidassa aiemmin harjoitetun Paasikiven-Kekkosen ulkopoliittisen linjan kanssa, joka lähti puuttumattomuudesta suurvaltojen välisiin ristiriitoihin, jotka ovat Ukrainan kriisissäkin taustalla.
7. Perustuslain säännösten vuoksi poliisitutkinta vientilupa-asiassa ei ulottunut valtioneuvoston jäseniin. Suomesta puuttuu tehokas ylimmän poliittisen johdon juridinen valvonta- ja tutkintajärjestelmä. Siitä, missä KRP:n valtuudet loppuvat, pitäisi valtakunnansyyttäjänviraston (tai vastaavan elimen) automaattisesti jatkaa.
8. Kuten oikeuskansleri toteaa, oikeuskanslerinvirasto tutkii etukäteen ns. listatarkastuksessa valtioneuvoston käsiteltäviksi tulevat asiat. Kanteluani ratkaistessaan oikeuskansleri siis tutki asiallisesti ottaen myös omaa toimintaansa asiassa, mitä on pidettävä oikeudellisesti varsin arveluttavana menettelynä.
https://vastavalkea.fi/2015/06/13/oikeuskansleri-asejarjestelmien-osia-saa-vieda-ukrainaan/
__
#Nobel prize for the #WarCriminals.
— Graviola Finland (@GraviolaDOTfi) October 2, 21
'The hand grenade pin is off and variations of the WW3 have taken place'
- Niinistö and the International Arms Trade.
A request has been made to the Finland Central Criminal Police to investigate illegal arms exports: https://t.co/sgBp8FPHcl pic.twitter.com/T73u80iHX2
__
LPR and DPR Repatriate #Ukraine’s #WarVictims
— Graviola Finland (@GraviolaDOTfi) October 2, 2021
- G R A P H I C !
It's worth remembering that the ghastly crimes of the neonazi #Kiev regime were manufactured in Washington. By the #Obama regime. https://t.co/l1sUAWMy95
__
--
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
You are welcome to show your opinion here!