14.03.2013
Suomalaisten taipumukseen sairastua tyypin 1 diabetekseen odotetaan pian lisää selitystä. Suomessa diagnosoidaan lasten diabetestapauksia suhteellisesti eniten maailmassa.
Taustalla ovat geneettinen alttius ja ympäristötekijät, kuten virusinfektiot ja ravinto.
Tyypin 1 diabetes on yleisin Suomessa. Perintötekijöiden lisäksi ainakin lasten sairastuvuuteen maito ja muu ravinto näyttäisivät olevan todennäköisempiä tekijöitä kuin D-vitamiini. Sairauden varhainen tunnistaminen on tärkeää.
”Jos jotain pitää eritellä, niin lehmänmaidon insuliini- ja valkuaisainepitoisuus näyttäisivät olevan mahdollisia syitä. Varsinkin insuliinista alkaa olla jo näyttöä”, sanoo TYKS:n lastenendokrinologian erikoislääkäri Kirsti Näntö-Salonen.
Vuonna 2011 diagnosoitiin 57,6 uutta, alle 15-vuotiasta tyypin 1 diabeetikkoa 100 000:tta lasta kohden. Tämä on kärkitulos 88 maan vertailussa.
Naapurimaa Ruotsi on listalla kakkosena, siellä vastaava luku on 43,1 tapausta.
Naapurimaa Ruotsi on listalla kakkosena, siellä vastaava luku on 43,1 tapausta.
Syitä haetaan myös ravinnon nitraattipitoisuudesta ja suoliston bakteerifloorasta. Todennäköisesti ympäristötekijä, esimerkiksi enterovirus, laukaisee geneettisen alttiuden. Näntö-Salonen uskoo, että maidon ja insuliinin merkitys tulee vahvistumaan.
”Menossa on useita tutkimuksia, ja lähivuosina saadaan varmasti lisää näyttöä.”
Professori Mikael Knipin vetämä TRIGR-tutkimusryhmä selvittää esimerkiksi vähentääkö proteiinien poistaminen äidinmaitoa korvaavasta lehmänmaidosta perinnöllisesti alttiiden lasten sairastumista. FINDIA-tutkimuksessa havaittiin viime vuonna, että insuliinin poistaminen äidinmaitokorvikkeesta vähensi diabeteksen kehittymistä ennustavien autovasta-aineiden määrää.
American Journal of Epidemiologyssa julkaistussa tuoreessa tutkimuksessa havaittiin, että veren suuri D-vitamiinipitoisuus (yli 100 nmol/l) pienensi sairastumisriskiä ja vastaavasti alhainen pitoisuus (alle 75 nmol/l) lisäsi riskiä sairastua tyypin 1 diabetekseen. Havainto perustui aktiivisotilaiden verinäytteisiin ja koski vain valkoihoista väestöä.
Yhteyttä on etsitty Suomessakin. Maija Miettinen tutki äidin raskaudenajan vitamiinitason vaikutusta lasten alttiuteen sairastua tyypin 1 diabetekseen, mutta tässä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksessa yhteyttä ei löytynyt.
Ongelma oli se, että 70 prosentilla odottavista äideistä D-vitamiinitaso oli suosituksia matalampi. Suomessa pitoisuutta 40-80 nmol/l pidetään riittävänä. Korkean vitamiinitason vertailuryhmän muodostamiseksi koehenkilöille pitäisi tarjota D-vitamiinilisää.
”Samoihin aikoihin ilmestyi norjalaistutkimus, jossa D-vitamiinilla nähtiin olevan jonkinlaista vaikutusta. Meillä on kyllä käsitys, että jos sellainen vaikutus todettaisiin, se ei olisi kovin suuri”, sanoo erikoistutkija Leena Kinnunen THL:stä.
Norjalaisessa tapaus-verrokkitutkimuksessa havaittiin, että äidin raskaudenaikainen kalanmaksaöljyn käyttö pienensi lapsen diabetesriskiä.
THL:n tutkimuksen osallistui 343 odottavaa äitiä, joiden lapsi myöhemmin sairastui tyypin 1 diabetekseen ja yhtä monta äitiä, joiden lapsi ei sairastunut. Tutkimusryhmä selvittää vielä, suurentaako äidin raskauden aikainen D-vitamiinin puutos perinnöllisesti alttiiden lasten sairastumisriskiä.
Euroopassa tehdyn tapaus-verrokkitutkimuksen mukaan varhaislapsuudessa saatu D-vitamiinilisä saattaa suojata tyypin 1 diabetekselta. Pohjois-Suomen Äiti–lapsi-seurantatutkimuksessa havaittiin, että matala D-vitamiinin saanti ja riisitautiepäily ensimmäisen elinvuoden aikana olivat yhteydessä myöhempään sairastumisriskiin.
Viime vuonna Knippin ja Olli Simellin katsaus listasi sairauden laukaisijoiksi virukset, vääränlaisen bakteerikannan suolistossa, lyhyen imetyksen ja varhaisen siirtymisen viljatuotteisiin ja lehmänmaitoon sekä nopean lihomisen.
Katsaus esittää D-vitamiinin yhteydestä myös kritiikkiä: korkean diabetesesiintyvyyden Pohjoismaissa lapset nauttivat suositusten mukaisesti D-vitamiinilisiä, toisin kuin Venäjän Karjalassa, jossa lasten tyyppi 1:tä esiintyy vuosittain vain alle viidesosa Suomen määristä.
Katsaus esittää D-vitamiinin yhteydestä myös kritiikkiä: korkean diabetesesiintyvyyden Pohjoismaissa lapset nauttivat suositusten mukaisesti D-vitamiinilisiä, toisin kuin Venäjän Karjalassa, jossa lasten tyyppi 1:tä esiintyy vuosittain vain alle viidesosa Suomen määristä.
Selitystä auringonvalon D-vitamiinivaikutuksesta horjuttaa myös se, että kolmantena Diabetes UK:n lasten diabeteksen yleisyyslistalla paistattelee Saudi-Arabia, jossa auringonvalosta ei ole pulaa.
D-vitamiini saattaa kuitenkin ehkäistä aikuisten sairastumista. Sen vaikutusta esimerkiksi tyypin 2 diabeteksen ehkäisyssä selvitetään Itä-Suomen yliopiston FIND-tutkimuksessa.
Tyyppi 1 on yleisin Suomessa
Alle 15-vuotiaiden tyypin 1 diabeteksen esiintyvyys 100 000:tta lasta kohden vuonna 2011
Lasten sairastuminen yleistyi Suomessa pitkään: vuonna 1980 löytyi 31 uutta tapausta, vuonna 2005 64,2, mikä on enemmän kuin toissa vuonna.
Koko 88 maan vertailu löytyy tästä linkistä. Vertailun on koonnut hyväntekeväisyysjärjestö Diabetes UK, ja se perustuu IDF:n Diabetes Atlakseen.
Muita lähteitä
FINDIA Outi Vaarala, Jorma Ilonen, Terhi Ruohtula, ym.
Removal of Bovine Insulin from Cow’s Milk Formula and Early Initiation of Beta-Cell Autoimmunity in the FINDIA pilot study. Archives of Pediatric and Adolescent Medicine.
Removal of Bovine Insulin from Cow’s Milk Formula and Early Initiation of Beta-Cell Autoimmunity in the FINDIA pilot study. Archives of Pediatric and Adolescent Medicine.
"D-vitamiini saattaa ehkäistä tyypin 1 diabetesta" Diabetesfoorumi.fi
D-vitamiini ja tyypin 1 diabetes, THL
Diabetologia 2012 Jan 20. M. E. Miettinen, L. Reinert, L. Kinnunen, V. Harjutsalo, P. Koskela, H.-M. Surcel, C. Lamberg-Allardt and J. Tuomilehto.Serum 25-hydroxyvitamin D level during early pregnancy and type 1 diabetes risk in the offspring
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
You are welcome to show your opinion here!