Brysselissä työskentelevä ay-liikkeen ekonomisti Ronald Janssen osoittaa Eurooppa-neuvoston eli ministerien huippukokouksen, Euroopan keskuspankki EKP:n, komission ja euroryhmän 'analyyttisen paperin' laskelmat vääriksi ja tarkoitushakuisiksi.
Toimittaja: Riikka Söyring
19.3.2015, Verkkomedia.org
19.3.2015, Verkkomedia.org
EU-johto tehtailee vääriä todisteita pakottaakseen palkkaleikkauksia
Eurooppa-neuvoston, EKP:n, komission ja euroryhmän puheenjohtajien analyyttiseksi mainitsema paperi esittelee ennakolta perusteluja sille, miksi tähän asti harjoitettua talouden tappavaa politiikkaa pitää jatkaa.
Paperin nimi on "Preparing for the next steps on better economic governance in the Euro Area, Analytical note"
("Valmistautuminen seuraaviin askeleiin euroalueen talouden hallinnan parantamiseksi, analyyttinen muistiinpano").
Paperi julkaistiin helmikuun puolivälissä keskustelun avaamiseksi siitä, miksi Euroopan talouden hallintaa pitäisi entisestään tiukentaa ja siirtää pois jäsenmailta itseltään Eu-tasolle. Alleviivatakseen vallansiirron tarvetta "analyyttinen paperi" kuvailee euroalueen kriisin juurisyitä. "Analyyttista paperia" rehellisempi nimitys olisi poliittinen paperi tai ohjelmajulistus.
"Analyyttinen ryhmä" eli Euroopan keskuspankki EKP:n johtaja Mario Draghi,
"Väite kuuluu: Jos nämä markkinat olisivat olleet joustavammat, silloin tarjonta olisi kyennyt pysyttelemään kasvavan kysynnän tasolla. Alijäämämaissa ei olisi ollut ollut mitään kilpailukykyä heikentäviä palkankorotuksia", eivätkä alijäämämaat olisi kokeneet nykyisen kaltaisia tasevajeita saati että olisivat joutuneet velkaantumaan rahoittaakseen näitä ulkoisia alijäämiään, hahmottelee Janssen.
Todistellakseen asiaansa ryhmä esittelee jokusen epäilyttävän kaavion.
Kaavioilla pyritään osoittamaan että euroalueen alijäämämailla on jäykät työmarkkinat, ja että tästä jäykkyydestä johtuu kriisi sekä ennätyslukemissa oleva työttömyys.
Kaavioilla pyritään osoittamaan että euroalueen alijäämämailla on jäykät työmarkkinat, ja että tästä jäykkyydestä johtuu kriisi sekä ennätyslukemissa oleva työttömyys.
Ensimmäisessä "analyyttisesta paperista" löytyvässä kaaviossa esitellään vahva korrelaatio työ- ja tuotemarkkinoita koskevan sääntelyn tason (2008) sekä työttömyyden kasvun (2009-2013) välilä 14 euromaassa.
Lähemmin tarkasteltuna paljastuu syy sille, miksi "analyyttinen paperi" käyttää indikaattoria, joka yhdistää työ- ja tuotemarkkinoiden jäykkyyden, sanoo Janssen.
Kun tarkastellaan erityistä kytköstä työmarkkinoiden jäykkyyksien ja työttömyydessä tapahtuneiden muutosten välillä, saadaan kokonaan erilainen kuva.
Ensimmäisessä kuviossa näkyvä vahva yhteenkytkeytyneisyys työmarkkinajäykkyyksien ja työttömyyden välillä katoaa ja korvaantuu tuskin havaittavissa olevalla korrelaatiolla.
Trendilinjaan tulee vaihtelua. Saksa on saanut työttömyytensä alas ja Espanja ylös, vaikka työtä koskeva sääntely (job protection) on samalla tasolla molemmissa maissa. Jos kerran työtä koskeva sääntely on niin merkittävä tekijä, miksi työttömyys on alentunut Saksassa huomattavasti, Janssen kysyy?
"Analyyttisesta paperista" löytyy edellistäkin epäilyttävämpi kaavio, huomauttaa Janssen. Toisen kaavion perusteella palkkakustannukset vaikuttavat suoraan työttömyyttä lisäävästi.
"Analyyttisen ryhmän" vihje kuuluu: Jos haluamme eroon työttömyydestä, meidän tulee polkea palkkoja "kilpailukykyiselle tasolle".
"Analyyttisen ryhmän" vihje kuuluu: Jos haluamme eroon työttömyydestä, meidän tulee polkea palkkoja "kilpailukykyiselle tasolle".
Kuinka ollakaan, osoittaakseen palkkakustannusten ja työttömyyden välisen korrelaation, "analyyttinen ryhmä" käyttää kahta eri aikajaksoa.
Muutoksia finanssikriisin jälkeisessä työttömyydessä verrataan kriisiä edeltäneeseen työvoimakustannusten nousuun.
Muutoksia finanssikriisin jälkeisessä työttömyydessä verrataan kriisiä edeltäneeseen työvoimakustannusten nousuun.
Ryhmä siis yhdistää todella vapaasti assosioiden viimeaikaiset työttömyystrendit palkkakehitykseen, joka tapahtui yli 10 vuotta sitten.
Kun sama laskuharjoitus, havainnollistaa Janssen, tehdään samoilla tekijöillä saman aikajakson sisällä, kuva muuttuu aivan toisen näköiseksi.
Nyt esiin piirtyy vahva negatiivinen korrelaatio!
Nyt palkkojen leikkaukset korreloivat kasvavan työttömyyden kanssa kun taas reippaat palkankorotukset kulkevat käsi kädessä työttömyyden vähenemisen kanssa.
Nyt palkkojen leikkaukset korreloivat kasvavan työttömyyden kanssa kun taas reippaat palkankorotukset kulkevat käsi kädessä työttömyyden vähenemisen kanssa.
Tämä kaavio osoittaa selvästi sen, mitä oikeassa elämässä tapahtuu. Se osoittaa, että sisäisesti tehty palkkojen alentamisen strategia ei tuonut talouden toipumista, sen sijaan strategia tuotti lisää taantumaa, Janssen alleviivaa.
Kaavio kertoo myös Saksan muuttaneen suuntaa kriisin alkamisen jälkeen, pois päin sääntelemättömyydestä ja palkkojen polkemisesta kohti Kurzarbeit-mallia, jossa työntekijät tekevät lyhennettyä työaikaa sen sijaan että heidät irtisanottaisiin.
Janssenin mukaan on nähtävissä että kolmas voima vaikuttaa taustalla. Rahaliiton ensimmäisten kymmenen vuoden aikana pääomien massiivinen sisäänvirtaus euroalueen ydinmaista - jolla on juurensa eurolaueen ytimen maiden kilpailukyky-disinflaatiostrategiassa - on ruokkinut velkavetoisia kuplia ja omaisuuserien hintoja muissa euroalueen maissa, ja siten kuumentanut näiden maiden taloutta sekä nostanut inflaatiota.
Inflaation noustessa nominaalisen palkkadynamiikan oli pakko seurata ostovoiman säilyttämiseksi, ja tämän takia palkkoja korotettiin 2001-2009, Janssen täsmentää. Velkamäärien ja omaisuuserien arvon kasvu eivät kuitenkaan voi jatkua ikuisesti.
Ennen pitkää finanssisyklissä seuraa romahdus. Tuo hetki koitti Euroopalle kun rahoitusmarkkinat alkoivat pelätä lainanneensa liikaa ja kieltäytyivät kierrättämästä enempää euroalueen ytimen säästöjä reunavaltioille.
Euroalueen kriisin syy ei ole holtiton palkkapolitiikka vaan irrationaaliset pääomavirtaukset, jotka ensin houkuttelivat maat velkaantumaan ja sitten pysäyttivät rahaliikenteen, jonka seurauksena taloudet syöksyivät taantumaan, Janssen hahmottelee.
Lukuisat tutkimukset, mukaan lukien Troikan - kansainvälinen valuuttarahasto IMF, komissio ja EKP - omat tutkimukset, ovat tulleet siihen johtopäätökseen, että euroalueen ulkoisen epätasapainon takana on finanssisyyt eikä suinkaan palkat tai kilpailukyvyn menetys.
Janssen esittää yhteenvetona, että "analyyttisen ryhmän analyyttinen paperi" on luonteeltaan vapaata markkinatalousideologiaa tukemaan tarkoitettu höyhötys, joka pyrkii kokonaan hämärtämään tosiseikat; sen, että kriisin syynä on euron ensimmäisen vuosikymmenen aikana kokonaan lapasesta lähtenyt rahavirta luotottajamaista muualle euroalueelle.
"Analyyttisen ryhmän analyyttinen paperi" pyrkii siirtämään vastuun kokonaan työntekijöiden oikeuksia suojaaville työmarkkinainstituutioille, Janssen päättää.
Toimittajan kommentti:
Silmäilinpä itsekin hieman "analyyttisen ryhmän analyyttista paperia". Ryhmä tunkee friedmanilais-monetaristista teologiaansa kurkusta alas samalla hartaudella kuin Juhana Vartiainen (kok) Suomessa sivuuttaen täysin sellaisen kotitalouksille ja yrityksille itsestään selvän seikan kuin että Rahaton ei osta, yritys ei pyöri ilman asiakkaita.
Mitä enemmän Eu-eliitti "kasvattaa työvoiman tarjontaa" sen vähemmän on kysyntää. Kuka hullu nyt ottaisi yrityksen laajentamislainaa tai kulutusluottoa nykytilanteessa vapaaehtoisesti?
Joten siihen yritetään pakottaa. Mario Draghi käydessään Helsingissä 2014 teki tiettäväksi, että "Yhdentyneillä luottomarkkinoilla yritykset ja kuluttajat voivat pienentää häiriöiden tuloja heikentävää vaikutusta ylläpitämällä kulutustaan lainarahalla, mikä euroalueella tarkoittaa lainaamista maista, joissa häiriö ei vaikuta yhtä voimakkaasti. Finanssiunioni on siis yksi kiinteä osa rahaliittoa."
Selkokielellä: Joustojen ja sopeuttamisen aiheutettua sen, että palkka eikä eläke riitä perustarpeiden kattamiseen, on eurooppalaisten kotitalouksien otettava velkaa tullakseen toimeen. Yksityisten velkaantuminen vähentää julkisen sektorin velkaantumista ja lisää pankkisektorin tuottavuutta, onhan rahoitussektorin myyntituote velka.
Talouskuri-vaikutusten johtava asiantuntija Mark Blyth lyttää 7 minuutissa talouskurin siunauksellisista vaikutuksista kerrotut iltasadut: Leikkaukset kasvattavat velkaa.
___________
Euroopan ammattiliittojen yhteenliittymä ETUC lyttää Euroopan keskuspankin pääjohtajan Jean-Claude Trichet’n varoitukset palkka–hinta-kierteestä Euroopassa. Järjestön ekonomistiRonald Janssen sanoo Taloussanomille puhelinhaastattelussa, että eurooppalaisten palkankorotukset ovat olleet maltillisia.
– Mielestämme Trichet käyttää palkkoja vain alibina ja hänen pitäisi tehdä kunnollista analyysia eurooppalaisesta palkkaneuvottelujärjestelmästä, Janssen puhkuu.
_
http://www.taloussanomat.fi/tyomarkkinat/2008/06/26/palkat-eivat-ole-syypaa-inflaatioon/200817127/12
_
http://www.taloussanomat.fi/tyomarkkinat/2008/06/26/palkat-eivat-ole-syypaa-inflaatioon/200817127/12
_______________
The Real News Network: Blyth devastates Congress´ approach to budget
The other culprit for the crisis: Spendthrift governments In an earlier post, I analysed the new offensive launched by the four presidents of European institutions on the next step in economic governance and saw it as a flawed attempt to rewrite the fundamental narrative of the crisis. By making wages to blame for the crisis, the […
http://www.socialeurope.eu/author/ronald-janssen/
http://www.socialeurope.eu/author/ronald-janssen/
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
You are welcome to show your opinion here!