Ravintolisät ovat elintarvikkeita, joten myös markkinoinnissa ravintolisiä koskevat samat säädökset kuin muitakin elintarvikkeita.
Elintarvikkeiden pakkausmerkinnöissä, esillepanossa tai mainonnassa käytettäviä ravitsemus- ja terveysväitteitä säätelee 1.7.2007 voimaan tullut Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1924/2006 elintarvikkeita koskevista ravitsemus- ja terveysväitteistä.
Terveysväiteasetuksen piiriin kuuluviksi väitteiksi katsotaan:
- kaikki kaupallisessa viestinnässä esitetyt väitteet, jotka koskevat elintarvikkeiden hyödyllisiä ominaisuuksia, ja joita käytetään lopulliselle kuluttajalle tarkoitettujen elintarvikkeiden pakkausmerkintöihin, esillepanoon tai mainontaan.
Väiteasetusta sovelletaan vain kaupalliseen viestintään.
Terveysväiteasetuksen piiriin EI kuulu:
- esimerkiksi julkisten terveysviranomaisten ja elinten antama ravitsemusohjaus tai –neuvonta
- lehdistön ei-kaupallinen viestintä ja tiedotus
- tieteellisien julkaisuiden viestintä ja tiedotus
- vain ammattilaisille annettava informaatio
EU:n sisällä sallittujen elintarvikkeisiin liittyvien terveysväittämien osalta päätöksen tekee EU-komissio. Komission sivut ovat ajantasainen keino seurata elintarvikkeisiin liittyviä terveysväittämiä.
Tietoa terveysväittämien hakuprosessista ja arviointikriteereistä löydät osoitteesta:
Ajantasainen terveysväiterekisteri (EU Register on nutrition and health claims) löytyy Euroopan komission sivuilta. Rekisteristä löytyvät terveysväitteet, jotka on hyväksytty (Authorised) ja hylätty (Non-authorised). Rekisteristä voi tehdä hakuja tai tietokannan voi ladata Excel- tai pdf-tiedostona.
EFSA:n tuoreet kuulumiset löytyy EFSA Journalista
_________________________
HUOM! - SIVUSTO ON TARKOITETTU VAIN AMMATTILAISILLE!
TÄLLÄ SIVUSTOLLA JULKAISTUT TIETEELLISET TUTKIMUKSET OVAT SALASANASUOJATUT.
- Tilaa käyttäjätunnukset ja salasanat sivun alaosan lomakkeella.
JOS OLET KULUTTAJA JA ASUT SUOMESSA, ÄLÄ JATKA LUKEMISTA.
Graviola, suomeksi Oka-annoona (Annona muricata) on annoonien (Annona) sukuun ja annoonakasvien heimoon kuuluva ainavihanta koppisiemeninen puulaji. Oka-annoonaa viljellään trooppisilla alueilla suurten, makeiden hedelmiensä vuoksi. Hedelmää kutsutaan suomeksi paitsi suvun yleisnimityksellä annoona, myös nimillä guanabana ja graviola, jotka ovat alunperin kasvin espanjan- ja portugalinkieliset nimet
Hedelmä on noin 30–40 cm pitkä, sen kuori on vihreä, paksu ja piikikäs. Hedelmä on muodoltaan usein epäsymmetrinen. Hedelmäliha on valkoista, 1–2 cm pitkät siemenet kiiltäviä ja mustia.
Oka-annoonan kypsää hedelmää voidaan syödä sellaisenaan, mutta useammin hedelmäliha puristetaan siivilän läpi, jolloin sitä voi käyttää pirtelöiden, jäätelön, hillojen, siirapin tai mehujen valmistuksessa. Siitä tehdään myös makeisia.
Oka-annoonassa on tavallisesti hedelmän painosta noin kaksi kolmasosaa syötävää hedelmälihaa, hedelmän kuorta noin 20%, siemeniä 8–9% ja loput noin 4% sitkeää hedelmäydintä.
Hedelmä on parhaiten tunnettu trooppisessa Etelä-Amerikassa ja eteläisessä Aasiassa, jossa se on yleinen jälkiruokien ainesosa. Filippiineillä raakoja hedelmiä, joiden siemenet eivät ole vielä kovettuneet, käytetään myös vihanneksena.
Oka-annoona on pienehkö, 5–10m korkeaksi kasvava ainavihanta puu. Se on yleensä suorarunkoinen, ja oksat ovat ylöspäin suuntautuneet nuorilla yksilöillä. Juuristo on matala ja sivusuuntaisesti leviävä. Kaarna on nuorena sileä ja harmahtavan ruskea, vanhemmiten uurteinen. Soikeat, yleensä 7–15 cm pitkät lehdet ovat kiiltäväpintaiset yläpinnalta, harmahtavan mattapintaiset alapuolelta. Lehdet ovat vastakkaisesti oksissa.
Suuret kukat ovat paksuilla varsilla kiinni oksissa. Kehälehtiä on kuusi kahdessa kerroksessa, kolme ulompaa ovat suurempia kuin sisemmät. Emejä on useita. Kukat ovat avoinna vain öisin, pölyttäjinä toimivat kovakuoriaiset. Syötävä hedelmä on yleensä 20–30 cm pitkä, joskus jopa 40 cm pitkä, lähes 20 cm leveä ja painaa yleensä noin 1,5–2 kg, mutta voi painaa jopa 7 kg. Hedelmä on rakenteeltaan kerranaishedelmä, joka koostuu kukan useiden emien sisältämistä useista erillisistä siemenaiheista varren ympärillä.
Alkuperä ja jakelu
Vuonna 1526 espanjalainen tutkimusmatkailija Oviedo (Gonzalo Fernández de Oviedo), kuvasi soursop: ia esiintyvän runsaasti Antilleilla ja Pohjois-Etelä-Amerikassa.
Nykyisin se kasvaa myös Bermudalla ja Bahamalla, sekä luonnonvaraisena että viljeltynä, sekä merenpinnan korkeudesta 3500 jalkaa (1150 m) koko Länsi-Intiassa ja Etelä-Meksikosta Peruun ja Argentiinaan. Se oli yksi ensimmäisistä hedelmäpuista jota vietiin Amerikasta ”vanhan maailman tropiikiin”, jossa siitä on tullut laajalti levinnyt aina Kaakkois Kiinasta Australiaan ja lämpimille Itä- ja Länsi-Afrikan alangoille.
Se on yleisesti markkinoilla Malesiassa ja Kaakkois-Aasiassa. Erittäin suuria, symmetrisiä hedelmiä on myynnissä Etelä-Vietnamissa. Jo varhaisessa vaiheessa siitä tuli vakiintunut Tyynenmeren saarilla.
Puu on kasvatettu onnistuneesti, mutta ei ole koskaan tehnyt hedelmää Israelissa.
Floridassa, soursop on kasvanut rajoitetusti mahdollisesti 110 vuotta.
Sturtevant totesi, että sitä ei ole sisällytetty Atwoodin Floridan hedelmien luettelossa vuonna 1867, (Washington, D.C., U.S. Dept. of Agriculture, Bureau of Plant Industry) mutta se on mainittu American Pomologisen Yhteisön luettelossa vuonna 1879. Puu teki hedelmää esim. John Fogartyn kotona Manateessa ennen jäätymistään 1886.
Kaakkois osavaltioisssa ja erityisesti Florida Keysissä, sitä kasvatetaan usein kotipuutarhassa.
Alueilla, joilla makea hedelmät ovat suosittuja, kuten Etelä-Intiassa ja Guamissa, soursop ei nauttinut suurta suosiota.
Se on kasvanut vain rajoitetusti Madrasissa. Kuitenkin Itä-Intiassa se on saanut maineet yhtenä parhaista paikallisista hedelmistä. Honolulussa hedelmä on myyty satunaisesti, mutta kysyntä ylittää tarjonnan. Soursop on yksi yleisimmistä Dominikaanisessa tasavallassa ja yksi suosituimmista Kuubassa, Puerto Ricossa, Bahamalla, Kolumbiassa ja Koillis-Brasiliassa.
Vuonna 1887 Kuubalaisia soursop -hedelmiä myytiin Key Westissä, Floridassa, noin 10-50 senttiä kappaleelta.
Vuonna 1920 Wilson Popenoe kirjoitti, että: "trooppisen Amerikan suurkaupungeissa on hyvä kysyntä hedelmistä kaikkina vuodenaikoina, kysyntä jota ei ole riittävästi katettu tällä hetkellä."
Grenada
tuottaa erityisen suuria ja täydellisiä soursop -hedelmiä ja toimittaa
niitä säännöllisesti veneellä Port-of-Spain – markkinoille, Trinidadissa olevan pula takia. Kolumbiassa, jossa soursop kasvaa yleensä suureksi, hyvin muodostuneksia ja korkealaatuisiksi, soursop on yksi Instituto Latinoamericano de Mercadeo Agricolan, laajamittaiseen istututukseen ja markkinointiin suosittelemasta 14 trooppisesta hedelmästä.
Soursop -hedelmät tuotetaan pienillä maatiloilla, ei yleensä yli 5 acres (2,27 ha), koko Venezuelassa, toimitetaan käsittelylaitoksille, jossa jäädytetty hedelmäliha pakataan 6 oz (170 g) tölkkeihin.
Vuonna 1968 Venezuelassa käsiteltiin 2266 tonnia mehua.
KUVA - Soursop -puu kasvaa Kirlewien takapihalla Discovery Bayssa.
Käsiteltyä hedelmälihaa säilötään kaupallisesti myös Costa Ricassa.
On olemassa muutamia kaupallisia soursop -istutuksia ja useita käsittely tehtaissa lähellä Puerto Ricon etelärannikkoa.
Vuonna 1977, Puerto Rican sato oli 219538 paunaa (99790 kg).
Trooppisten ja subtrooppisten alueiden First International Congress of Agricultural and Food Industries, joka järjestettiin vuonna 1964, Nestlé Headquarters Vevey, Sveitsi tutkimuslaitoksen tutkijat esittelivät arvioinnin vähemmän tunnetuista trooppisista hedelmistä.
Nestlen tutkijat mainitsivat soursopin, guavan ja passionfruitin esimerkkinä 3: sta lupaavimmista hedelmistä Euroopan markkinoille, koska ne erottuivat aromaattisilta ominaisuuksiltaan, sekä niiden soveltuvuutta pidettiin sopivana säilötyn hedelmälihan, nektarin ja hyytelön jalostukseen.
Graviolan kypsiä hedelmiä syödään nykyään joko sellaisenaan, siivilöitynä mehuksi tai osana jälkiruokia, esim. jäätelön valmistukseen. Joissakin maissa kuten Filippiineillä sen raakoja hedelmiä käytetään myös vihanneksina.
Graviolan
hedelmiä, siemeniä, kuorta, lehtiä ja juurta on Keski- ja
Etelä-Amerikan sekä Karibian kansojen keskuudessa jo vuosisatojen ajan
käytetty myös perinteisinä luonnonrohtoina saatujen kokemusten ja
monipuolisiksi havaittujen vaikutustensa vuoksi. Paitsi hedelmiä, myös
sen siemeniä, varsia ja lehtiä on perinteisesti käytetty
kansanlääkinnässä mitä erilaisemmissa ja erilaisempiin tarkoituksiin. Parhaiten Graviolan käyttö tunnetaankin Etelä-Amerikassa, jossa sen kuoresta, juurista ja lehdistä on valmistettu teetä.
Perun Andien alkuperäiskansojen tiedetään käyttävän graviolan lehtiteetä.
Joissakin Perun osissa diabeetikot käyttävät sekä kuorta että lehtiä.
Guyanassa lehtiteetä käytetään lähinnä virkistävänä juomana,
Nykyisin myös tutkijat ovat kiinnostuneet graviolan perinteisestä käytössä (WORLDWIDE ETHNOMEDICAL USES) ja sen mahdollisista vaikutuksista jopa joidenkin vakavien sairauksen hoidossa.
Graviolan sisältämien aineosien vaikutuksille on saatu jo 59 USA patenttia, mutta itse aineosia tai kasveja ei USA: n lakien mukaan voida patentoida. Vain synteettisesti valmistetuille tuotteille voidaan myöntää patentti, joka patenttisuoja on voimassa enintään 10 vuotta.
- Monet isot lääketehtaat jo 1980 luvulta lähtien salaisesti yrittäneet valmistaa Graviola: n monimutkaisia kemiallisia ainesosia, siinä onnistumatta!
Miksi tästä ihmehedelmästä ei ole aiemmin kuultu?
- Nämä tutkimustiedot tulevat yhdeltä Yhdysvaltojen suurimmalta lääkeyhtiöltä, joka testasi hedelmää yli 20 laboratoriotestissä jo 1970-luvulta alkaen.
Heidän tarkoituksenaan oli eristää hedelmän lääkekomponentti ja tuottaa sitä synteettisesti maailman kasvaville syöpälääkemarkkinoille, mutta seitsemän vuotta jatkuneiden tutkimusten aikana he eivät kyenneet keinotekoisesti kopioimaan hedelmän lääkeominaisuuksia.
Suurten tuottojen hitaasti haihtuessa saavuttamattomiin lääkeyhtiö päätti haudata koko projektin, eikä julkaissut mitään koko tutkimuksestaan.
Viimein nuo tutkimustiedot on saatu kaivettua esille ja tulos on ällistyttävä!Healt Sciences Institute (HSI) - lehtiartikkelit.
Now Foods Factory, Il. USA
- NOW Goes Beyond FDA current Good Manufacturing Practices (cGMPs)
RECOMMENDATION 8DIETARY SUPPLEMENTS
Aim to meet nutritional needs through diet alone Justification
The evidence shows that high-dose nutrient supplements can be protective or can cause cancer. The studies that demonstrate such effects do not relate to widespread use among the general population, in whom the balance of risks and benefits cannot confidently be predicted.
A general recommendation to consume supplements for cancer pr evention might have unexpected adverse effects. Increasing the consumption of the relevant nutrients through the usual diet is preferred
FOOD, NUTRITION, PHYSICAL ACTIVITY, AND THE PREVENTION OF CANCER: A GLOBAL PERSPECTIVE
This matrix displays the Panel’s judgements of the strength of the evidence causally relating food, nutrition and physical activity with the risk of cancer of the sites reviewed, and with weight gain, overweight and obesity.
It is a synthesis of all the matrices introducing the chapters in Parts 1 and 2 of the Report, and shows judgements of “convincing”, “probable”, “limited - suggestive”, and “substantial effect on risk unlikely”, but not “limited no conclusion”.
Usually judgements of convincing and probable generate public health goals and personal recommendation. These are shown on the following pages.
_http://www.dietandcancerreport.org/cancer_resource_center/downloads/summary/english.pdf
// KURKISTA KAUPPAAN
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
You are welcome to show your opinion here!