torstai 28. heinäkuuta 2016

Hallitus aikoo suitsia hyvä veli -verkostoja – vaikutusvallan väärinkäyttöä ajetaan rikokseksi

Hallitus aikoo suitsia hyvä veli -verkostoja – vaikutusvallan väärinkäyttöä ajetaan rikokseksi

Ylen tietojen mukaan hallitus aikoo tehdä vaikutusvallan väärinkäytöstä rikoksen.

Vaikutusvallan väärinkäyttöä voisi olla esimerkiksi yritys vaikuttaa ministerin päätökseen maksamalla palkkio ministerin avustajalle. Tähän asti Suomi on vastustanut uutta korruptiopykälää.

Lahjonta -grafiikka.
Päätökseen yritetään vaikuttaa tarjoamalla lahjusta suoraan päättäjälle. Kuva: Yle Uutisgrafiikka
Suomi ei ole säätänyt vaikutusvallan väärinkäyttöä rikokseksi, vaikka Euroopan neuvoston korruption vastainen elin Greco on kehottanut Suomea siihen jo vuosia sitten.
Nyt vaikutusvallan väärinkäytön kriminalisoimisesta on Ylen tietojen mukaan hallituspuolueiden välillä periaatteellinen sopu.
Oikeusministeri Jari Lindströmillä (ps.) on Ylen tietojen mukaan halua viedä lain valmistelua eteenpäin.

Ministerin avustaja myymässä vaikutusvaltaansa

Mahdollisen uuden lakipykälän sisältö ei ole vielä selvillä. Hallituspuolueiden keskusteluissa on ollut esillä esimerkkejä, joihin uutta pykälää kaivataan. Ministerin tai kansanedustajan avustajalle voidaan tarjota palkkiota tai etua, jotta hän vaikuttaisi esimiehensä päätökseen. Myös puolueen työntekijää voidaan käyttää samanlaisena apurina.
Tyypillisesti vaikutusvallan väärinkäytössä on kolme osapuolta: henkilö, joka haluaa vaikuttaa päätökseen, vaikutusvaltainen välimies ja päättäjä.
Vaikutusvaltainen välimies saa palkkion tai muuta etua, kun hän ajaa toimeksiantajansa etua pyrkimällä vaikuttamaan päättäjään. Esimerkiksi rakennusyrittäjä voi käyttää apunaan jonkin puolueen työntekijää,
kun haluaa saada aikaan mieleisensä kaavapäätöksen.
Vaikutusvaltainen henkilö voi myös kaupata omaa vaikutusvaltaansa: "Minulla on vaikutusvaltaa, voin vaikuttaa ministerin päätökseen."
Todennäköisesti rikokseksi säädettäisiin niin vaikutusvallan osto kuin sen myyntikin.
Jo niiden yritys voisi tulla rangaistavaksi.
Lahjonta -grafiikka.
Vaikutusvallan väärinkäyttöä voi olla esimerkiksi yritys vaikuttaa ministerin päätökseen maksamalla palkkio ministerin avustajalle. Kuva: Yle Uutisgrafiikka

Suomalainen korruptio piilee hyvä veli -verkostoissa

Vaikutusvallan väärinkäytön kriminalisoinnilla halutaan puuttua taustakorruptioon, salaiseen ja
epäasialliseen kabinettivaikuttamiseen. Se ei ole suoraa lahjontaa, jossa lahjusta tarjotaan virkamiehelle
tai poliitikolle. Se ei ole myöskään ammattimaista vaikuttamista, lobbausta, jossa pelataan avoimin kortein.
Uusi rikoslain pykälä koskisi sellaisia tapauksia, joihin nykyisillä pykälillä ei pystytä puuttumaan.
– Kyllä meidän täytyy näitä aukkopaikkoja täyttää, Helsingin yliopiston rikosoikeuden emeritusprofessori Raimo Lahti toteaa.
Suomi luetaan maihin, joissa on vähiten lahjontaa. Korruptio on täällä hienovaraisempaa ja piilee usein sosiaalisissa verkostoissa.  Siksi uudelle pykälälle nähdään tarvetta.
– Se selventäisi käsitettä korruptiosta, koska tällä hetkellä lainsäädännössä tunnetaan vain lahjoma ja virkavelvollisuuden laiminlyönti, virka-aseman väärinkäyttö, korruption vastaisen Transparency International Suomi -järjestön puheenjohtaja Jarmo Mielonen arvioi.

Kansainvälisen kaupan korruptio tuomiolle

Uutta korruptiopykälää on pidetty tarpeettomana muun muassa siksi, että nykyiset lahjus- ja virkarikossäännökset katsotaan riittäviksi. Niissä on nähty kuitenkin myös porsaanreikiä.
Muun muassa keskusrikospoliisi on kaivannut uutta pykälää. Se helpottaisi krp:n mukaan kansainväliseen kaupankäyntiin liittyvän korruption selvittämistä ja tuomiolle saamista. Lahjonnassa käytetään apuna välimiehiä, joiden tarkoitus on hämärtää, mistä on kyse ja kuka on lopullinen edunsaaja.
Myös rikosoikeuden emeritusprofessori Raimo Lahti pitää rajat ylittävää rikollisuutta tärkeänä syynä uuden pykälän säätämiseksi.
– Näen suurimman tarpeen näissä rajat ylittävissä tapauksissa. Jos Suomen rikoslainsäädäntö ei ole tältä osin linjassa yleisen kansainvälisen suuntauksen kanssa, oikeudenkäyntejä tullaan siirtämään niihin maihin, joissa rangaistavuus ulottuu myös vaikutusvallan väärinkäytön tai kaupittelun tapauksiin.

Suomi hangoitellut korruptiopykälää vastaan

Suomi hyväksyi lahjontaa koskevan Euroopan neuvoston rikosoikeudellisen yleissopimuksen vuonna 2002, mutta teki siihen vaikutusvallan väärinkäyttöä koskevan varauman.  Se on säilytetty, vaikka pykälän säätäminen on ollut Suomessa useasti esillä.
Eduskunta antoi vuonna 2010 ponnen, joka edellytti, että vaikutusvallan väärinkäytöstä valmistellaan kiireesti lakiehdotus.
Viime keväänä oikeusministeriön työryhmä päätyi siihen, että vaikutusvallan väärinkäyttöä ei ole tarpeen kriminalisoida.
Uutta lakipykälää on vastustettu erityisesti siksi, että sen kirjoittaminen riittävän tarkaksi on koettu hyvin vaikeaksi. Se ei liene silti ylivoimaista, sillä muun muassa Ruotsissa ja Norjassa vaikutusvallan väärinkäyttö on kriminalisoitu.
Uuden pykälän vastustajat ovat katsoneet, että se voisi vaarantaa ammattimaisen vaikuttamisen, lobbauksen.  Asiallisen ja epäasiallisen vaikuttamisen välillä on kuitenkin selvä pesäero.  Vaikutusvallan väärinkäyttöön kuuluu olennaisesti salassa toiminen ja maksaminen, kun ammattimainen lobbari toimii avoimin kortein.
Uuden pykälän kirjoittamisessa on tehtävä myös tarkkaa rajanvetoa sananvapauden ja poliittisen vaikuttamisen kaltaisten perusoikeuksien kanssa.
– On varmasti mahdollista muotoilla täsmällisyyden vaatimuksen täyttävä säännös. Asiahan menee joka tapauksessa perustuslakivaliokunnan arvioitavaksi, Helsingin yliopiston rikosoikeuden emeritusprofessori Raimo Lahti arvioi.

http://yle.fi/uutiset/hallitus_aikoo_suitsia_hyva_veli_-verkostoja__vaikutusvallan_vaarinkayttoa_ajetaan_rikokseksi/8535658

_____________

Eh­do­tus lau­sun­nol­le: kor­rup­tio­ta tor­jut­tai­siin kri­mi­na­li­soi­mal­la vai­ku­tus­val­lan vää­rin­käyt­tö

Jul­kais­tu 31.5.2016
Oi­keus­mi­nis­te­riös­sä on val­mis­tel­tu la­ki­luon­nos, jos­sa kri­mi­na­li­soi­tai­siin vai­ku­tus­val­lan vää­rin­käyt­tö. Ri­kos­ni­mik­kee­nä oli­si vai­ku­tus­val­lan kaup­paa­mis­ri­kos. Vai­ku­tus­val­lan kaup­paa­mis­ri­kos­ta kos­ki­si myös oi­keus­hen­ki­lön ran­gais­tus­vas­tuu, jol­loin ri­kok­ses­ta vas­tuu­seen voi­si jou­tua myös yri­tys tai yh­tei­sö. Li­säk­si oi­keus­hen­ki­lön ran­gais­tus­vas­tuu ulo­tet­tai­siin myös tör­keään kir­jan­pi­to­ri­kok­seen.
La­ki­luon­nok­sen mu­kaan vai­ku­tus­val­lan kaup­paa­mis­ri­kok­seen syyl­lis­tyi­si se, jo­ka tar­joaa toi­sel­le palk­kion sii­tä, et­tä tä­mä vai­kut­tai­si epäa­sial­li­ses­ti vir­ka­mie­hen tai kan­sa­ne­dus­ta­jan tai hei­hin rin­nas­tet­ta­vien hen­ki­löi­den pää­tök­sen­te­koon. Sa­moin ri­kok­seen syyl­lis­tyi­si palk­kio­ta täl­lai­ses­ta vai­kut­ta­mi­ses­ta pyy­tä­vä. Te­ko voi­si ta­pah­tua niin val­tiol­li­ses­sa, kun­nal­li­ses­sa kuin val­tioi­den ra­jat ylit­tä­väs­sä toi­min­nas­sa.
Uu­del­la ran­gais­tus­sään­nök­sel­lä py­rit­täi­siin tor­ju­maan kor­rup­tio­ri­kol­li­suut­ta ja li­sää­mään luot­ta­mus­ta jul­ki­seen pää­tök­sen­te­koon. La­ki­luon­nok­ses­sa to­de­taan, et­tä kor­rup­tio­ta ja lah­jon­taa voi­daan pi­tää va­ka­va­na uh­ka­na de­mok­ra­tial­le ja pe­ru­soi­keuk­sil­le. Kor­rup­tio myös vaa­ran­taa de­mok­raat­tis­ten ins­ti­tuu­tioi­den ja yh­teis­kun­nan eet­tis­tä pe­rus­taa.
Vai­ku­tus­val­lan kaup­paa­mis­ri­kok­ses­ta eh­do­te­taan ran­gais­tuk­sek­si sak­koa tai van­keut­ta enin­tään kak­si vuot­ta. Yri­tyk­sel­le tai yh­tei­söl­le ran­gais­tus vai­ku­tus­val­lan kaup­paa­mis­ri­kok­ses­ta ja tör­keäs­tä kir­jan­pi­to­ri­kok­ses­ta oli­si yh­tei­sö­sak­ko. Suu­ruu­del­taan yh­tei­sö­sak­ko on ny­ky­lain­sää­dän­nön mu­kaan 850 - 850 000 eu­roa.
Suo­mi on teh­nyt vuon­na 2002 va­rau­man Eu­roo­pan neu­vos­ton lah­jon­taa kos­ke­van ri­ko­soi­keu­del­li­sen yleis­so­pi­muk­sen vai­ku­tus­val­lan vää­rin­käy­tön kri­mi­na­li­soin­tia kos­ke­vaan vel­voit­tee­seen. Vuon­na 2010 edus­kun­ta edel­lyt­ti, et­tä hal­li­tus ryh­tyy kii­reel­li­ses­ti val­mis­te­le­maan la­kieh­do­tus­ta vai­ku­tus­val­lan vää­rin­käy­tön kri­mi­na­li­soi­mi­sek­si.
Vuon­na 2015 asiaa val­mis­tel­lut työ­ryh­mä kat­soi, et­tei ole pe­rus­tel­tua sää­tää ri­kos­la­kiin vai­ku­tus­val­lan vää­rin­käyt­töä kos­ke­vaa sään­nös­tä ei­kä teh­nyt asiaa kos­ke­vaa py­kä­läeh­do­tus­ta. Asiaa on tä­män jäl­keen val­mis­tel­tu vir­ka­työ­nä oi­keus­mi­nis­te­riös­sä.
Luon­nos hal­li­tuk­sen esi­tyk­sek­si lä­he­te­tään lau­sun­to­kier­rok­sel­le. Tar­koi­tus on saa­da eh­do­tet­ta­vas­ta uu­des­ta ran­gais­tus­sään­nök­ses­tä pa­lau­tet­ta, jon­ka poh­jal­ta pää­te­tään mah­dol­li­ses­ta jat­ko­val­mis­te­lus­ta.
Li­sä­tie­dot:
lain­sää­dän­tö­neu­vos, Jus­si Ma­tik­ka­la, puh. 02951 50486
säh­kö­pos­ti: etu­ni­mi.su­ku­ni­mi(at)om.fi

https://www.eduskunta.fi/FI/tietoaeduskunnasta/kirjasto/aineistot/kotimainen_oikeus/LATI/Sivut/Lahjusrikossaannosten-muutostarpeet.aspx

___________
lati_lahjonta_paakuva.jpg

​Lahjusrikossäännösten muutostarpeet

Lakihanketta varten asetetun työryhmän tehtävänä oli arvioida vaikutusvallan väärinkäytön kriminalisointia koskevia lainsäädäntövaihtoehtoja. Lisäksi työryhmän tuli OECD:n työryhmän suositusten vuoksi arvioida ulkomailla lainsäädännöllistä tehtävää hoitavaa henkilöä koskevaa lahjusrikossääntelyä, lahjusrikosten vanhentumissääntöjä sekä oikeushenkilön rangaistusvastuun ulottamista kirjanpito- ja tilintarkastusrikoksiin.
Eduskunta hyväksyi vuonna 2002 lahjontaa koskevan Euroopan neuvoston rikosoikeudellisen yleissopimuksen. Samalla eduskunta hyväksyi sopimukseen varauman, joka koskee 12 artiklassa edellytetyn vaikutusvallan väärinkäytön kriminalisoinnin laajuutta. Lisäksi Euroopan neuvoston korruptionvastainen toimielin GRECO suositteli vuonna 2007, että Suomi harkitsisi vaikutusvallan väärinkäytön kriminalisointia. Myös OECD:n lahjonnanvastainen työryhmä antoi vuonna 2010 Suomelle suosituksia korruption torjunnan tehostamiseksi. Niistä osa koskee rikoslain muutoksia.
Hallituksen esityksen muotoon laaditussa työryhmän mietinnössä ehdotetaan rikoslain 9 luvussa säädetyn oikeushenkilön rangaistusvastuun soveltamisalan laajentamista rikoslain 30 luvun 9 a §:ssä rangaistavaksi säädettyyn törkeään kirjanpitorikokseen. 
Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle keväällä 2016.

​Valmistelu ennen eduskuntakäsittelyä

Lahjusrikoksia koskevien säännösten eräät muutostarpeet. Oikeusministeriön Mietintöjä ja lausuntoja 9/2015.
Lahjusrikoksia koskevien säännösten muutostarpeita selvittävä työryhmä,OM010:00/2014. Hankkeen toimikausi : 1.5.2014 –
Työryhmän mietinnön lausuntokierros keväällä 2015, määräaika 15.6.2015.
Lahjusrikoksia koskevien säännösten eräät muutostarpeet. Lausuntotiivistelmä
Luonnos: Hallituksen esitys eduskunnalle lahjontaa koskevaan Euroopan neuvoston rikosoikeudelliseen yleissopimukseen tehdyn varauman peruuttamisen hyväksymisestä ja laiksi rikoslain muuttamisesta

Käsittely eduskunnassa

Hallituksen esitys HE 77/2001 eduskunnalle lahjontaa koskevan Euroopan neuvoston rikosoikeudellisen yleissopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä sekä eräiden virkarikoksia ja niihin liittyviä rikoksia koskevien säännösten muuttamisesta (Korruptiosopimus). Hyväksytty 11.06.2002.
Hallituksen esitys HE 220/2005 eduskunnalle lahjontaa koskevaan Euroopan neuvoston rikosoikeudelliseen yleissopimukseen tehtyjen varaumien voimassaolon jatkamisen hyväksymisestä
Hallituksen esitys HE 79/2010 eduskunnalle lahjontaa koskevan Euroopan neuvoston rikosoikeudellisen yleissopimuksen lisäpöytäkirjan ja yleissopimukseen tehdyn varauman peruuttamisen hyväksymisestä sekä laiksi lisäpöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja laiksi rikoslain muuttamisesta (Korruptiosopimus)
Lakialoite LA 45/2010: Laki rikoslain muuttamisesta – (Jacob Söderman /sd)
Lakialoite LA 29/2012: Laki rikoslain 16 luvun muuttamisesta – (Pirkko Ruohonen-Lerner /ps ym.)

​​Oikeusvertailevaa aineistoa

Lahjusrikoksia koskevien säännösten eräät muutostarpeet. Oikeusministeriön Mietintöjä ja lausuntoja 9/2015. Ks. luku Kansainvälinen kehitys ja ulkomaiden ja EU:n lainsäädäntö, s. 37–66

Kansainvälinen sääntely

Euroopan neuvoston rikosoikeudellinen yleissopimus, SopS 107-108/2002, voimaantulopäivä 1.2.2003
Lahjontaa koskevan rikosoikeudellisen yleissopimuksen lisäpöytäkirja, SopS 90/2011, voimaantulopäivä 1.10.2011
Kansainvälisissä liikesuhteissa tapahtuvan ulkomaisiin virkamiehiin kohdistuvan lahjonnan torjuntaa koskeva yleissopimus, SopS 14/1999, voimaantulopäivä 15.2.1999

Euroopan neuvoston GRECO ja OECD

GRECO: Group of States against Corruption. Third Evaluation Round: Evaluation Report on Finland on Incriminations. Greco Eval III Rep (2007) 2 E Theme I, 7.12.2007
GRECO: Group of States against Corruption. Suomea koskeva vaatimustenmukaisuuskertomus. Greco RC‐III (2009) 2E, 4.12.2009
GRECO: Group of States against Corruption. Suomen toinen suositusten täytäntöönpanoa koskeva raportti. Greco RC‐III (2011) 13E, 6.12.2011

Sääntely muissa maissa

Ruotsi

Voimassa oleva lainsäädäntö: Brottsbalk 1962:700, 10 luku
Mutbrott : betänkande av Utredningen om mutor. Stockholm: Fritze, 2010.
Statens offentliga utredningar, SOU 2010:38. Saatavuus Eduskunnan kirjastossa 

Norja

Voimassa oleva lainsäädäntö: Almindelig borgerlig Straffelov (Straffeloven), luku 26

Tanska

 Voimassa oleva lainsäädäntö: Straffeloven, 5 luku 

​​Kirjallisuutta ja aiheeseen liittyvää tutkimusaineistoa

Kansainvälinen rikosoikeus / Minna Kimpimäki. Helsinki, Kauppakamari, 2015. Saatavuus Eduskunnan kirjastossa
Consequences of corruption at the sector level and implications for economic growth and development / Organisation for Economic Co-operation and Development. Paris, OECD, 2015. – Elektroninen julkaisu on käytettävissä Eduskunnan kirjastossa asiakastietokoneilla ja eduskunnan lähiverkossa OECDiLibrary-palvelussa. Saatavuus Eduskunnan kirjastossa
Valtion virkamieseettisen toimikunnan raportti. Helsinki, Valtiovarainministeriö, 2014.
Valtiovarainministeriön julkaisuja, 3/2014
Epäeettisestä tuomittavaan : korruptio ja hyvä veli -verkostot Suomessa / Ari Salminen, Venla Mäntysalo. Vaasa, Vaasan yliopisto, 2013. Vaasan yliopiston julkaisuja. Selvityksiä ja raportteja, 182. Saatavuus Eduskunnan kirjastossa 
Suhdetoiminta harvoin lahjontaa? : lahjusrikokset lainvalmisteluaineiston ja ennakkotapausten valossa / Tanja Mansikka. Defensor legis 94 (2013) : 2 , s. 171-195.
– Elektroninen artikkeli on käytettävissä Eduskunnan kirjastossa asiakastietokoneilla ja eduskunnan lähiverkossa Edilex-palvelussa. Defensor legis -lehden saatavuus Eduskunnan kirjastossa  
OECD arvioi lahjonnan vastaisen yleissopimuksen täytäntöönpanoa Suomessa : muutamia kommentteja syksyllä 2010 valmistuneesta Suomea koskevasta maaraportista / Pekka Viljanen. Defensor legis 92 (2011) : 1, s. 27-36. – Elektroninen artikkeli  on käytettävissä Eduskunnan kirjastossa asiakastietokoneilla ja eduskunnan lähiverkossa Edilex-palvelussa. Defensor legis -lehden saatavuus Eduskunnan kirjastossa 
Kansanedustajien lahjonnan sääntely / Lauri Rautio. Pro gradu -työ : Helsingin yliopisto, 2010. – Elektroninen artikkeli on käytettävissä Eduskunnan kirjastossa asiakastietokoneilla ja eduskunnan lähiverkossa Edilex-palvelussa. 
Lahjusrikokset / Lahjusrikokset-työryhmä, Helsinki, Oikeusministeriö, 2009. Oikeusministeriön työryhmämietintöjä, 2009:16.

​Muuta aineistoa

Oikeusministeriö: Korruptio – mitä korruptio on, korruptio Suomessa, lahjusrikokset Suomen lainsäädännössä, kansainvälinen yhteistyö, lisätietoa yhteistyöstä

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

You are welcome to show your opinion here!